|
10.12.2012 23:05 <Jouko> Näköjään ajatusvirhe käynyt kun luulin tämän paikan olevan jossain huomattavasti kauempana, ennen KKP:n kartastoon tutustumista.. |
|
|
10.12.2012 20:36 <calm> Kyllähän siellä kentällä parikin 220/110 kV:n muuntajaa on, mutta tuntuisihan tuo vähän tymältä vaihtaa jännitetasoa kovin montaa kertaa kilometrin matkalla.. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3114 |
|
10.12.2012 00:07 <Sam> http://www.vesirakentaja.fi/kuvat/voimalaitokset/Lankoski6.jpg Tuossa näkyy mihin putki sukeltaa ? |
|
|
09.12.2012 23:41 <Jouko> Mistäs tänne joutaisi 400/220 kV TAI 220/110 kV päämuuntaja, että nuo pohjoiseen suuntautuvat 220 kV:n johdot saataisiin muuhun käyttöön? Kierrätyskone voisi tulla tässä edullisemmaksi, kuin uusia Kristiinan molemmat genumuuntajat, ellei ikää jo niillä muuten ole... |
|
09.12.2012 23:11
<Mikko Koho>
Siinä eräänlainen vertaus lamppuun: http://www.youtube.com/watch?v=BQ8ulj1W0rg |
|
09.12.2012 22:38 <Hartsa> Juu Taikka vaahtoa.. normisti putket on tyhjänä ja palossa ajetaan vesi 8 Bar paineella putkistoon. |
|
|
09.12.2012 20:54
<Mikko Koho>
Konkat vai maadoituskuristin? Ja mikä on tuo putkihässäkkä tuossa muuntajan ympärillä? Kuivasprinklaus mihin vedet sisään ajamalla saadaan jäähdytettyä palavaa muuntajaa? |
|
09.12.2012 20:37 <Hartsa> kyllähän kanssa asealta vaikuttaa paisuntasäiliöllä varustettu voi olla joko mittalasilla tai pyöreällä mittarilla varustettu... |
|
|
09.12.2012 20:36 <Hartsa> kunnon nokian konkat tuolla sivulla =D |
|
|
09.12.2012 15:04 <calm> Oli tuosta näköjään sivukuvakin, josta juuri ja juuri erottui, että jatkos siinä kohtaa on. Liekö joskus siitä kohti katkennut koko johto. |
|
|
09.12.2012 15:01 <calm> Noissa vanhemmissa kuvissahan näkyi olevan sekin tieto, mitä tässä arvailin, enkä vielä kirjoittanut. Voimalaitoksen generaattorimuuntajat ovat kuin ovatkin 220 kV:lle, joten ehkä tähän vielä kummalisuuksia jää.. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3116 |
|
|
09.12.2012 14:56 <P. Ylväs> Mikähän silmukka tuossa amkassa on? |
|
09.12.2012 14:09 <Wmtwmktw> Ok |
|
09.12.2012 11:25
<Mikko Koho>
Eikös lapon ainoa haitta ole se että sillä varustetun laitoksen startti on tavattoman hidas kun pitää imeä ilmaa pois putkesta jonkun tovin? Siinä vaiheessa kun vesi tulee kynnyksen yli ja alkaa virrata niin sehän alkaa myös imemään ilmaa mennessään ja samalla auttaa lappopumpun työtä. Toinen etu tosiaan on tuo että maastossa ei tarvitse olla jatkuvasti tarkkaamassa korkeuksia. Mutta menikös pikasulku putkilaitoksella, jos on vain venttiili putken päässä, jotenkin niin että ensin tulee hitonmoinen paineisku, sen jälkeen alipaine, sitten pienempi isku jne.. kunnes tilanne rauhoittuu. Olettaen että paikat kestävät. Tuossa Merikarvian laitoksessa on reiät katossa, olettaisi olevan aaltoilua varten ainakin vanhemmassa osassa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Lankoski&srs=EPSG%3A3067&y=6864880&mode=orto&x=218671&lang=fi |
|
09.12.2012 11:00
<calm>
Kai se tuo päällä menevä mutkitteleva letku vaan vääristää. Oli putkessa kyllä koloja ja vuotoja, mutta kyllä muoto pyöreältä näyttää. Kolmen päivän koukkaus tämä oli, vielä on viimeiseltä päivältä 200 kuvaa valikoitavana. |
|
|
09.12.2012 10:56 <calm> Jos tuota Vesirakentajien tekstiä oikein luulen tulkitsevani, niin nähtävästi minkäänlaisia putkirakenteita toiselle koneistolle ei ollut, vain pelkkä reikä seinässä. Uusi koneisto taitaa myös olla kokonaisuudessaan maan alla ennen tuota vanhaa rakennusta ja siksi putkikin sinne sukeltaa ajoissa. |
|
09.12.2012 10:51 <calm> Kyllä 45 kV tuolla suunnalla vielä on hyvinkin hyvinkin hengissä. Liekö edes Kursusta Sallaan menvää linjaa muutettu 20 kV:lle 110 kV:n linjan valmistuttua, vai liekö se edelleen varayhteytenä 45 kV:lla. |
|
|
09.12.2012 06:01
<Jouko>
Vanha puuputki näyttää keskeltä hieman painuneelta vai vääristäkö kuvakulma? Ilmakuvassa näkyvät sammiot voimalarakennuksen katolla lienevät aaltoilutiloja.. Mukava kun tämän putkilaitoksen kuvasit! Oliko monen päivän reissu kyseessä? |
|
|
09.12.2012 05:51 <Jouko> Eli tässä oli aiemmin toinenkin putki yläkertaan Vesirakentajan kuvista varmistuen.. Hassusti loppuu noin etäältä tuo uusi putki. |
|
09.12.2012 00:55 <Joni> Onpas matala pylväs |
|
|
09.12.2012 00:28 <NH> Tuloputkessa on se etu että suurilla putouskorkeuksilla sitä voidaan käyttää lappomenetelmällä. Tällöin ei yläpäähän tarvita järeää sulkuluukkua pysäyttämään virtausta, vaan riittää pelkkä paineventtiili. Itse putkikaan ei todennäköisesti kestäisi pikasulun aikaansaamaa alipainetta vaan romahtaisi kasaan, jos vedentulo katkaistaisiin yläpäästä yhtäkkisesti. Putki ei ole myöskään kovin arka maastoesteille koska se voi ylittää ne. Kaihuan laitoksen tuloputken yläpäässähän on myös lappokynnys. |
|
|
08.12.2012 21:07 <Toni Lassila> Calm: Onkohan näissäkin enää vain 20Kv? Harvoin enää 45Kv:n "isoja" linjoja on siinä käytössä. |
|
|
08.12.2012 20:39
<Mikko Koho>
Pitäisi tietää perustusolosuhteet niin voisi olla fiksumpi. Sama on Kaihualla pohjoisessa, siellähän on kanssa järjettömän pitkät putket laitokseen. Syvän alakanavan kaivaminen ei ole ihan ilmaista saatikka jos joutuu vielä louhimaan kalliota pois tieltä, padon rakentaminen ei myöskään ole ihan ilmaista kun pelkkä betoniaidan tekeminen ei riitä vaan pitää osata vähän muutakin. Norjassa, Sveitsissä ja etelän maissahan noita putkilaitoksia on käsittääkseni enempi koska siellä voi olla pieni liru mikä sitten putoaa satoja metrejä, kilometrinkin, ja siitä otetaan voima talteen. Ne laitokset ovat käsittääkseni ¤/kW-hinnaltaan edullisempia kuin kotoisat laitokset missä pitää olla älyttömät "bunkkerit" ohjaamassa vesimassoja ja kaikki rakenteet pitää tehdä, vesimääristä johtuen, suunnilleen maailmansodan kestäväksi. |
|
08.12.2012 19:15
<Mikko Koho>
Oiskohan pojille käynyt tuolleen: https://www.youtube.com/watch?v=3gwPybu86Oc |
|
|
08.12.2012 18:54 <Mikko Koho> Oiskohan tuossa Googlen kuvassa oikealla näkyvä kiveys ja pieni kanava sitä varten että jos koneet tulee äkkiä alas niin syntyvä aalto hyppää sitä pitkin laitoksen ohi.. |
|
|
08.12.2012 18:13 <Mikko Koho> Muodosta päätelleen wanha ASEAlainen? |
|
|
08.12.2012 18:10 <calm> Toinen puoli Googlelta: http://goo.gl/maps/uEg5C |
|
08.12.2012 17:43 <Hartsa> Paljonkohan on vallun teho ?? |
|
08.12.2012 17:42 <Hartsa> Eikös näissä sisällä ole jo kuivamuuntaja? |
|
08.12.2012 17:27 <Jouko> Vastaavanlaisia valaisimia aikanaan bonganneena, parissa oli 1000 W hehkulamput E40 kannoilla. Myös kuparirunkoisia bongattu. |
|
08.12.2012 17:25 <Mikko Koho> Korjaan.. Vuosiluku meni väärin. |
|
08.12.2012 14:04
<Mikko Koho>
Tuo Imatran luukun auki-kiinni-ajo alkoi jo ennen kuin pakkasista oli tietoakaan. Tuo ohijuoksutus ja toisaalta ihmisten ajattelemattomuus/tyhmyys kosken äärellä alkaa olla jo sitä tasoa ettei ole tullut edes mieleenkään kellottaa sitä tahtia millä tuolla ajetaan. Ei niitä kuitenkaan jatkuvasti rampata, välillä saa olla, padon alla olevasta vedestä päätellen, luukku melko pitkäänkin kiinni ja sitten taas ajavat auki. Segmentit otettiin aikoinaan käyttöön paristakin syystä, toinen oli hinta ja toinen tekniset ominaisuudet kilpailijoihin verrattuna ja yksi niistä syistä oli talvikäyttöominaisuudet. Vuoksi on hyydon kannalta aika armollinen joki koska se on ruopattu ränniksi ja sitten vielä porrastettu eli, virtaushäviöitä lukuunottamatta, ylälaitoksen alavesi=alalaitoksen ylävesi. Muistelen että viimeeksi hyytö on koettu 1980-luvulla, sen jälkeen on saatu olla rauhassa. Silloin Imatrankoskella seitsemästä koneesta viisi meni polvilleen kun välpät meni tukkoon. |
|
|
08.12.2012 13:54
<Mikko Koho>
Saiskohan tuolla pelattua hyvin "kerrostalobingoa" jos vaikka yöllä kolmen aikaan laittas pyörimään.. http://www.youtube.com/watch?v=hfs0cVKJ1qg Toinen saman sarjan kone: http://www.youtube.com/watch?v=zYF89zPzjkg Nuo Saturnithan ovat Centaurin pienempi versio ja ikäkausiveikkaus noille koneille on että Wanha, alunperinhän Solar oli lentokonetehdas mikä sitten päätti keskittyä teollisuuskoneiden tekoon ja 1973 Caterpillar osti sen. https://mysolar.cat.com/cda/layout?m=35503&x=7 Noita koneita varmaan moni olisi, 50Hz versiona, kaipaillut tuossa viikko takaperin vaikka perin epätaloudellisia ovatkin.. |
|
08.12.2012 12:54 <Helsinginenergia> En ole varma, mutta luulisin että ne ovat jostain 90-luvulta. |
|
08.12.2012 12:36 <Helsinginenergia> Niin on:) |
|
08.12.2012 10:00 <N> Porvooseen rakennetaan uutta sähkölinjaa. |
|
|
08.12.2012 02:02 <NH> Kuinkas nopealla syklillä Imatran luukkua ajetaan ylös-alas? Tuo voisi teoriassa liittyä kovalla pakkasella myös alijäähtyneen veden hyydetaipumukseen ja sen ehkäisyyn, tai sitten vain valssin koneistojen jäätymisen välttämiseen. Kokemäellä Kolsin laitoksessa tapahtui aikoinaan sellainen käyttövaurio, että tulvaluukun ollessa kovalla pakkasella pitkään auki, segmenttiluukun alaosaan kertyi jäätä. Sitten luukkua suljettaessa toinen nostovarsista pääsi vääntymään ja luukku jäi hieman raolleen ja samalla jumiutui. Sitten alkoikin kovat talkoot. |
|
|
07.12.2012 22:22 <Hartsa> Kesällä taas tulee koneikkojen lämmöt kanssa vastaa ja käämipakat ei siitä tykkee...... |
|
|
07.12.2012 21:23 <Jouko> Onkohan tämän vesiputken käyttö ainoa mahdollisuus saada järkevästi hyödynnettyä 22m putous näin pitkällä matkalla (~700m) suhteessa saatavaan sähkötehoon?.. Virtaus ei ole ainakaan kovin suuri, saati kukkaron nyörit siihen nähden että patoa jatkettaisiin lähemmäs nyk. voimalaa tai voimalaa siirrettäisi lähemmäs patoa ja syvää alakanavaa sille johdattaen... |
|
|
07.12.2012 17:55
<Mikko Koho>
Imatralla on aikoinaan, vuosikymmeniä sitten, ajettu kahdella valssilla pienikin virtaama ohi vaikka yksikin luukku olisi riittänyt. Syynä on veden roiskuminen mekanismeihin ja sen aiheuttama jäätymisongelma. Imatrallakin on ollut höyrysulatus mutta se on poistettu aika päiviä sitten koska ei oikein toiminut. Nyt ajavat jaksottain yhdellä luukulla "luukku auki-luukku kiinni"-menetelmällä. En tiedä miksi. Alussa sanottiin että 900m3/s on laitoksen maksimi ja kun tonni on juoksutusmääräys niin 100m3/s pitäisi lorottaa jatkuvasti ohi. Tosin lieneekö Espoossa joku viisas lukenut esitteestä että laitoksen maksimi on 970m3/s jolloin 30m3/s jäisi luukulle ja silloin 50m3/s jaksottain juoksuttamalla saataisiin tuo menemään ohi. Ongelma on vain sama kun laivassa: konekäskyä voi laittaa melko täysille mutta sitten tulee ongelmaksi se että meteli, tärinä ja polttoaineen kulutus kasvaa mutta vauhti ei juurikaan enää lisäänny. Sama on vesivoimalassa: aina voi ajaa ihan täysiä mutta eri asia on että onko se fiksua niin koneiden kestävyyden kuin tuottavuuden kannalta koska tietyn rajan jälkeen teho ei juurikaan lisäänny suhteessa virtaamaan. |
|
|
07.12.2012 17:48 <Mikko Koho> Itse olen kerran Tampereella käydessä nähnyt kun valssi oli jokusen kymmentä senttiä auki. Ja mitä tulee siihen yli lorotettavaan veteen, jossain oli aikanaan maininta että se tehdään teknisistä syistä eli sillä pidetään valssin lämpölaajeneminen kurissa. |
|
|
07.12.2012 16:34 <Hartsa> Näissähän on ollut aikoinaan jonkiasteinen höyrylämmitys kumpaisessakin valssissa. Mutta sen toiminnasta ei minulla ole tietoja. Höyrykattilahan on edeleen paikoilaan mutta osia siitä on vuosien aikaan hävinnyt ja voi nykyään olla aika hapahko kattila käytettäviksi. |
|
07.12.2012 16:22 <Hartsa> http://vaunut.org/kuva/75118?t=Nom |
|
|
07.12.2012 16:20 <Hartsa> Mahtava kuva Niila !! |
|
|
07.12.2012 16:18 <Hartsa> kuha kävi kyllä mielessä mutta ei näyttänyt niin tutulle =) Jos kuuraa ei ois noin paljon ollut niin olisin aika varmasti tunnistanut. |
|
|
07.12.2012 16:11 <NH> Vesimääriin suhteutettuna Kuhankoski on jo sen verran iso että nykypäivänä se rakennettaisiin segmenttiluukuin joissa on kiinteät sisäiset lämmittimet. Etenkin vanhojen valssipatojen kanssa muodostuu talvijuoksutuksissa aina huurreongelmaa, kun vesihöyry härmistyy suoraan käyttömekanismiin. Niin kauanhan menee hyvin kun virtaama pysyy tasaisena eikä luukkua tarvitse liikutella. Tässäkin tapauksessa vesimäärä tulee pienenemään tammikuulle mentäessä, jolloin valssia pitää pystyä laskemaan alaspäin. Mikäli lämmittimiä ei olisi, saattaisi koneistoon olla kertyneenä useampi metri jäätä. Mitä tulee puolestaan Tammerkosken valssipatoon, ei ohijuoksutusta ole isolla valssilla harrastettu kuin koneistojen remonttiin tai kosken täyttöön liittyvissä hyvin lyhytaikaisissa käyttötarkoituksissa. Talvella erittäin harvoin jos koskaan, ellei lasketa sen yli noruvaa ns. maisemavettä. Veikkaanpa ettei monikaan tamperelainen ole nähnyt isoa valssia koskaan auki. |
|
07.12.2012 15:49
<Mikko Koho>
Yksi syy saattaisi, ympäristöluvan mukaan olla, se että tulevan veden määrä ei riitä turbiinin pyörittämiseen, etenkin kun laitos ei harjoita vuorokausisäätöä. Ympäristölupa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=26387&lan=fi |
|
07.12.2012 08:48 <Mikko Koho> En jaksanut edes pohtia/etsiä. Oli muuta tekemistä.. |
|
|
07.12.2012 01:47 <Jouko> Ja näinhän se sitten paljastui. Oliko Mikon pohdinnat lähelläkään?.. |
|
06.12.2012 19:35 <ajate> Mielestäni tuo 10kv:n ilmalinja mereltä luotoon on purettu pois viime talven aikana. |
