21.11.2012 13:28
<Mikko Koho>
Olikos uutisen osoittamasta laitoksesta kuvia täällä? Ei kerkeä nyt etsiä ja kiinnostaisi nähdä, ainakaan paikkakunnan perusteella en löytänyt. Jokatapauksessa nolo juttu ja nuo Pirttiniemethän lienevät henkilöitä Waterpumpsin takana vaikka firman nimi on eri.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012112116353847_uu.shtml
21.11.2012 23:12
<Jouko>
Tarkoittaakos tuo ettei luonnonkoskeen/puroon saa edes omaa esim. yhden kilowatin mikrovoimalaakaan pystyttää ilman tuota lupah*lvttiä, jos ei omista koskioikeuksia tai ole esim. puro omalla maalla ja laske se omille maille..?
21.11.2012 23:13
<Jouko>
Jotenkin tekisi mieli sanoa ettei tuo Huopanan vanha Francis -potkuri ole sähköä ollut tekemässä, tai ei ainakaan alun perin suunniteltu siihen duuniin. Myllyn kiviä tjsp. pyöritellyt, kenties jopa isomman puoleista raamisahaa.
22.11.2012 03:42
<Mikko Koho>
En ole ihan juridiikan asiantuntija mutta se tunne, mitä noita seuratessa on ollut, on se että tilanne vaihtelee aivan tolkuttomasti.
-Vantaanjoessa Vanhankaupunginkoskella, missä kävin tuossa tiistaina ulkona katselemassa (ja kuvia on kuvaustyylistä johtuen se 500-600kpl että voi vähän vierähtää) on laitoksen luvitukset ja käyttöehdot perattu muistaakseni useaan otteeseen. Lupa löytyy vuodelta "kuvernööri ja karttapallo" sillä edellytyksellä että laitos otetaan uudelleenkäyttöön siten ettei sen rakennetta tai teknisiä arvoja, nimenomaan hydrologian kannalta, muuteta.
Ts. vanhan saat korjata mutta muutostyöt ovatkin sitten asia erikseen. Tuo siitäkin huolimatta että laitos oli vuodet 1973-2000 pois käytöstä. Laitoksella on vielä se "rasite" että kalatiehomma on hoidettu siten että kun ylävesi laskee tarpeeksi niin laitos pysähtyy ja käynnistyy vasta sitten kun vesi riittää taas joen kumpaankin haaraan. Näin on tarkoitus pitää itähaaran kalatie käyttökelpoisena aina kuin mahdollista ja yksi kärhämä taisi syntyä siitä että automatiikkaa korjattaessa inhimillisen virheen takia tuo pinnansäätö jäi pois pelistä. Muistaakseni homma selvisi selittämällä tilanne ja pahoittelemalla.
-Hiitolanjoki. Siellä on kanssa väännetty kättä luvista. En tiedä onko ruljanssi tuolta osin, toinen osa on kalatiet, viety loppuun saakka. Mutta yhdessä vaiheessa oikeus totesi että ne luvat, millä voimalat on perustettu, pohjautuvat sellaisiin lupiin joilla saa hyödyntää vain puolet joen vesivoimasta. Ts. nykyisten laitosten pitäisi puolesta vesivoimaa sitten osallistua ns. osallistumistarjousmenettelyyn ja ilmeisesti jotenkin korjata tuo laiton tilanne rahalla.
-Ruokolahdella on tai oli eräällä tilallisella 24kW vesivoimala Virmutjoessa. Aloitti lupaprosessin v.1984 koska omalla isällä oli ollut jo aikoinaan saha samassa koskessa. Juttu meni oikeusasteet läpi kunnes korkeimmalta mahdolliselta silloiselta oikeustasolta Suomessa tuli päätös. Syntyi kaksi mappia paperia, viitisen vuotta kestänyt oikeusprosessi ja voimala joka välillä syöttää sähköä sähköyhtiön verkkoon ja välillä, kun laitos on seis tai ajaa vain vähän, tilallinen ottaa puuttuvat sähköyhtiöltä.
22.11.2012 20:00
<Jouko>
Miten sait 500-600 kpl kuvia pelkästään ulkoa päin vai kävitkö samalla voimala- ja Tekniikanmuseossa räpsimässä? Itsekin siellä kesällä käynyt räpsimässä ja liuta kuvia odotellut jo pari kuukautta lisäämistä galleriaan.. :/
22.11.2012 21:25
<Mikko Koho>
Onnistuu sellaisella kuvaustaktiikalla että ottaa a)useasta kuvakulmasta, b)"revolverina", ts. hitosti samasta kuvakulmasta, kuvia. Sitten kun on isompi ruutu edessä niin siitä isosta massasta ettii parhaimmat ja loput joutaa roskikseen. Tuoltakin Tainionkoskelta oli jotain 550 kuvaa mutta muutamalta päivältä, tuo oli jo ennätys kun tuo määrä tuli parissa tunnissa.
Sitten karsiessa pitää ottaa aina tietyn kuvakulman kanssa joku tietty linjaus, esim. käsivaralla otettaessa vinoon menneet pois tai väärin valottuneet pois jne.. Olisihan tuossa kamerassa vaikka mitä säätöjä mutta harvoja käytän kun ei oikein ole motivaatiota perehtyä joka ikiseen kikkaan minkä kuvankäsittelyllä tai kameralla saisi aikaan.
26.11.2012 23:58
<Mikko Koho>
Noniin, Virtaankosken voimala seisoo. Ja kauankohan menee ennenkuin tuotanto käynnistyy uudelleen? Siihen voi mennä pitkäänkin koska nykyisen määräyksen mukaan toiminta saa jatkua vasta kun uusi lupa on lainvoimainen, ts. kaikki valitusajat ovat umpeutuneet ja mahdolliset valitukset käsitelty.
http://yle.fi/uutiset/viranomaiset_vaiensivat_virtaankosken_turbiinit/6391498#
27.11.2012 13:09
<Hartsa>
Tosi järkevää puuhaa taas..... myllyt laulamaan =)
29.03.2013 08:42
<Mikko Koho>
Saa nähdä miten kauan Virtaankosken turbiinit seisovat. Se on varmaa että jos meno ei muutu niin noita voimaloiden pysäytyksiä tulee vielä lisää. Onhan se tietysti harmi jos kalat eivät pääse yläjuoksulle mutta toisaalta, vaikka pienvoimaloilta puuttuu säätömahdollisuus mitä usein käytetään vasta-argumenttina, niin mielestäni kuitenkin jokainen säästetty hiilidioksiditonni on ihan riittävä motiivi pitää voimalat käynnissä.
Toisaalta, kalastajathan voisivat tehdä vastavedon. Jos kerta kalakannat ovat niin huonossa jamassa mitä väitetään niin samaan aikaan kalateiden kanssa lopetetaan kalastus! Tottakai jokainen potentiaalinen emokala pitää jättää vesistöihin tuottamaan lisää poikasia ja kaloja! Sehän vasta olisi ympäristöteko!
31.03.2013 17:29
<Säkäri>
Kyllä ne kalastajat aina puhuvat noista voimaloiden haitoista, vaikka eivät itse ota huomioon liika kalastusta. Helpompi on syyttää toisia kun ottaa omasta toiminnasta vastuun. Voimalaistos on kumminkin toiminut 100v joessa niin kannattaako sitä seisottaa turhanpanttina, energiaa kumminkin tarvitaan niin enemmin sitä tuotetaan vedellä kuin hiilellä. Enkä usko että tuollaisella pienemmällä voimalaitoksella on säästössä ylimääräisiä euroja niin voisivat kalastajat (ympäristön suojeliat) ja voimalaitos yhteistyössä ja "talkoo voimin rakentaa" kaloille kulkureitit.
31.03.2013 22:54
<Hartsa>
Eikun kone tuottamaan =)
10.05.2013 10:37
<Salmo trutta>
Vesivoiman tuottaminen autioittaa maaseutua entisestään. Ennen muinoin lohet ja taimenet olivat kulttuurissa keskeinen tekijä. Esim. Kemijoella lohi rytmitti elämistä jokivarressa. Nyt joki ja kulttuuri ovat vaimennettu padoin ja turbiinein. Joen hyöty menee osakkeenomistajien taskuun, ja paikalliset ihmiset - jotka ylipäätään ovat sinne jääneet - eivät enää edes katso joen suuntaan. Jokea ei enää ole.
Dynamiitti olisi kaikkein parasta lääkettä tällaisille tippavoimaloille. Joen kalataloudellinen arvo on moninkertainen sähköntuotantoon nähden. Kalatiet eivät auta, jos kosket on hukutettu patoaltaisiin.
10.05.2013 10:53
<Mikko Koho>
Herra/rouva on hyvä ja esittää konkreettiset ja oikeaksi todistetut laskelmat asiasta niin keskustelu voi jatkua. Ja ennenkuin kalaakaan otetaan joesta niin jokusen vuoden täysrauhoitus kehiin että kanta kasvaa kestävälle tasolle.
10.05.2013 18:06
<Marko>
Kyllähän se niin on, jotta sähön tuotanto kannataisi lopettaa kokonaan, siitähän on vain harmia, oli tuotantomuoto mikä tahansa. Sen sijaan voisi keskittyä sähön kulutukseen, siitähän on yleensä vain hyötyä.
11.05.2013 13:10
<KMW>
Juu. Ei kykene ymmärtämään ko. asennetta - vesistöistä nyt ei tässä maassa ole puutetta. Voisi kuvitella kalavesiä löytyvän ihan jokaiselle halukkaalle enemmän kuin tarpeeksi.
02.07.2013 09:43
<Salmo trutta>
Tästä voi itse kukin katsoa tiivistetysti, kuinka hyvin Suomessa vaelluskaloja riittää:
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suomen_uhanalaiset_kalat/
Ja siis nyt on puhe vaelluskaloista, joiden lisääntyminen on täysin sidoksissa koskiin ja vapaaseen vaellusyhteyteen syönnösalueilta kutupaikoille.
Suomella on maailmanennätys lohikantojen sukupuuttoon tappamisessa: yli 90 % Itämereen laskevista lohijoista on tuhottu vesivoiman rakentamisella. Ennen meillä oli yli 30 lohijokea. Nyt niistä on jäljellä kaksi (2), Tornionjoki ja Simojoki.
02.07.2013 23:07
<Mikko Koho>
Jos Salmo trutta on noin hanakasti puolustamassa kalakantoja niin oletko valmis sitten menemään niin pitkälle että otat kotisi sähkötauluun kauko-ohjattavan laitteen jota et voi sinetöitynä mitenkään ohittaa ja joka katkaisee asuntosi kaikki sähköt, tai edes lähes kaikki (jääkaapit ja pakastimet pois luettuna), jos Suomessa alkaa tulla pula sähköstä? Jos kerta pieniä voimaloita voidaan pitää "tippavoimaloina" niin tokihan kotitalouskuluttajat, minäkin mukaanluettuna, olen "tippakuluttaja"! Hitosti sähköliittymiä mistä ei kovin isoja rahoja nyhdetä per asiakas ja mokomien vuoksi pitää vielä vetää älytön määrä piuhaa sinne sun tänne mitkä ovat sitten kaivinkonekuskien ym. riesana! Samalla logiikalla, kun pieniä voimaloita voidaan laittaa pimeäksi, voidaan myös pieniä kuluttajia pimentää koska hehän sen sähköpulan runsaudellaan aiheuttavat!
Ja missäs kunnossa ne jäljellä olevat kalat ovatkaan? Elohopeat ym. muiden aiheuttamat riesat.. Meinaan, eräästäkin joesta, josta patoja vaaditaan pois tai kalaportaita niihin, eräs kalastaja sanoi että kuhaa hän ei ko. joesta nostettuna söisi. Se kun on kerännyt kaikkea, mitä jokeen on vuosien aikana työnnetty, niin että lihan puhtaus kärsii liiaksi vaikka syöntikieltoja ei tietääkseni ole annettukaan.
02.07.2013 23:31
<Jouko>
Mielenkiintoista olisi muuten tietää moniko kaikista yläjuoksulle aikovista fisuista löytää kalaportaaseen? Onhan voimalan jälkeinen virtaus melkoisen voimakas ja kalaporras useimmiten laskee juuri imuputken lähettyville...
02.07.2013 23:43
<Mikko Koho>
Itseasiassa kalatien toimivuuden salaisuus onkin juurikin pitkälti siinä että mihin sen alapään sijoittaa. Esimerkkinä Kymijoen Koivukoski: siellä on kaksi kalatietä. Voimalan kalatie, mitä on vissiin joskus rempattukin, ei toimi yhtään. Sitten taas säännöstelypadon kalatie toimii jos laskevat tarpeeksi ohijuoksutusta.
Merikosken kalatiestä löytyy jopa webbikamera ja nousutilastot tuolta:
http://www.oulunenergia.fi/ymparistovastuu/kalatie
03.07.2013 11:44
<Salmo trutta>
Kiitos Mikko kysymyksestä. Sähkölaskussani lukee sähkön alkuperän kohdalla 100 % tuulivoimaa. Teoriassa en ole riippuvainen ainoastakaan mini- (<1 MW) tai pienvesivoimalasta (1—10 MW).
Minun mielestä minivesivoimaloita voisi ryhtyä korvaamaan tuulivoimaloilla. Niiden toimintaperiaate on sinällään hyvin samankaltainen; jos vettä virtaa tai tuulee, sähköä tuotetaan. Minivesivoimaloissa ei ole yleensä säännöstelykapasiteettia, jolloin vallitseva vesitilanne määrittää täysin tuotannon määrän. Kuten varmasti tiedätte, Suomessa veden virtaama ei ole vakio. Yleensä vallitsee kaikkea muuta kuin optimaaliset virtaamaolosuhteet (virtaaman vaihteluväli esim. 0,1—50 m3/s).
Tällaisesta vaihdosta muodostuisi huomattavia yhteiskunnallisia ja ekologisia hyötyjä. Sillä voisi myös kompensoida suurempien jokien patoamisesta aiheutuneita menetyksiä.
Kalojen syömäkelpoisuudesta. Elohopeaa vapautuu vesivoimaa varten rakennetuista tekoaltaista, kun veden alle jääneistä maa-alueista sitä vapautuu veteen. Ravintoketjun kautta se siirtyy huipulla oleviin petoihin (mm. haukeen). Kannattaa tutustua Kyrönjoen tekojärvien tilanteeseen:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47874
Kannattaa muuten tutustua esim. Elwha-joen ennallistamisprojektiin, jossa joesta puretaan kaksi täysimittaista vesivoimalaa:
http://www.americanrivers.org/initiatives/dams/projects/elwha-river-background.html ja
http://www.youtube.com/watch?v=4LxMHmw3Z-U
03.07.2013 13:04
<Mikko Koho>
Itseasiassa tuo 100% tuulivoimaa tai vesivoimaa on täyttä feikkiä millä vaan rahastetaan ihmisiä. Asiasta on ollut lukuisia kirjoituksia siellä ja täällä. Jos jollekin ryhmälle kirjanpidollisesti myydään pelkkää jotakin voimaa niin toisten on sitten senkin edestä revittävä sähkö muualta. Vesivoimasta, kivihiilestä, ydinvoimasta, ties mistä. Tarvittaisiin aikamoinen joukkopaine (ts. ko. tariffiin siirtyminen) että homma toimisi ja näin ei tällä hetkellä todellakaan ole.
Toinen juttu on sitten se että jos verrataan vaikkapa tuuli-, vesi- ja ydinvoiman käyttökertoimia eli paljonko ne ovat käytössä vuoden aikana. Jos rakennetaan vaikkapa OL3:n verran tuulivoimaa ja ydinvoimaa niin tuulivoima tuottaa ehkä n.16% siitä energiamäärästä mikä tulisi jos laitos kävisi jatkuvasti täydellä teholla. Ydinvoimalla vastaavat kertoimet ovat Suomessa reilusti yli 90% luokkaa jos ei ihan ihme kämmejä satu. Vesivoima jää niiden väliin: laitokset mitoitetaan ehkä n.30-60% huipunkäyttöajalle. Toisaalta koneistojen hintarakenne vaikuttaa siihen että tehtäisiin vähän liian pienet koneet (käyttökerroin nousee) mutta sitten taas vesistön virtaamavaihtelut ja joillakin laitoksilla säätöajon mahdollisuus puoltavat mahdollisimman suuria koneita. Se on kompromissia.
Ja tuo käyttökerroin vaikuttaa sitten siihen että miten verkon tekninen toimivuus saadaan taattua ja miten mm. valtakunnallisen sähkökatkon riski saadaan pysymään aisoissa. Ydin- ja tuulivoima ovat kumpikin aika "syntisiä" tuossa, tuulivoima ei jousta ja tekee äkillisiä tehonnousuja ja laskuja, ydinvoima on vähän armollisempi kun tiedetään, laitevikoja lukuunottamatta, etukäteen että milloin tuotanto on milläkin tasolla. Vesivoimaa taas on äärilaidasta toiseen, osa ei juuri jousta ja ajaa vain mitä joki antaa, sitten taas esim. Kemi- ja Oulujoki nimenomaan helpottavat tilannetta eli säätöajolla saadaan mukautettua tuotanto- ja kulutus toisiinsa. Tuon mukautuksen voisi tehdä toki myös kuormia säätämällä mutta ne kilkkeet, jotka tehtiin lähinnä sähköyhtiöiden tehohuippujen tasaamiseen, jäivät happanemaan sähkötauluihin kun markkinat vapautuivat v.1995. Tuo kulutuksen ja tuotannon tasapainon ylläpito alkaa lukeman mukaan olemaan todellinen haaste ja ollaan tilanteessa että jotain pitää tehdä että sähkö saadaan ylipäänsä siirtymään..
Ja mitä tuli tuohon elohopeaan josta mainitsin: siellä se elohopea on kyllä peräisin paikallisen metsäteollisuustehtaan vanhoista synneistä mitkä ovat edelleen joen pohjassa ja ilmeisesti kukaan ei tiedä kuinka pitkään. Toisessa vesistössä, Kymijoessa, Kuusankoski-Keltti väli on niin pahasti saastunut että sitä ei lähdetä puhdistamaan. Ympäristöriskit olisivat yksinkertaisesti aivan liian isot.
01.12.2021 09:15
<Jouko>
Virtaankoski vapautuu, "Suomi palauttaa jokia luonnontilaan kiihtyvällä vauhdilla – Tainionvirta vapautuu vesivoimasta Päijänteen taimenille" 30.11.2021
https://yle.fi/uutiset/3-12207891
