110 kV
Yllikkälä-Imatra ylittää Saimaan Kanavan Tuohilammen kohdalla. Pakkasta oli kuvauspäivänä tiesääaseman mukaan 15-astetta kun vielä edellisenä päivänä Antti-tuisku (kiitos jollekin Ylen uutistoimittajalle sanaleikistä) oli tuonut lunta ja verkkoyhtiön ihmiset näkyivät korjailleen paikallisen verkon häiriöitä.
Kuvassa Soskuaa ja merta kohti menevä alus on KELT, suurin kanavaa tällä hetkellä liikennöivä alus. Paljonkohan jäänee etäisyyttä linjan ja aluksen maston väliin? Virallinen alituskorkeus on maksimissaan 24,5m ja toisaalta mastossa olevat "piiska-antennit" menevät hieman korkeammalle kuin kuvassa näkyvä maston osa.
Suunnilleen tolpan kohdilla on rannassa syvennys missä on entisen Imatran Voiman osaamista. Koska IVO teki kanavan rakentamisen aikaan paljon vesivoimaloiden suunnittelua niin heille annettiin tehtäväksi myöskin suunnitella uuden kanavan vesien hallinta. Tuohilammen lapoilla laitetaan kesäaikaan se vesi, mitä ylin Mälkiän sulku työntää mutta mitä Soskuan sulku ei tarvitse, kulkemaan vanhaa kanavaa myöten ja sulun alapuolella vesi johdetaan vanhasta kanavasta takaisin uuteen kanavaan. Lapot ovat muuten erittäin onnistuneet, ehkä kanavan onnistunein osa, mutta eivät kuulemma toimi talvella koska jäävät jäätymisen takia päälle ja lappoavat pinnan liian alas. Siksi ne täytyy pakkaskelillä ottaa pois käytöstä ja käyttää sulkuja samaan hommaan.
Lappeenranta
02.12.2012
Kuvaaja: Mikko Koho
21.12.2012 09:13
<Mikko Koho>
Nyt on tosissaan talvi. Alkaa sulkujen rakenteet jäätyä ja laivojen meno hidastua.
27.12.2012 17:27
<Mikko Koho>
Suunnilleen tämän kuvan ottopaikalle jäi jouluaattona laiva seisomaan jäiden takia ja ennenkuin laiva pääsi sulun alapuolelta jatkamaan matkaa niin siinä meni kaiken kaikkiaan ehkä 8h eli samanverran kuin koko kanavan ajamiseen avovesikautena. Sitä ihmetellessä ja välillä kahvilla käyden meni jouluaatto rattoisasti. Sikäli kun jaksaa niin saa nähdä tuliko tuosta tolpasta yhtään kunnollista kuvaa kun alus oli juuri niin että sen valot tulivat sopivasti puiden takaa. Viisaat ovat sanoneet että liikennekausi jatkuisi tammikuun loppuun mutta uskallan vahvasti epäillä, Saimaalla vielä menee murtajan avulla mukavasti mutta kanava alkaa jääsohjon ja sulkujen toiminnan kannalta olemaan tekemätön paikka.
10.04.2013 11:22
<NH>
Ilmeisesti tänään kannattaisi mennä kuvaamaan jos Protector nousee mereltä Saimaan kanavan jäätä murtamaan. Miltähän esimerkiksi näyttää kun sulku täyttyy/tyhjenee ensimmäistä kertaa talven jäljiltä, viekö virtaava vesi kuinka paljon jäätä mennessään?
http://yle.fi/uutiset/saimaan_kanavan_avaaminen_viivastyy/6572480
10.04.2013 14:17
<Mikko Koho>
Veikkaampa että ovat koeajaneet sulkuja jo etukäteen, ainakin ohiajaessa oli jo päiviä sitten käyttösähköt, vesiliikennevaloista päätellen, päällä ja paineilmapulputus pitämässä sulkua sulana. Mutta tässä seurailen parasta aikaa että milloin on aika lähteä. Mielenkiintoista nähdä että millaista on meno talven jälkeen, ei liene salaisuus että juuri ennen liikennekauden päätöstä oli kuulemma Kansolassa 2m jäätä kun laivojen sallittu syväys on 4,35m..
10.04.2013 14:22
<Mikko Koho>
Nykyisin vaan ovat aidanneet sulut niin että katsojapaikoista on pulaa.. Nykyiset EU-määräykset kun kuulemma vaativat useammassakin kohtaa että sulut on aidattava, mm. koneturvallisuuden ja ISPS- (International Safety of Ports and Ships) koodin johdosta. Yksi syy oli myöskin ihmisten tyhmyys, aikoinaankin liikkumista oli rajattu köysillä ja kieltolapuilla mutta silti porukka meni sulun reunalle kävelemään vaikka veteen olisi ollut monen metrin pudotus. Lisäksi kuulemma vaarana on vielä se että kun laiva on kiinni sulussa niin jos kiinnitysköysi katkeaa niin se lähtee sellaisella voimalla että voi pahimmassa tapauksessa silpoa ihmisen..
10.04.2013 15:12
<NH>
Sulkujen talvehtiminen esimerkiksi Keiteleen kanavalla on hoidettu siten että yläportti on jätetty talveksi hieman raolleen, ja vuotovedet valuvat hiljalleen alaportista alas, jonne vasta jäätyvät. Melkoinen jääpylväs onkin kertynyt talven aikana monen sulun alapuolelle. Jos homma hoidettaisiin päinvastaisessa järjestyksessä siten että sulku olisi tyhjänä, saattaisivat vuotovedet kerryttää jäätä pohjia myöten ja käyttöönotto olisi keväällä vaikeaa.
10.04.2013 17:47
<Mikko Koho>
Täällä on talvella aina sulut täynnä vettä jos ei ole ihan kohta uusi sulutus tulossa. Jos ilmalla täytetty automaattipollari jäätyy alas veden alle niin seuraavassa täytössä on kuulemma jään sulaessa luvassa 20m korkuinen ilmalento kun jää sulaa ja ilma laittaa ko. metallikappaleelle nostetta.
11.04.2013 03:24
<Mikko Koho>
Ei menny pahasti ylitöiksi, Protector kävi kääntymässä Mustolan satamassa, mihin jo Kaukaan tehtaiden hukkalämpö vaikuttaa, ja lähti ajamaan takaisin alas mihin pari muuta alusta jäi odottamaan. n.1,5-3km ennen Kansolan siltaa oli paikka mikä sai suurimman osan katsojista häipymään. Jää oli niin vaikea murtaa että vaikka oli kunnon vehje sitä rikkomassa niin 50m pitkä ja n.3600BHP laiva sai, lähempää seuranneiden mukaan, ottaa 2-3 laivanmittaa pakkia ja sitten pääsi laivanmitan jään sisään ja taas piti ottaa sama uusiksi. 500m kulkemiseen menikin sillä taktiikalla tunti.. Soskuan sulku toimi käsittääkseni ihan kelvollisesti, eli siinä ei ollut häikkää.
26.04.2013 21:43
<Mikko Koho>
Imatralla kävi sama talvella, Tainionkoskella ajoivat suunniteltua ohijuoksutusta ja vaikka voimayhtiö oli, sijoituslupaa antaessaan, asiasta huomauttanut niin kalastuslaituri ei kestänyt sitä kun vanhaan uomaan kertynyt jää lähti liikkeelle. Suunnittelussa oli lehden mukaan kyllä huomioitu normaali jäänlähtö mutta ei sitä että jokunen sata kuutiota vettä sekunnissa pukkaa jäät liikkeelle. No, siinä meni sitten 40 000€ laituri..
Taivalkosken tapaukseen: haiskahtaisi, vuosia vanhoilla opeilla, ns. fail-safe-tilanteelta. Eli koko automaation toteutus, alkaen yksittäisestä anturista päättyen viimeiseen toimilaitteeseen (vaikkapa venttiilin sellaiseen), on suunniteltu siten että vaikkapa ylävesipinnan mittauksen vikaantuminen näkyy ohjaavalle automaatiolle siten että pinta on aivan järjettömän korkealla ja laukaisee luukut auki tai sitten jollekin venttiilille on määrätty asento mihin se menee jos ohjaukseen käytettävä sähkö, paineilma tms. katoaa. Ideana siis se että mikään turvatoiminto ei mene pimeäksi missään tilanteessa.
On toki paikkoja joissa turvallista tilaa ei ole, voimalan patoluukut voisivat olla hyvä esimerkki. Vikatilanteessa joko kaadut selälleen (luukut eivät pinnan noustessa aukea ja vesi tulvii yli) tai sitten kaadut nenälleen (käy kuten uutisessa.) Noitakin tapauksia varten on toki ratkaisuja kuten mittausten moninkertaistaminen, useampi samaa toimintaa tekevä logiikka jne. mutta ne sitten maksavat.