|
15.10.2012 20:10 <Hartsa> ahaa eli siis on mahdollista muuttaa tarvittessa 125W Eh lampulle.....?? |
|
|
15.10.2012 20:07 <RicuP.> Konkka ja kuristin 125/80W kytketty 80W. |
|
15.10.2012 19:05 <Marko> Utsjoen kommenteista en löytänyt tuonsuuntaista tietoa. Monet MV:n sepustukset ovat kaikessa mielenkiintoisuudessaan sen verran vaikeaselkoista tajunnanvirtaa, ettei niistä kannattane kovin pitkälle meneviä johtopäätelmiä tehdä ainakaan ilman erityistä varovaisuutta. Fingridin uutisessakaan tuskin on mainittu jakeluverkkoa kytkettävän muuntajakoneen kolmansioon? |
|
15.10.2012 01:16 <RicuP.> Talo mahtuisi hyvin tuohon alle:D |
|
15.10.2012 01:13 <RicuP.> Kyllä ovat:) Valmistaja on luultavasti BBT France ja malli on OVR 300. Jos tarkkaan katsoo niin tuossa valaisimen kyljessä lukee kahden viivan välissä BBT. Ranskalaisia valaisimia tuohon aikaan, en olisi uskonut:D |
|
15.10.2012 01:08 <Jouko> Nyt kun tarkemmin katsoi niin tuo taustan tönöhän on tiilirakenteinen, ehkä vanha valvomorakennus? KKP:n kiinteistöjaotuksessa paikalle on merkitty runsaan hehtaarin kokoisen tontin rajat.. |
|
15.10.2012 01:08 <RicuP.> Ja tämä on BBT France OVR 300. |
|
15.10.2012 01:05 <RicuP.> Valmistaja on luultavasti BBT France ja malli on OVR 150. En ole kyllä 100% varma. |
|
15.10.2012 00:31 <Jouko> Äänekoski-Petäjävesi voimajohdossakin jonkinmoisia koe-eristimiä bongailtu, liekö ihan komposiittitavaraa vai vanhempaa posliinia kuten Spireleceissä? Vrt. http://goo.gl/maps/4U6Ib Tuossa Petäjäveden kuvassakin näkyvät taaimmaisena: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=558 |
|
14.10.2012 23:50 <Jouko> Tästä vasemmalle erkaneva johto sekä loppupäässä jököttänyt pylväsmuuntamo purettu loppukesästä. Vrt. http://goo.gl/maps/xC4zd |
|
14.10.2012 22:46 <Jouko> Lukemista ei oikein selkoa ota mutta näin seittemää vuotta myöhemmin 95e10 -> 1.865e !! |
|
|
14.10.2012 20:22 <Jii> Sen kun tietäis mutta veikkaan että näiltä sivuilta mm. Utsjoen kohdalla ja jostain MV:n kommentista...?! Joku sähköinssikin puhui vuosia sitten asiasta. Edellisen kommentin taustat liittyivät jossain FG:n linkkiuutisessa mainittuun 20kV kytkinlaitokseen Isoniemen sähköasemalla. Ehkä siitä jäänyt käsitys?? |
|
|
14.10.2012 17:56 <Marko> Mistä tuollainen luulo on saanut alkunsa, että Fingridin muuntajiin kytkettäisiin jakeluverkkoa? |
|
14.10.2012 17:14 <Marko> Noita voinee jo kutsua suuriksi seisoviksi pylväiksi, toisin kuin jotain kymmenen metrin puupölkkyjä :) |
|
|
14.10.2012 15:33
<Hartsa>
Varmaan vielä ovat toiminassa.. |
|
14.10.2012 01:22
<Jouko>
http://www.arjenhistoria.fi/actions/viewimage.php?id=1194937&imgres=lres Linkitetyn kuvan tiedot ko. Arjenhistorian sivulta, mikäli linkki joskus vanhenee: "Kuvanumero: 3540 Kuvausaika: 1970-1971 Paikkakunta: Mikkeli Aihe: 100 kV:n, jousella toimiva öljyn katkaisija. Laitteen on valmistanut Strömberg. Lisätiedot: Matti Niinivaaran kokoelma. Kyseinen kuva on löydettävissä IVO Sähkömuseon inventaarin kansiosta 2. Kansion selkämyksessä on teksti: Sähkömuseo inventaari v:lta 1970–1971. Varkaus. Var. käyttö. Mik.käyttö. Juv.käyttö. Pie. käyttö. Petäjävesi. Pe. käyttö. Kill.käyttö. Kansio sisältää museomateriaalia Varkauden ja Petäjäveden käyttöpiirin alueelta. Varkauden käyttöpiirissä kuvat ovat Varkauden, Mikkelin, Juvan ja Pieksämäen muuntoasemilta sekä Petäjävedellä Petäjäveden muuntoaseman sekä Killinkosken vanhan voimalaitoksen kuvia. Kansiosta löydettävä lisäselvitys kuvasta: "Kuva esittää 100 kV:n öljyn katkaisijaa. Se on järjestyksessä toinen tästä BBC:n tyypistä, joka otettiin voimalaitoksillamme käyttöön. Siinä on se ero käyttömekanismissa, että tämä on jousella toimiva, kun ensimmäinen katkaisijamalli oli moottorikäyttöinen. Tämä on ensimmäinen Suomessa valmistettu 100 kV:n katkaisija ja se on BBC:n myöntämällä lisenssillä valmistettu Strömbergin toimesta." IVO Sähkömuseon inventaarin kansio 2. Säilyttävä museo: Sähkömuseo Elektra" |
|
14.10.2012 00:49
<Jouko>
Tekstikopio yksivaihemuuntajista Pieksämäen SA:lla Arjenhistorian ensin mainitusta linkistä: "Kyseessä on entisen Matti Niinivaara -kokoelmaan kuuluva valokuva. Kyseinen kuva on löydettävissä IVO Sähkömuseon inventaarin kansiosta 2. Kansion selkämyksessä on teksti: Sähkömuseo inventaari v:lta 1970–1971. Varkaus. Var. käyttö. Mik.käyttö. Juv.käyttö. Pie. käyttö. Petäjävesi. Pe. käyttö. Kill.käyttö. Kansio sisältää museomateriaalia Varkauden ja Petäjäveden käyttöpiirin alueelta. Varkauden käyttöpiirissä kuvat ovat Varkauden, Mikkelin, Juvan ja Pieksämäen muuntoasemilta sekä Petäjävedellä Petäjäveden muuntoaseman sekä Killinkosken vanhan voimalaitoksen kuvia. Kuvasta olevaa lisätietoa: "Pieksämäen muuntoasemalla on käytössä vielä kolme kappaletta l-vaiheisia 100 kV:n muuntajia. Tämä muuntajatyyppi oli käytössä Viipurin, Lappeenrannan ja Hikiän muuntoasemilla vuonna -28. Kullakin näistä asemista oli niitä neljä kappaletta, joista 1 oli varalla ja voitiin kytkeä minkä kolmen tilalle tahansa. Nämä muuntajat ovat teholtaan 2000 kVA, siis yhteensä muuntajateho 6000 kVA, Silloisissa oloissa se oli huomattavan suuri luku. Niitä on jäljellä nämä kolme kappaletta ja jossain vielä kuulemma on jäljellä toinen samanlainen ryhmä, joten suotavaa olisi, että tällainen neljän ryhmä saataisiin säilymään, vaikkapa vain kuoret. Täällä on myöskin muuntajasuojaukseksi asennettu 100 kV:n öljykatkaisija. Se kuuluu siihen poikkeavaan ryhmään, jossa kaikki kolme 100 kV:n vaihetta ovat viety samaan öljy tilaan, samaan säiliöön. Tämä on lisenssityönä valmistettu Strömbergin toimesta ja siitä juoruaa tämä ohjauskaappi, joka kertoo, että se on jousikäyttöinen. Sama ohjauskaappi on erillisvaiheisessa Mikkelin 100 kV:n katkaisijassa. Alkuperäinen yksipyttyinen katkaisija on löydettävissä Ruotsinkylän jakelupisteessä Tuusulan pitäjässä, Se on alkuperäinen AEG:n valmiste ja varattu museotarkoituksiin." IVO Sähkömuseon inventaarin kansio 2. Säilyttävä museo: Sähkömuseo Elektra" Sähkömuseo Elektrassa vieraillessa harmikseni unohtui noista valokuvista kysyä tarkemmin nähtäväksi :( |
|
13.10.2012 22:53 <RicuP.> Ja miltähän vuosikymmeneltä ja mikä valmistaja? |
|
|
13.10.2012 22:50 <RicuP.> No voi hemmetti:D |
|
|
13.10.2012 22:47
<Jouko>
Kittilän Isoniemen sähköasemallahan lienee varaus liittää 20 kV kytkinasema 220/110/21 kV päämuuntajan tertiäärikäämeihin, ellei näin ole jo tehtykin. Taannoisessa katselmuksessa ei tosin yhteyksiä näkynyt paikalliseen jakeluverkkoon... Tuossa linkkikaapelijatkos MV:n kertomaan: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=566 Nivalassa 220/20 kV muuntaja ilman 110 kV käämejä |
|
13.10.2012 21:06 <J> Varokekuormanerotin tuo keskimmäinen kun sj-sulakkeillekin paikat; vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2146 |
|
13.10.2012 19:12
<Jouko>
Kulmapylväät purettu tästä nyttemmin paitsi etualan tolppa, joka oli sahattu noin kolmesta metristä poikki "liikennemerkkitoteemiksi". Tehtaan edustan pylväistä oli pelkät johtimet pudotettu sekä peremmeltä kaapelipäätteet purettu. Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4146 Aiemmin mainitun Savolaistenkadun kulmaukseen oli rakennettu kolmet pylväskaapelipäätteet, josta arvatenkin yksi on OR:n tehtaille, toinen ylös Savolaistenkadun koppimuuntamolle ja kolmas alkuperäisen ilmajohdon suuntaisesti Oravikatua myötäillen Tupalaan.. |
|
|
13.10.2012 18:09 <Öhöm!> Huomautus oikeinkirjoituksesta: "Lehden Eifeltornt." |
|
|
13.10.2012 17:52 <Joni> Tuossa on vielä vanhempi valaisinmalli |
|
|
13.10.2012 14:01 <Mikko Koho> En tiedä miten kävi oikeusjutussa vai onko oikeusjuttu vielä mennyt loppuratkaisuun asti. Ko. jutussa Digitan entinen mastoasentaja syyttää siviilikanteessa ex. työnantajaansa terveytensä pilaamisesta kun oli joutunut muistaakseni kolme kertaa säteilevän antennin sisään ja yksi altistus tapahtui juuri Tiirismaalla. Tapauksesta oli ohjelma tv:ssäkin aikaa sitten ja sinänsä oireet ovat kyllä sellaisia että radioaaltojen aiheuttama sairastuminen on mahdollista mutta kokonaan toinen juttu on se että kuka on vastuussa jos lähettimet eivät olekaan alennetulla teholla kuten pitäisi ja joku joutuu antennin sisään.. |
|
|
12.10.2012 23:45 <Marko> http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_radioasema |
|
|
12.10.2012 23:08 <RicuP.> Eräs perhetuttu, joka työskenteli -80 -90 -luvulla jonkinaikaa Philipsin mastohommissa, kertoi, että loisteputket paloi ilman sähköä maston lähettyvillä:D |
|
|
12.10.2012 22:01
<Mikko Koho>
Porissahan oli vanha asema joka oli rakennettu joskus sotia ennen tai heti jälkeen Olympialaisten ulkomaanlähetyksiin (kisojenhan piti olla Helsingissä jo 1940) ja kun vanhan aseman paikka jäi asutuksen ja muun toiminnan puristuksiin niin se siirrettiin uuteen paikkaan 1988. Ylehän käytti tuota ulkomaanlähetyksiin vielä 2000-luvulla mutta kun noiden lähettimien tehot ovat luokkaa 450 tai 600kW/kappale ja jostain piti säästää niin Yle luopui AM-lähetyksistä kokokaan. Muistaakseni jossakin mediassa oli tuolloin, Ylen lopetuksen aikaan, hinta paljon yhden lähettimen käyttö maksaa tunnilta. Ja muistelen jostain lukeneeni että ko. aseman rakennusten lämmitys hoituu lähettimien hukkateholla. Ilmeisesti Digita on saanut Porin asemalle jotain toimintaa muilta toimijoilta. Tuolla Lahden mastoissa voisi hyvinkin olla myös radioamatöörien antenneja, käsittääkseni paikallinen radioamatöörikerho pitää majaansa tuolla mäellä. |
|
|
12.10.2012 17:42
<muhentaja>
ULA- ja TV-lähettimet on sirretty ilmeisesti Tiirismaan mastoon jo 1967. Näissä ei siis varmaankaan ole enää muuta kuin matkapuhelinverkkoon liittyviä antenneja ellei sitten joku paikallisradio ole sinne lähetinantennia saanut. Nuo asutuksen lähellä/keskellä olevat tehokkaat AM-asemat ovat kyllä saaneet aikaan toisinaan aika mielenkiintoisia ilmiöitä, Porissakin on aikoinaan saattanut joutua kuuntelemaan lähetyksiä tahtomattaan mm. sähköuunista tai levyllä olleesta kattilasta. Muistelen jostain lukeneeni juttua, että jopa hautausmaan aidat olisivat siellä välillä soittaneet radio-ohjelmaa. Porin lyhytaaltoasemallahan oli käännettävä suunta-antenni, kentänvoimakkuus on saattanut olla melkoinen lähetyssuunnalla. |
|
|
12.10.2012 11:10
<Mikko Koho>
En tiedä onko tuossa mastossa enää varsinaisia radio- tai tv-antenneita, Lahden AM-asemahan lopetti muistaakseni 1992 enkä tiedä ovatko sen jälkeen nostaneet ylös mitään suurempitehoisempaa kuin kännykkätukiasemien antenneja ym. AM-aseman aikoihinhan antennina toimi se roikkuva vaijeri mikä oli viritetty mastojen väliin ja syöttöpiste taisi olla siinä keskellä missä oli vielä aseman lopetuksenkin jälkeen nähtävissä liitospiste paksumpana kohtana. Käsittääkseni tuo antenni"lanka" on sittemmin poistettu. Eräs eläkeläinen tiesi kertoa että kun lapsena asui tuon aseman lähettyvillä niin radioaaltojen voimakkuus oli sitä tasoa että kun laittoi kattilan kannet oikealle etäisyydelle toisistaan niin saattoi kuunnella ilman mitään vastaanotinta tuon aseman lähetystä :) |
|
|
12.10.2012 10:30 <Topiax> Käytetäänköhän tässä mastossa kaapeleiden ohella aaltoputkea? |
|
|
12.10.2012 07:38 <Mikko Koho> Ja noihin korkeiden mastojen piuhoihin saatetaan syöttää pienellä virtaamalla typpeä että pysyy lievä ylipaine kaapelin sisällä eikä kosteus pääse tekemään tuhojaan. Kuulemma ainakin aikoinaan Joutsenon tv- ja radioasemalla rännien syöksyvesiputket oli tehty mastoon menevien kaapelien sisällä käytettävästä putkesta.. |
|
12.10.2012 07:33 <Mikko Koho> Se ainakin tuli mieleen että jos koneistoa katsoo ylhäältä päin niin olisiko pyörimissuunta myötäpäivään? Päättelin sen veden tuloputken suuntauksesta. |
|
12.10.2012 01:37 <RicuP.> Olen nähnyt erään Airam 125W elohopealampun, joka oli viime syksyyn asti vuodesta -74 ollut katuvalokäytössä. Ei enää jaksanut palaa kunnolla, vaan syttyi enää vain ajoittain palamaan!:) Liekö ollut kuristimesta kiinni, miten kauan lamppu kestää. Valaisin oli joku PSO. |
|
|
12.10.2012 00:50
<Hartsa>
Neonvalo kestää =) Vain 77v palanut yhtäsoittoa... On loistaneet http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288472580084.html |
|
|
11.10.2012 21:01 <Hartsa> muistelen että aikoinaan mastossa oli 200w lämmitys systeemi jotta pysyi radiopiuhat sulina lähetystä varten, Jotta markusetä pääsi paskalle....näin oli aikoinaan tuumannut oli jäänyt mikki auki. |
|
11.10.2012 14:42
<Jouko>
Tarkemmin kun katsoo niin kaikki muut paitsi ylävasemman kuormanerotin, ovat sammutuspiiskattomia malleja joilla ei kummoisia virtamääriä turvallisesti katkaista, eli tosin sanoen pelkkiä jännite-erottimia. Kojeistorakenteen "sisäpuolella" lisäksi työ/huoltoerottimet esim. vähäöljykatkaisijan lähempää fiksaamista varten. Tiilikopissa lienee sähköaseman kaukokäyttölaitteistot sekä jonkinasteinen valvomo. Eiköhän vanhat kj-kojeistot ole sieltä jo aikoja sitten purettu... |
|
|
11.10.2012 14:24 <Jouko> Kertoisiko vastakuva tästä jotain? Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5627 |
|
10.10.2012 10:41 <STP> Raahenseudussa (paikallislehti) oli pikkujuttu tänään, että ruuhi on saatu korjatuksi ja voimalaa yritetty käynnistellä, mutta jotain ongelmaa on, eikä voimala ole vieläkään tuotantokäytössä. |
|
|
09.10.2012 23:49
<RicuP.>
''Nousin lyhtypylvääseen Kiersin lampun paikoilleen Ja taas loisti valot Moskovan'' |
|
09.10.2012 16:27
<Jouko>
Siitäpä kuvauspaikkaa arpomaan: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=403216&n=6844509&scale=80000&width=600&height=600&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi |
|
09.10.2012 16:12
<Jouko>
Kyseinen kuvauspaikka kartalla: (ilmakuvassa erottuu jopa taustan vetoeristimet) http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Rinnankytkenn%C3%A4n+pylv%C3%A4s&srs=EPSG%3A3067&y=6822695&mode=orto&x=400576&lang=fi |
|
09.10.2012 04:03
<Mikko Koho>
Ja yksi mitä protestoin nykyisin aika paljon vastaan on se että monella firmalla toimialaan katsomatta, myös sähköpuolella, on se että mitään negatiivista tietoa ei saisi lähteä firmasta ulos. Näinollen juurikin esittelypuolen ihmiset saatetaan pitää autuaan tietämättöminä siitä mitä itse kohteessa tapahtuu tai sitten kerrotaan ympäripyöreyksiä mitkä eivät kerro koko totuutta. Fakta vain on se että jos firma ei rehellisesti ja avoimesti suostu myöntämään itselleen käyneitä kämmejä, mitkä voivat isossa firmassa olla isoja ja kalliitakin, joskus jopa hengen vieviä, niin puskaradion lähettimen teho alkaa kyllä kasvamaan ja niitä puskaradion lähetysmastoja alkaa tulla entistä kattavammin. Ainakin henkilökohtaisesti näkisin mieluummin että firma kertoo itse omat kämminsä kuin että ne tulevat ns. kaupungilla vastaan. Ohjeita ja määräyksiä kyllä laaditaan sen varalle että firman julkisuuskuva saadaan pidettyä siistinä mutta samaan aikaan epävirallinen tiedonkulku senkuin lisääntyy ja sitä tiedonkulkua ei papereilla tai yksittäisiä ihmisiä vaientamalla pysäytetä. |
|
08.10.2012 21:23 <calm> Hailuoto on tuossa ihan liian lähellä, että siellä tulisi käytyä. Ainoa koko Pohjois-Suomen kunta, jossa ei vielä ole tullut käytyä, kun Kuhmon sentään paikkasin kesällä.. Mutta kyllä vielä joku päivä! |
|
|
08.10.2012 19:15 <Jouko> -Vai onkos Calm jo Hailuotoon kerennyt tutustua? ;) |
|
|
08.10.2012 19:13
<Jouko>
Kuvat eivät kerro kaikkea, sillä paljon on omin silminkin nähtävää ja koettavaa Kannonkosken seudulla. Kuvasarjalle tulee vielä jatkoa jossain määrin Hailuodosta, ja onpahan tuo Ruotsin matkan kuvasarjakin vielä kesken. Yl-VT 400 kV voimajohdostakin voi kertyä 'joitakin' rakentamisajan otoksia... |
|
|
08.10.2012 18:48
<Janne Pohjala>
Niinhän se on, että yrityskansalaisuus hoidetaan nykyään tuulivoimalla mediatemppuja tekemällä. Ei sijoittamalla historiaan. Imatralla kun olisi tarinaa vaikka kokonaiselle sähköseikkailumuseolle. Alkaen bulvaanisijoittajista, koskiosuuksista, Vallinkosken voimalaitoksesta, karbiiditehtaasta ja sen tulipalosta, konkurssista, Elektrometallurgista, Imatraknkosken ja Tainion voimaloista, patovalleista, Imatran rautatehtaasta, Kuparitehtaasta jotka sähkö mahdollisti, miten "Rautarouva" toi sähkön Suomeen. Sääli ettei tuollaista ole kosken kupeessa turistien kohteena ja tekniikasta kiinnostuneiden paikkana. Tarinaa olisi. Kärjen asemasta tuli mieleen vielä että Rautarouva-linjan käyttöönotto oli 16. tammikuuta 1929. Tähän runkoyhteyteen liitettiin sähköasemien kautta sen varrella sijainneita sähkölaitosten alueverkkoja. Mitähän oli Kärjen aseman ja Rouvan välissä alussa, jos vasta myöhemmin tuli 110 kV / 20 kV tulo? Kärki ei ollutkaan alusta pitäen Rouvassa kiinni? 1929 tapahtui Lappeenrannan seudulla muutenkin. Esimeriksi Lauritsalan 1924 avattu tasasähköverkko vaihtoi 1929 vaihtosähköön joka tuli Imatralta. |
|
|
08.10.2012 17:23
<Marko>
Kokeilin kerran 45 W energiansäästölamppua 125 W valaisimessa. Kuristimen vuoksi valo oli hyvin himmeä ja syttymisessäkin taisi olla ongelmaa. 30 W lamppu taisi palaa vähän kirkkaampana, muttei kunnolla. 15 W lamppu 50 W valaisimessa sen sijaan on toiminut. Uusi 125 W lamppu on noin neljä kertaa niin kirkas kuin 23 W lamppu, mutta 23 W lamppu voi olla kirkkaampi kuin himmentynyt 125 W lamppu. 125 W valaisin kuluttaa kuristinhäviöineen noin 140 W. Netistä luin, jotta esim. Idmanin Cupola-elohopeahöyrylamppuvalaisimia on muutettu ledikäyttöisiksi. |
|
|
08.10.2012 13:53
<Mikko Koho>
Tuo museo taisi jäädä eläköitymisen takia heitteille. Tarjouduin tuonne sillä verukkeella että kumoan väitteet siitä ettei nuorta polvea vanhat rojut kiinnosta ja olisi ollut saumaa miettiä tulevaisuuden kuvioita siinä vaiheessa muutenkin kokonaisuutena. Mitään vastausta ei kuulunut siltä joka tuon paikan omistaa, ts. ei kiinnostanut. Tuo jutussa oleva sähkömestari on/oli Lpr:n kaupungin palkkalistoilla, ei energian. Oli ennen siellä mutta kun sähkölaitos eriytettiin niin jäi "rajan toiselle puolelle." Tuo museo saatiin tehtyä juuri ennenkuin sähkölaitos muuttui osakeyhtiöksi. Vähän parempi mutta samansuuntainen kohtalo on käynyt Imatran voimalan näyttelylle. Se on aikoinaan rahaa käyttäen pystytetty. Nyt olisi korkea aika päivittää ja siistiä paikka mutta ketään ei kiinnosta eikä tunnu kuuluvan kenenkään vastuulle. Se on säilynyt likipitäen samana ainakin vuodesta 1997 lähtien, siis silloin kun firma oli IVO, näin muistini kertoo. Ihan samat tavarat on edelleen samoissa paikoissa, vain logo on muuttunut vuosien varrella ja esitteet, nekin huonompaan suuntaan. |
|
|
08.10.2012 11:47
<Janne Pohjala>
Paikallinen lehti tietää kertoa sähkömuseosta, jonka puuhamiehen mukaan Kärjen asema olisi valmistunut jo 1929: "Vuonna 1929 valmistunut Kärjen kylän sähköasema lähti Kuutostien levennyksen alta. Sen säilyttäminen ei tainnut kiinnostaa ketään, Korkiakoski sanoo." Koko juttu löytyy täältä: http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=15417 1929 olisi siinä mielessä järkevä vuosi että Imatran voimalaitos valmistui 1929. Rautarouva -linja aloitettiin 1925 ja valmistui 1929. Ja eikös se ihan siitä Kärjen edesmenneen sähköaseman läheltä mennyt? Nykyisinhän lähin sähköasema on sitten Ylikkälä. Lehtijutun mukaan Energian museo löytyy Simolantieltä Lappeenrannasta. Pitääpä joskus käydä. |