Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	19.10.2012 02:04 <Mikko Koho> Tuossapa niitä suotimia. Eivät kuulemma mielellään pitäisi kun aiheuttavat pätötehohäviötä vaikka on pakko ettei paikkakunnan valot vilkuta murheellisesti. Noiden jurina kuuluu tyynellä ja hiljaisella kelillä parin kilometrin päähän jos osaa kuunnella ja kiskojen tärinästä voi päätellä milloin uuni on sulattamassa.. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=858 http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=859
	19.10.2012 00:49 <muhentaja> Jatkoa vielä sen verran, että tämän videon alkupuolella näkyy hyvin syy siihen miksi valokaariuunipaikkakunnilla tuppaa esiintymään volkkuvaloa: http://tinyurl.com/9llpkg5 Tilanne vähän rauhoituu sitten kun lasti on saatu sulaksi ja tarvii lähinnä ylläpitää lämpöjä: http://tinyurl.com/8nd4wjz
	19.10.2012 00:26 <muhentaja> Tässä videodokumenttia valokaariuunin muuntajahuoneesta huoltokatokon aikana: http://tinyurl.com/9yvahxh Noissa elektrodeille menevissä kiskoissa ymmärtääkseni kiertää jäähdytysneste etteivät sula, ilmausnipatkin taitaa näkyä parissa kohtaa.
	18.10.2012 22:17 <calm> Suodatin, eikä kuristin, mutta pino kuitenkin. Maalahdesta. http://calm.iki.fi/harmonic_filter
	18.10.2012 22:13 <calm> Ei Merikoskella kyllä pinoa ole. Tuolla kasvihuonealueella niitä kyllä oli, voisihan noista jonkun kuvan kaivaa esimerkiksi, kun hitaasti näyttää tuo kuvien käsittely muuten etenevän..
	18.10.2012 20:05 <muhentaja> Veikkaanpa ettei nuo kuristimet kuitenkaan vuontiheyden huippuarvossa magneettikuvaukselle pärjää, siellä kun on suprajohdemagneetti tuottamassa pääkentän. Veikkaanpa kuitenkin, että teräsaita kävisi aika lämpöisenä noiden kuristimien ympärillä toimiessaan muuntajan toisiona. Valokaariuunin muuntajahuone on kuulemma tosiaan ei kenenkään maata silloin kun uuni on toiminnassa, useiden kymmenien kiloampeerien virtojen tuottamat magneettikentät on sielläkin sen verran kovat, että ferromagneettiset esineet saattavat muuttua projektiileiksi. Lisäksi tila on ahdas ja tappavia jännitteitä kosketeltavissa lähes joka puolella, toisiossakin on muutama sata volttia ja ensiöjännitteet mitataan kymmenissä kilovolteissa.
	18.10.2012 18:41 <Topiax> Piti ihan kaivaa ikivanha Otso W. Pöyhösen STK (1977) esiin ja tarkistaa asia, ja muistin vähän väärin: puhutaan kolmivaihekuristimesta ja sellainen "muodostuu kolmesta yksivaihekuristimesta jotka normaalisti asennetaan päällekkäin tukieristimien avulla. -- Keskimmäinen vaihekela on tavallisesti käämitty eri suuntaan kuin äärikelat, jolloin oikosulkutilanteessa vaihekelojen väliset voimat ovat toisiaan vetäviä. Tällaiset vaihekeloja yhteen puristavat voimat on helpompi hallita kuin erilleen työntävät voimat laittamalla vaihekelojen väliin riittävä määrä tukieristimiä." Jossakin olen sellaisen pinon nähnytkin. Olisiko ollut Merikosken voimalaitoksella?
	18.10.2012 16:45 <RicuP.> Tuo on erittäin arvokas ja harvinainen pakkaus. Lasieristimiä kun ei muutenkaan tahdo mistään löytyä.
	18.10.2012 16:40 <RicuP.> Noita oli Posiolla v. 2007 eräällä levähdyspaikalla aikamoinen rovio.
	18.10.2012 16:35 <RicuP.> Eristimiä oli myös Arabian malleja.
	18.10.2012 16:13 <Topiax> Palautui tästä vielä mieleeni: joissakin laitoksissa on reaktorikelat asennettu [tukieristimien varaan] päällekkäin. Niissä on käsittääkseni järjestettävä virran suunta oikein, koska keloihin vaikuttavat voimat (smv) ovat hyvinkin suuria ja voisivat ehkä rikkoa koko asennelman?
	18.10.2012 16:01 <Jouko> "Voimalaitoksen padon tyhjennysluukku hajosi 6. syyskuuta. Korjaustöiden aikana joen pinta laski hetkellisesti alle normaalin säännöstelyrajan."
	18.10.2012 13:17 <Mikko Koho> http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/397009/Kalat+selvisivat+hengissa+kuivahtaneessa+Paimionjoessa
	18.10.2012 13:17 <Topiax> Ja aidathan ovat nimenomaan puuta, eivät ferromagneettista metallia eikä muutakaan sähkönjohdetta. Saattaisi rauta-aita aikalailla parkua tuommoisen lähellä, ehkä kuumentuakin... Video magneettikentässä leijailevasta sammakosta: http://www.youtube.com/watch?v=m-xw_fmB2KA&feature=colike
	18.10.2012 13:09 <Mikko Koho> Sen verran on faktatietoa että noiden kompensointireaktoreiden ympärille on rakenneltu puuaitoja sen vuoksi ettei kukaan menisi, kentällä työskennellessään, liian lähelle. Ja amiksessa luokkakaveri kertoi harjoittelun jälkeen että paikallisella terästehtaalla, missä on valokaariuunissa helvetilliset virrat mutta pienet jännitteet, joku ammattilainen oli käynyt mittailemassa magneettikenttien voimakkuuksia. Joku prosessi-ihminen oli sitten mielenkiinnosta mennyt kyselemään että mitä arvoja mittaaja sai. Arvoja ei prosessi-ihminen saanut mutta mittaaja oli (hiljaa) todennut että "sinuna en menisi lähelle." Lieneekö MUTUa tuo lausahdus vai faktaa, sitä en tiedä. Toivon ensinmainittua. Radiomastoissahan nuo magneettikentät pitää ottaa vakavasti, siellä kun lähetysantennien läheltä voi löytyä aika mielenkiintoisia lukemia. Muistaakseni tälläkin viikolla täällä pudotellaan määrättyjen radio- ja tv-kanavien lähettimien tehoja että pääsevät hommiin. TV:n dokumentissa STUKin ihminen sanoi että noilla radioaalloilla on sama vaikutus kehoon kuin mikroaaltouunilla ja tulos voi olla kuin vaikka Heinolan löylykisoilla, eli ne voivat lämmittää elimistöä siinä määrin että siitä tulee vahinkoa.
	18.10.2012 12:56 <Jouko> Juntolassa on ollut pientä remonttia syyskuussa. Koko ylävesiallas oli laskettu tyhjäksi ja Juvan voimalalta virtaus suljettu. Kuvasarjaakin löytyi tapahtumista. Otoksia myös rakennuksen sisältä: http://mhakanpaa.kuvat.fi/kuvat/Veden+voimaa/Paimionjoen+vesivoimalat+Askala,+Juntola+ja+Juva/Juntola/
	18.10.2012 12:31 <Jouko> Niin, kuinka voimakas tuo magneettikenttä on verraten vaikka magneettikuvaukseen? Vielä aiemmasta: Isoniemen sähköasemaa koskevassa linkissä Fingridin sivuilla puhuttiin 20 kV kytkinlaitoksesta, joka lienee loppujen lopuksi ollut vain kompensoinnin käyttöön kuten Calm kertoi. Siitä oma väärinkäsitys. 220/110/20 kV sähköaseman rakentamisesta kertova linkki on sittemmin vanhentunut ilmeisesti Fingridin nettisivuston uudistumisen vuoksi..
	18.10.2012 11:58 <Topiax> Onko kenelläkään tietoa, miten reaktoreiden voimakkaat magneettikentät vaikuttavat läheisyydessä oleskelevaan ihmiseen? Oletetaan että ei ole sydämentahdistimia eikä magnetisoituvia tekoniveliä, proteeseja tms.
	17.10.2012 21:53 <Tuomo Y> ...juuri noin kuin Calm kertoo... Lisäksi nuo nelitappiset orret saattoivat olla ns. tilaaja/keskustenvälisiä yhteyksiä. Nuo 6-tappisilla orsilla olleet (3 paria) olivat tilaajayhteyksiä. Lisäksi; etäisyys kantoaaltoyhteydeltä toiseen täytyi olla min. 90 cm. Eristimet oli myös jaettu johdinhalkaisijan mukaan: HE-2 (2mm), HE-3 (3mm) ja HE-4(4mm)Käytössä vain rautateillä) Lisätietona tähän lasin/posliinin suhteeseen, niin... sen aikanaan ratkaisi semmoinen yllätys kuin RAHA..... Kun mm. Pohjois-Suomen kaukoverkkoa rakennettiin, kilpailutettin Turun Posliinia ja Karhulan Lasia ja jako eristimien suhteen muotoutui sieltä...
	17.10.2012 21:43 <muhentaja> Enpä ole kyllä kuullut/lukenut ainakaan tähän mennessä mistään, että kantaverkon muuntajien 20kV tertiäärikäämejä käytettäisiin jakeluverkon syöttöön. Voin kuvitella että moinen käytäntö toisi oman kirpeän mausteensa kantaverkon huoltotöihin ja häiriöiden hallintaan puhumattakaan siitä miten julmettujen reaktorien kiinni- ja irtikytkennät näkyisivät 20kV verkossa. Noilla 20kV ilmasydämisillä reaktoreilla on etunsa, kun eivät saturoidu tai mene ferroresonanssiin normaalista poikkeavissa tilanteissa. Haittapuolena on lähinnä isot virrat kompensointipiirissä ja voimakas vaihtomagneettikenttä reaktorin välittömässä läheisyydessä. Muun muassa jenkithän tuntuvat kytkevän reaktorit suoraan suurjännitekiskoihin, jolloin niiden on käytännössä pakko olla rautasydämisiä ja ulkoisesti ne muistuttavatkin epämääräisesti yksivaiheisia tehomuuntajia.
	17.10.2012 21:07 <calm> Molemmat ovat joo 220 kV:n verkkoon kytkeytyviä jakeluverkon asemia. Muita ei sitten Suomesta löydykään moisia kuin nuo kaksi.
	17.10.2012 20:50 <calm> Tässä näkyykin erot eri siirtomuotojen välillä. Ylimmällä orrella nelijohtiminen kantoaaltoyhteys (usein lasieristimin, vaikka paikallisyhteydet posliinisin), sitten alemmilla tilaajayhteyksiä. Enimmäkseen kaksi paria / orsi, mutta ei nuo kolme paria / orsikaan mitenkään harvinaisia olleet. Toiseksi alimmalla orrella kierretyn parin muodostamista sijoittamalla eristimiä orren ylä- ja alapuolelle.
	17.10.2012 18:18 <Jouko> Snapsilaseiksi jos ei muuhun käyttöön mene ;-)
	17.10.2012 18:12 <Jouko> Näitähän on myös metsän vihreinä pömpeleinä saatavilla. Pikkuhiljaa yleistyvät mm. uusissa kaapeliasennuksissa, kun ns. runkokaapelista otetaan kuluttajaliittymät esim. lomamökeille yms.
	17.10.2012 17:30 <Tuomo Y> Noista vuorotteluista. Suomalaiset menneet wanhat puhelinavojohdot voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: äänitaajuudella (4kHz) toimineet tilaajajohdot sekä keskusten väliset yhteydet ja kantoaaltotekniikkaan perustuneet (up to 150KHz) kaukoyhteydet. Tilaajajohto on siis nykynimeltään "asiakasyhteys" . Vuorottelut olivat varsinkin keskusten välisissä ja kantoaaltoyhteyksissä hyvinkin tarkkoihin kaavoihin perustuvia. Pisin peruskaava oli 12,8km, jossa jokainen vuorottelupiste määräytyi. Peruskaavaa ei voinut lopettaa kesken ,joten etäisyyksien sovittamiseen oli lyhennyskaavoja 6,4km..3,2km...1,6...jne joita yhdistelemällä saatiin haluttu pituus täyteen. Kaavaan valintaan vaikutti etäisyyden lisäksi lankojen määrä orsilla. Vuorottelussa langat kiertyvät toistensa ympäri tietyissä jaksoissa, kuitenkin niin, että naapurijohdoilla kierymisjakso on erilainen. (Tämä sama periaate on edellen mm. tietoverkkokaapeleissa) . Äänitaajuusyhteyksillä vuorotteluväli oli 200 metrin kerrannaisina. Kaikkein tiukimmin oli vuorottelut 150kHz kantoaaltoyhteyksillä, jossa vuorotteluväli oli yleensä 100metriä (joka toinen pylväs/pari) . Jos kantoaaltolinjan pylväiden väli poikkesi, esim. tien tai vesistön ylityksen vuoksi +-5m normaalista 50 metrin nimellisetäisydestä, vuorotteluhaarukka sijoitettiin jännevälille roikkumaan, jotta nimellisetäisyys toteutui. Ohessa linkki yhteen vuorottelua käsittelevään jenkkiartikkeliin. Siinä olevat periaatteet pätivät hyvin pitkälle Suomessakin. http://www.the-electric-orphanage.org/transpositioning/
	16.10.2012 23:55 <Mikko Koho> Tuota.. En lähtisi leikkimään. Noiden antureiden pimentäminen kun on suhteessa yhtä fiksu temppu kuin heittää polkupyöräteline, penkki tai vastaava junaradalle. Voimalan seisauttamisen lisäksi kun voi mennä tulvaluukut pimeäksi ja sitten ei olekaan enää välttämättä kovin kivaa jos vedet tulevat yli äyräiden. Useasti- tai useimmitenhan nuo pinnankorkeuden mittaukset on ainakin kahdennettu eli jos yksi mittari menee sekaisin niin toinen jää vielä jäljelle. Mutta silti. Mutta käsittääkseni nuo on usein tehty painelähettimellä, eli putken päässä on määrätyssä syvyydessä anturi joka mittaa vedenpainetta. Sama periaate kuin jos sukellat syvään uima-altaaseen ja korvissa alkaa tuntua. Anturi mittaa siis yläpuolella olevan veden painoa, lähettää siitä sähköisen tiedon ohjauslaitteistolle joka, anturin signaalin perusteella, päättelee vedenpinnan korkeuden. Noissa pintamittauksissa on käytetty ties vaikka mitä tekniikkaa, uimuria, kapasitiivista mittausta jne. mutta ilmeisesti paineanturi on kaikista immuunein veden mukanaan tuomalle roskalle ym.
	16.10.2012 22:02 <Jouko> Eikös Utsjoen sähköasema juurikin ole 20kV jakeluverkon asema FG:n voimajohdossa? Onkos tuo Kinnulakin? Tuon raportin sivulla 12 kerrotaan USO:n muuntamoiden ja sähöjohtojen olevan enimmäisiältään varsin nuorehkoja, vanhimmat vuodelta 1981
	16.10.2012 21:46 <Jouko> En nyt muista mikä nimitys tuolle vedenpinnan korkeusanturille oikein oli, mutta sellaiset näkyi olevan ylävedessä heti välpän läheisyydessä täällä Huopanalla sekä Hilmolla. Kuvakin taisi tulla jos galleriasta uupunee.. Sen tarkemmin ei tullut tutkittua että saisiko niillä voimalaa äkisti seisahtumaan... ;-)
	16.10.2012 21:27 <STP> Tuossa joku vanha raportti josta näkyy Utsjoen sähkösyöttö: http://www.tem.fi/files/18210/KTM_Raportti_2007_09_14.pdf Tuon perusteella syötetään Fingridin sähköasemasta suoraan 20kV jakeluverkkoa? Kun kerran Utsjoen sähköosuuskunta ei omista yhtäkään isompaa muuntajaa.
	16.10.2012 21:07 <Mikko Koho> Ja oliko tuo ulkona oleva kaaos "seitsemästä atomipommista" peräisin vai oisko vain joku jakelumuuntaja kypsynyt tehtäväänsä ja possahtanut..
	16.10.2012 19:30 <Marko> 50 W elohopeahöyrylamppualaisin, jonka kupu ei kestä UV-säteilyä.
	16.10.2012 18:30 <RicuP.> Ei se atomipommista johtunut, vaan vika oli siinä, että sulake oli jätetty löysälle:D
	16.10.2012 18:18 <RicuP.> Tuo valaisin ei olekaan kovin vanha
	16.10.2012 18:16 <RicuP.> Mitähän sen perässä on ollut?
	16.10.2012 18:13 <calm> Jostain väärinkäsityksestä varmaankin on ollut kyse. Onhan noissa isommissa muuntajissa toki se 20 kV:n kytkinlaitoskin, mutta vain kompensoinnille.
	16.10.2012 18:13 <RicuP.> Kääntökytkimen valmistaja on Celcast Oy Karjaa. Tuon näköistä pistorasiaa en ole aijemmin nähnytkään. Kansi on roikkunut niin että seinästä on lähtenyt maalit.
	16.10.2012 18:12 <calm> Samat mainitut tavat Suomessakin ovat laajalti käytössä olleet jakeluverkoissa. Kantoaaltoyhteyksillä yleinen tapa näytti olevan, että toinen pari kääntyy joka toisella pylväällä ja toinen pari sitten limittäin joka toisella. Vähän harvempia on nämä kierretyt parit olleet kuin nykyiset CAT6. Jos puhelinpareissa oli kierre 50-400 m, niin olikohan CAT6:n vastaava mitta 12 mm.
	16.10.2012 18:07 <RicuP.> Koneen tehdas oli tuohon aikaan jo Hyvinkäällä.
	16.10.2012 18:05 <calm> Melko pärähtäneitä oli kyllä osa kuvista. Lisäksi olivat hirvittävän isoja niin pikselimitoilta kuin tiedostokooltaankin. Pikkusen jos skarppaisi seuraavassa erässä? Digikameralla on halpaa ottaa useampikin kuva peräkkäin, että voi valita sitten vähemmän tärähtäneitä julkaisuun asti..
	16.10.2012 18:04 <RicuP.> Avonaiset sähkötaulut kuuluivat Koneen valikoimiin vielä tuohon aikaan!
	16.10.2012 18:00 <RicuP.> Oli hienoja kuvia vanhoista systeemeistä!
	16.10.2012 16:46 <Hartsa> AP-KLH johto päättyy tästä vasemalle on pääte pylväs. Liekkö sitten joskus ollut yhteys kontiolahteen ??
	16.10.2012 13:59 <Mikko Koho> Kiinnostaisi tietää että miten tuon "Ohjaustapa automaatti"-napin takana oleva järjestelmä on toteutettu, "vanhalla tekniikalla" vai logiikalla. Onko koneilla jotkut pintarajat joiden perusteella niitä ajetaan päälle/seis, onko siellä joku kello joka ajaa silloin kun sähköstä saa jotain hintaakin jne..
	16.10.2012 13:51 <Kaaviokilpi> Ei varmuutta, mutta oma arvaus seuraava: KOA=Koiralampi, KOK=Kokkola, KLH=Kontiolahti, AP=Alapitkä, MJL=Majoonlampi
	16.10.2012 13:34 <Mart> Johtimien risteilyä eli vuorottelua tehtiin ylikuulumisen kompensoinniksi, jos muutama avojohto kulkee samoissa pylväissä vierekkäin. Puhelinjohtimien vuorottelua varten on 2 vaihtoehtoa, viroksi "ristatus" ja "keerdlus" ("kierteily"?). "Ristatus" näkyy kuvassa, "keerdlus" tehtään sujuuvasti 2:ssa pylväsvälissä, jossa keskimmäisessä pylvässä johto kiertyy 90 astetta.
	15.10.2012 23:20 <Hartsa> Joo on vähän kamera tärähtänyt....valitan otosta et tuli noin huono ;)
	15.10.2012 22:01 <Jii> Kahvin juontia voisi jatkossa vähentää ennen kuvausreissua ;-)
	15.10.2012 20:41 <Hartsa> voi ollA -60 luvun Alusta nämä valot
	15.10.2012 20:21 <RicuP.> Aika iso kulma varressa, kuitenkin suht kapealle tielle.
	15.10.2012 20:18 <RicuP.> Tuntematon valaisin aika ohkasen putken päässä. Epäilisin kuitenkin, että ovat jostain -60 luvulta, koska amkaa ei -50 luvulla vielä ollut.