![]() |
01.01.2018 23:51 <Hartsa> Näin täällä päin http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801012200638360_u0.shtml |
![]() |
01.01.2018 23:10 <TA> Tässä on ilmeisesti oikeanpuoleinen virtapiiri paikallisen jakeluverkonhaltijan johto, jota on jatkettu Korian kantaverkkoasemalle asti. Ei ole entinen erotinasemaratkaisu täyttänyt Fingridin liittymisehtoja... |
![]() |
01.01.2018 23:07
<TA>
Tuo maa paluujohtimena (SWER) järjestelmä ei tietääkseni ole juurikaan tai lainkaan käytössä Yhdysvalloissa. Amerikkalaisessa keskijänniteverkossa sen sijaan käytetään nollajohdinta, joka on useasti paikkaa vielä maadoitettu. KJ-johdot voivat olla 1-, 2- tai 3-vaiheisia, ja näissä kaikissa on siis nollajohdin vaihejohtimien lisäksi. Sulakkeita käytetään jakelumuuntajien suojauksen lisäksi myös haarajohtojen suojaamiseen. Perustuu siihen, että yksivaiheinenkin maasulku voi aiheuttaa melkoisen vikavirran, maadoitustavasta johtuen. Mutta kyllähän ne amerikkalaisten jakeluverkot melko antiikkisilta vaikuttavat, jo pylväsrakenteiden mekaaninen kestävyys epäilyttää. Ihan mielenkiintoistahan on niihin perehtyä , mutta en kyllä keksi, että mitä teknisiä ideoita tai valintoja sieltä kannattaisi Suomeen tuoda. |
![]() |
01.01.2018 22:24 <Koomikko> Uusi linja on kytketty vanhaan suöttämään Utin syöttöasemaa ja Kaipiaisten sähköasemaa. Linjaa puretaan Kaipiaisen ja Taavetin välillä. |
![]() |
01.01.2018 19:21 <muhentaja> Briteissä kanssa sitten on noita yksivaiheisia ampeereja-rittää-naapurillekin jakelujärjestelmiä. Esimerkkinä suihkun läpivirtauskuumennin, varaaja on täysin tuntematon käsite. 10kW+ 230V yksivaihesyötöllä niin alkaa virta maistumaan. Toimiihan se hyvin maakaasulla mutta sähköllä onkin sitten aivan eri asia. |
![]() |
01.01.2018 19:04 <muhentaja> Tämäkin vielä noissa jenkkien jakelujärjestelmissä. Eipä kovin montaa metriä meillä päin jakelumuuntajalta ensimmäiselle Enstolle maaseudullakaan ole. Jossain päin taitaa olla vielä niitä ampiaispesällä varustettuja puukaappejakin tallella. |
![]() |
01.01.2018 16:22 <qwerty1> Yhdysvallat on ainakin minun mielestä ihan "kehitysmaa" sähköverkkojen laatutasossa. Avojohtoja on todella paljon ihan kaupunkialueillakin, linjat ja pylväät käytetään ihan loppuun ja korjataan vasta sitten kun jossain pamahtaa. Videoita sähköpaloista ym. katsoessa olen ymmärtänyt että yhdysvalloissa ei kuluttajamuuntajan pienjännitelähdöissä olisi sulakkeita. Jokaisella muuntajalla olisi ensiöpuolella sj-sulake mutta toisiopuolella pj-lähdöissä ei olisi ollenkaan sulakkeita. En tiedä mitä tuolla on haettu, jos vaikka talon liittymisjohto menee oikosulkuun niin käytännössä oikosulku/valokaari palaa niin kauan kunnes muuntaja posahtaa tai kaapeli palaa poikki. Tuossa vielä video mitä tarkoitan: https://www.youtube.com/watch?v=4nLcjDmGr6g |
![]() |
01.01.2018 14:58
<muhentaja>
Suomessa taitaa olla aika yleinen käytäntö 20kV verkossa 0.3s jälkeen katkaisu oikosulku/maasulkutilanteessa. Kotopuolessa oli paikallisen sähköyhtiön käytäntönä ensin pikajälleenkytkentä 0.5s katkon jälkeen. Jos vika ei korjaantunut, sitten tuli aikajälleenkytkentä muistaakseni 1.5 minuutin jälkeen. Jos vika oli edelleen ns. päällä, sitten automatiikka luovutti ja keskuspäivystäjälle lähti hälytys. Tämä tuli sähköyhtiön kummiluokkatoiminnan aikana opittua. Sukulaisten luona vieraillessaa erään toisen yhtiön alueella tuli havaittua, että pikajälleenkytkentää ei ollut vaan aikajälleenkytkentä tuli heti suoraan jo salamaniskun seurauksena. Jenkeissä saa tosiaan valokaaret surrrata ihan huolella ennen kuin mitään reagointia asiaan tapahtuu. Siellä tosin maasulun havaitsemista vaikeuttaa käytäntö, jossa jakelumuuntajat ovat yksivaiheisia ja paluujohtimena toimii maaperä, eli keskijänniteverkossa on tavallaan aina maasulku päällä. |
![]() |
31.12.2017 23:51 <Koomikko> Mahtaako palaa ollenkaan. Yhdessä paikassa pylvään kallistumisen seurauksena amka hankautui puhki useammasta kohtaa, eikä siinäkään mikään kipinöinyt eikä palanut ja tämä oli ollut kuukausia. Avojohdossa välit vielä huomattavasti suurempia. |
![]() |
31.12.2017 23:17 <kipinä> Onkohan kellään tietoa miten kauan kaatunut puu voi olla pienjänniteavojohdon (400/230V) päällä ennen kuin lähdön sulakkeet palaa? Nollajohto niissä on yleensä ylimpänä, mutta jos puu ei paina lankoja yhteen niin syttyykö pakkasella puu edes palamaan? Muutaman kerran olen nähnyt kesällä, että puun oksat lehtien tullessa koskee pj-avolinjan johtimiin, mutta mitään sen ihmeellisempää kipinöintiä tms. ei näkynyt. |
![]() |
31.12.2017 21:05 <Hartsa> Hyvää uuttavuotta -18 https://www.youtube.com/watch?v=WN5kLGLpC50&feature=youtu.be |
![]() |
31.12.2017 20:13
<Hartsa>
Hyvin pärähtää valokaari, Jenkeissä se ois hitsannu paljon pisempään...... |
|
31.12.2017 15:37 <ku-pe> Tulihan siellä 39-vuotta palloiltua, joskus. |
![]() |
31.12.2017 11:38 <muhentaja> Onkos se Raspi 3:n WLAN USBn päässä? Se Broadcomin SoCissa käytetty USB-kontrolleri tunnetusti on ongelmia väärällään kun se ei ole minkään *HCI-standradrin mukainen vaan Synopsyksen oma customi viritys, jossa on aivan älyttömät vaatimukset käyttiksen keskeytyslatenssille. Tuon asian kanssa on Raspin devaajat joutuneet pitkään taikinoimaan. |
![]() |
31.12.2017 11:04 <calm> Kuusamossa mökilläkin on sähköt katkenneet ainakin neljästi tässä reilun vuorokauden aikana. Siitäkös sitten ei siellä ympäristönseurantaa hoitava Raspberry Pi 3 tykännyt, vaan hukkasi WLAN-sirunsa johonkin. Onneksi sen perässä ei näin talvella ole mitään varsinaista automaatiota.. Raspille pitää kyllä näköjään virittää joku ulkoinen watchdog vierelleen, kun ei tuo toimivuus ihan taattua ole ulkoisten katkojen kanssa. |
![]() |
31.12.2017 10:46 <muhentaja> 20kV puoli lienee UTU:a. 110kV puoli voisi hyvinkin olla ABB:tä kun näyttäisi muuntajakin olevan. UTU:lla ei myöskään näytä olevan suurjännitepuolen kamppeita tarjolla. |
![]() |
31.12.2017 09:45
<Topiax>
Tykkykelit aiheuttivat häiriöitä uudenvuoden aatonaattona Pudasjärvellä. http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tykkylumen-aiheuttamat-sahkokatkot-jatkuvat-yha-kainuussa-lukija-kuvasi-oikosulkuun-leimahtavan-sahkolinjan-pudasjarvella/780527/ |
![]() |
30.12.2017 23:08 <Hartsa> Heh skodakin tekee muuntajiakin lie suomessa yhtään neljäpyörää ja loota muuntajia jossain käytössä... |
![]() |
30.12.2017 23:02 <Hartsa> Nyt kuvattua ilmasta 12/2017 https://www.youtube.com/watch?v=e6RMBD8HuXQ&feature=youtu.be |
|
30.12.2017 20:06 <Make> Voi kuristin näköjään olla pylväässäkin myös tämännäköisessä kantaosassa: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10242 Tuossa kuitenkin syöttöliittimet näkyvät lampunkannan luona. |
![]() |
30.12.2017 19:56
<Make>
Onhan noita valkovarrellisia lamppuja vaikka millä jännitteillä ja tehoilla: http://www.konstsmide.se/EN/products.asp?vg=2&pg=270&lang=36 Hong Kongissa on näköjään kahta mallia: https://www.hongkong.fi/fi/tyokalut-ja-nikkarointi/sahko-ja-lvi-tarvikkeet/sisustusvalot-ja-valosarjat/varapolttimot/c/101706/ |
![]() |
30.12.2017 19:36 <Make> Varmaan tunneliliittimistä kyse. Ounevan vastaavissa on vähän sama juttu. Niissä ruuvit on vielä liimattu, jolloin ne pyörivät muutenkin usein jäykästi. |
![]() |
30.12.2017 19:30 <Make> Kopin kyljessä oleva UTU- kilpi antaa mahdollisen vihjeen. Jos heiltä on tullut sinne kopin lisäksi muutakin: https://www.utu.eu/keskijannitetuotteet |
![]() |
30.12.2017 16:28 <calm> Kuvan paikalla tuli viime kesänä käytyä, mutta eipä kuviin merkki sattunut. SF6 lie kyllä kuitenkin joo. |
![]() |
30.12.2017 16:01
<muhentaja>
Hyvä ajatus, mutta taitaa vain tässä maassa tyssätä pätevyys- ja lupabyrokratiaviidakkoon. Ne varamiehetkin kun tarvitsevat vakinaisia työntekijöitä vastaavat paperit, ja se maksaa. Tuohon Joukon laittaman linkin takaa löytyviin katkasijoihin liittyen, olisivatko mahdollisesti kuitenkin SF6-katkaisijoita kun niissä ei näy minkäänlaista paisuntasäiliötä olevan. |
![]() |
30.12.2017 13:47
<Hartsa>
No huhuhuh sanon minä...... https://www.uusisuomi.fi/raha/238209-te-suomen-sahkoverkkoa-myytiin-taas-jattihinta-jattaa-carunan-varjoonsa |
![]() |
30.12.2017 12:15
<Hartsa>
Poikkeustilanteeseen pitäisi laatia uudet toimintaohjeet. Sähköverkkoyhtiöt eivät nykyisten sääolosuhteiden vallitessa suoriudu näistä korjaustehtävistä. Hän ehdottaakin, että yhtiöt kouluttaisivat vapaaehtoisia ihmisiä hoitamaan poikkeustilanteita maastossa, Tässä olisi todella järkeä onhan poliisillakin täydennys tyypit niin miks ei sähköyhtiöilläkin voisi olla lista tarvittaessa töihin kutsuttavista koulutetuista miehistä. |
![]() |
30.12.2017 12:12 <Hartsa> Ei liity kuvaan mutta sähköön kuitenkin http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712302200636600_u0.shtml |
![]() |
29.12.2017 23:01 <kipinä> Enston ryhmäkeskuksissa on nolla- ja maakiskojen liitinruuvit sellaiset, että johtimen saa kiristettyä lähes poikki jos ei varo yhtään. Ruuvi on teräväkärkinen ja litistää varsinkin 1,5mm2 johtimen lähes poikki vaikka kirii tavan "käsimomenttiin". Ilmeisesti kiristysmomentti on suunniteltu aika alhaiseksi, jotta johdin säilyisi ehjänä. |
![]() |
29.12.2017 22:34 <Make> Kuulostaa, että liitokset löystyvät helposti, jos rengasta joutuu kääntelemään kytkemisen jälkeen. Tai johtimet katkeavat juuresta. |
|
29.12.2017 22:26 <Make> Perässä pysyminen on vaikeaa varsinkin ledivaloissa. |
![]() |
29.12.2017 22:23
<Make>
Aeg ja Siemens liikennevaloja en kai ole nähnyt. Konstsmidellä on noita varrellisia lamppuja montakin mallia, jos ymmärsin mallin oikein. On vaan inhottavaa löytää kauppiasta... |
|
29.12.2017 22:03
<Make>
Kuvan malli on kai uudehko, kun pallon kiinnitysruuvi näkyy. Livalin pöytävaloissa on näkynyt myös May & Christe- kuristimia ja täällä taas on Tekne- niminen. |
|
29.12.2017 21:55 <Make> Jouko voisi laittaa kuvia... |
|
29.12.2017 20:52
<RicuP. >
Livalkin käytti Vosloh-Schwaben, tai Schwaben kuristimia monissa valaisimissa, ja olivat kyllä melko pienikokoisia. Olet ku-pe ollut vissiin töissä Ornolla? Oli ehkä monipuolisin valaisintehdas Suomessa ikinä. |
|
29.12.2017 19:52 <ku-pe> Bolero-sarja oli ensimmäinen malli v.1988, jossa oli kuristin pylväässä, (erikoistilauksesta) Vossloh-Swabe oli edelläkävijä pienikokoisten kuristimien tekijänä. |
![]() |
29.12.2017 18:49
<RicuP. >
Minkähän valmistajan rautateiden opastevalot mahtaa olla? Kaupungin liikennevalot on Swarcon ja Peekin yleensä, vanhimmasta päästä Fiskars, Ericsson, AEG ja Siemens. Kuusen kynttilöistä vielä, että kirpparilta löytyi wanhat saksalaiset kynttilät, joissa myös valkoinen kynttiläosa on lamppua. Niitä lamppuja olen joskus nähnyt myytävän, mutta eipä enää löydy.. Valmistaja on VEB Elektroinstallation Oberlind DDR 64 Sonneberg (Thyr) Made in DDR. Sig 1/72 (Finn.) |
|
29.12.2017 18:24
<RicuP. >
Mulla on joskus ennen Led heittimiä ostettu Roco merkkinen "työvalo" monimetalliheitin 78mm halogeenin kokoisella 35W lampulla. Elektroninen liitäntälaite on valaisimen takana semmoinen AP 12 kokoinen palikka, muistaakseni 440V sytytysjännitteellä. Oli kasvivalona jonkin aikaa. Otin muuton yhteydessä pois käytöstä, kun siihen en äkkiseltään löytänyt varalamppuja, eikä spektrikään varmaan ollut kovin hyvä. Alkuperäinen lamppu kyllä vielä toimiikin. Nyt kasvivaloiksi on kirppislöytönä tullut parit mustat/ alumiinin väriset Orno 50-001 valaisimet Airamin 4713401 lampuilla. Valaisimet ovat varmaan jostain -70 - luvulta ja kunnon E14 posliini pönttökannoilla, mutta ihan uuden näköiset. Myyjä vissiin tiesi valmistajasta jotain, kun pyysi 15e/ kpl. |
![]() |
29.12.2017 17:47
<RicuP. >
Ledejä olen rääkännyt, halpoja ja kalliita, enkä ole saanut vielä rikki ensimmäistäkään, paitsi ne konkkavikaiset GU10 lamput, jolloin sain sähköpostia kuvan kera lähettämällä uudet postissa tilalle. Halodeeneja on A:nkin malleja aikoinaan paukkunut jo parissa viikossa aikoinaan. Pätevä saunalamppu on vielä löytymättä, jos halogeenit häviää. Liikennevaloihin tarkoitettuja 70W krypton lamppuja kai vielä "erikoislamppuna" saa. |
![]() |
29.12.2017 17:38 <RicuP. > Kyllä niissä upporasioissakin on usein ruuvin reikä pohjassa. Posliininen kytkentäkiekko vaan on niissä lähes poikkeuksetta semmoinen, jossa on n. 2cm reikä keskellä johtimien läpiviemistä varten koukkukannelle, koska kiekko kuuluu asentaa irtonaisena ehdottomasti liittimet ylöspäin. |
|
29.12.2017 17:34 <RicuP. > Niitä on nykyään niin montaa sorttia, ettei pysy perässä,varsinkaan kun nuo valaisinhommat on jääneet vähemmälle. |
|
29.12.2017 17:32
<RicuP. >
Noin niissä vanhemmissakin oli tuo kuristin ja hehkulamppu/ sekavalo versiossa on tuossa liuskassa vain pelkkä liitin. Onkos sitten uudempi versio se, jossa kuristin on kannan vieressä? Vanhemmissa taisi olla Schwabe merkkinen kuristin. Alppilux Camillo MK2 oli kuristin myös noin, mutta muuttivat sen heti parin vuoden päästä malliin, jossa kuristin on kupissa. Joissain Elektroskandian/ Järnkonstin vastaavissa on myös kuristin pylväässä ja useamman ryppäässä ne on peräkkäin. |
|
29.12.2017 17:24 <RicuP. > Onpas hauskan näköiset. En ole koskaan nähnyt ja valmistaja on taas arvoitus. |
![]() |
29.12.2017 17:21
<RicuP. >
Hyvät joulut näin jälkikäteen minunkin puolesta taas ja uudet vuodet samalla! |
![]() |
28.12.2017 22:50 <Jouko> Joo, erääseen tolppaharrastajien sivustoonkin useampi viite.. ;) |
|
28.12.2017 22:45 <Jouko> Suomussalmella Ämmäkosken voimalaitoksella tavattu samoja valaisimia, olikohan 80 tai 125W elohopealampuin, ympärillä lasinen häikäisysuoja. Padon valaisimista useampi lasi rikki. Hattu kai vihertynyttä kuparia, speksikilvenkin yritin bongata, ei vain riittänyt kameran zoomi että selvää saisi... |
![]() |
28.12.2017 15:35
<Make>
Todennäköisesti on silikonia. Nyt edellämainittuihin Hong Kongin katoksen Publiceihin on vaihdettu normaalit 3000 K led- lamput. Miten lienee liitäntälaitteiden kanssa, kun ovat monimetalliversioita... Ei nähnyt, onko ohitettu, paikoillaan ainakin ovat. |
|
28.12.2017 15:12 <Make> Josko nuo valaisimet suojeltaisiin samalla, ovat todella erikoiset. |
|
28.12.2017 15:04 <Make> Jälleen asiallinen kuva... Tuossa välissä on kai vielä tila jollekin, kompensoinnille ? Kuristin on kai May & Christe, kun Optima on heidän tyyppi. |
|
28.12.2017 14:50 <calm> http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulujoen-vesivoimala-arkkitehtuuri-halutaan-unescon-maailmanperintokohteeksi/780245/ |
© Janne Määttä 2004-2017