![]() |
16.08.2017 21:29 <muhentaja> Tällä foorumillahan alkaa jo pikkuhiljaa tulla tämä tarpeeseen: http://www.samsy.fi/jasenisto/sal2000.pdf |
![]() |
16.08.2017 21:25 <Make> Onkohan ajan tavan mukainen yhteisnousu vai jopa asuntokohtainen? |
![]() |
16.08.2017 21:06 <RicuP.> Semmoisen aukollisen kuvun olen nähnyt Asea-skandia -merkkisessä linkussa joka kytkettiin lampun puolelta, mutta siinä ritilä oli läpikuultavaa muovia. Kupuja on näkynyt vaikka minkälaisia. On puolikkaita, lieriöitä tippakupuja tasapohjaista tippakupua.. Pitäisi joskus kuvata, kun sattuu kohdalle. On myös 3x E27 malli, joka on jo lähemmäs 50cm kokoinen. Idmanilla kupu taisi olla kiinni jousilla, joita puristetaan vastakkain, jolloin kupu aukeaa. Joku versio oli semmoinenkin, missä lampunkanta oli suoraan alaspäin keskellä. |
![]() |
16.08.2017 20:48
<Make>
Enemmän on kai rahan säästöstä... Vian etsintä voi olla toki haastavaa. Ok-talon keskukseen oli piirretty reilu 20 1~ vikavirtaa ja siitä tehtiin tarjous. Tuli kommentti, että keskus on kovin kallis. Asentaja kysyi, jos laittaa vaikka kuusi ryhmää saman 3~ vikavirran taakse, miten käy hinnan. Halpenihan se, oliko nyt 600 E... |
![]() |
16.08.2017 20:42
<RicuP.>
Ihan normaaliltahan tuo kuulostaa. Monesti on vaikka koko talon pistorasiat yhden- ja valaistukset toisen 3~ vikavirran perässä, tai sekaryhmät puoliksi, tms. Ei mikään pykälä vaadi mitään indikointia siitä että mistä ryhmästä on tullut häikkä. Pääasia on, että vaaditut ryhmät on vikurin perässä, vaikka sitten koko talo yhdellä 3~ vikurilla. Käytännössä kuitenkin pitäisi pyrkiä laittamaan ryhmiä kohtuullisesti yhden vikurin perään, että vian rajaaminen onnistuu helpommin, eikä koko kämppä pimene. Yleensä meidän kohteissa on ohjeistettu vianhaku tekemään niin, että irroittaa sen laitteen joka viimeksi on kytketty ennen laukaisua. Jos vielä laukoo, niin vikurin perässä olevat stotsit alas, vikuri päälle ja stotseja takaisin ylös ja katsoo että minkä kohdalla räpsähtää. Sitten kun on ryhmä tiedossa, niin pimentyneistä laitteista joku on laukaissut. Yleensä keskukset on kokoonpantu niin, että vikurin perässä olevat stotsit on vikurin vasemmalla puolella, eli lukusuunnassa ennen vikuria. Make taitaa tietää tästä keskuspuolesta paremmin. |
![]() |
16.08.2017 20:30
<Make>
Kuvan Ornosta tuli mieleen, että oli varressa kiinni kai päällisen läpi menevillä pienillä ruuveilla. Lieneekö SLO:lla ja Elektro-Dynamolla vaihteeksi ollut jotain tekemistä keskenään. Myös loistevalaisimet ovat saman oloisia. -65 kerrostalon rappukäytävässä oli linkku- valaisimia erikoisilla kuvuilla. Olivat lieriömäisiä, mutta pohjassa olikin aukko metalliritilällä. Ulko-oven edessä olevassa oli runkomaadoitus punaisella johtimella, muissa ei näkynyt sellaista. Merkintöjä ei näkynyt. Ei ole niistä kokemusta, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta. Peltirunkoisena eivät kuitenkaan mene miksikään... |
![]() |
16.08.2017 18:12
<Jouko>
Eräässäkin uudessa talossa oli ryhmäkeskuksessa parit 3~ vikurit, jossa toisessa oli kolmet pistorasiaryhmät perässä, kaksi 16A ja yksi 10A. Onko tuokin mahdollista? Ilmeisesti tilansäästöstä kyse vaikka laajennusvaraa olikin. Miten maallikolle selviää mistä ryhmästä on vikavirta tullut? Ei taida vaihekohtaisia indikaattoreita niistä (vielä?) löytyä.. |
![]() |
16.08.2017 18:08
<RicuP.>
Elektro-dynamosta tuli mieleen, että on purettu vanhoja vuoden 1972 porraskäytävän "linkku" valaisimia. Niissä oli leimattu tyyppikilpi Sähköliikkeiden Oy 1010 Lasi 200> 60W 250> 75W. Näiden runko oli sitten lähes identtinen Elektro-dynamon vastaavien kanssa, joissa myös leimattu kilpi, mutta tyyppi on ED 110. Yleensäkin noiden linkkujen rakenne tuntuu olevan aika halpa ja jopa vaarallinen. EP -merkkinen kalustevalaisinkanta on kiinnitetty holkkiniitillä kierrekiinnityksen sijaan ja kanta yllättäen pyörii, kun niitti on löystynyt. Peruseristetyt johtimet sokeripaloineen pyörii siellä linkkumekanismin seassa maadoittamattomassa ja kuumassa metallirungossa.. Maadoitus ruuvi kyllä löytyy kannan pellistä ja on vissiin tarkoitettu, että kannalle menevästä nollasta rosvotaan nolla runkoon tarvittaessa. Semmoista en ole kyllä koskaan nähnyt, vaan kaikki on poikkeuksetta maadoittamattomia. Ornon vastaavassa ei ole edes koko ruuvia.. Kaiken kruunaa, että runko on maalattu ihan alun perinkin niin että kanta on ollut paikallaan ja on maalissa. |
|
16.08.2017 07:51 <calm> Etulevy pitää irroittaa joo asennuksessa, mutta se viallinen konkka oli keskellä levyä, että takakuorikin piti irroittaa sen nähdäkseen. Mutta onpa noiden vaihdosta jo aikaa, ei voi muistaa ihan tarkalleen. Mitään isoja eroja ei joka tapauksessa ollut. |
|
15.08.2017 21:51 <Make> ... malli oli kai ECO10FJ: https://www.youtube.com/watch?v=mc2br-WJChE |
|
15.08.2017 21:42 <Make> Ainakin tuossa kansi piti irrottaa asennusta varten, jolloin sisukset näkyivät. Joku eri malli kai sitten. |
![]() |
15.08.2017 18:40
<Mikko Koho>
Näinköhän hajautetun tuotannon lisääntyessä saadaan lukea lisää vastaavia uutisia. Ilmeisesti tuolla kertaa hallitsematon saarekekäyttö aiheutti ainoastaan mielipahaa ja taloudellisia tappioita. Tokihan jokaisessa hajautetussa tuotantolaitteistosta saarekekäytön esto on mutta.. http://www.siikkis.fi/uutiset/poyryn-laitevika-virtapiikin-takana-6.532.135587.3952b86e5e |
|
14.08.2017 21:27 <calm> Eipä tullut uuden kuoria avattua, päällepäin erilaista oli vain lämpöasteikon fontti. |
|
14.08.2017 20:57 <Make> Näkyykö "koneistossa" isoja eroja? Vai ovatko vaan vaihtaneet parempiin konkkiin. Se eteen tullut piti korjata "paikan päällä", joten kovin hyvin ei päässyt perehtymään. Elkojen vaihdolla toimi vain jonkun aikaa. Seuraavalla käynnillä oli sitten sopiva muovikonkka mukana ja sen jälkeen on toiminut. |
|
14.08.2017 08:14 <calm> Ensimmäinen konkkahan noissa termostaateissa kypsä on joo, joskus ihan skoopilla katoin. Sen vaihtamalla se siitä korjautuu. Mutta myönsiväthän nuo tyyppiviaksi sen ja ihan sähköpostin lähettämällä tuli seitsemän uutta tilalle postissa, kun valittelin, että nämä kaikki menevät vähitellen naksuttimiksi jo viiden vuoden iässä. Uudemmista ei vielä yksikään ole naksuttimeksi muuttunut ja onhan ne jo pidempään käytössä olleet kuin alkuperäiset. |
![]() |
13.08.2017 21:06 <Make> Kyllä, hyvin on merkitty toisin kuin: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8237 |
|
13.08.2017 20:58 <Make> Näköjään kuvaan on tullut väärän pistorasian runko. On minulla kuitenkin tuollainen Strömforsin runko, joka on tullut em. paikasta. |
![]() |
13.08.2017 20:58 <Koomikko> Tämäkin poistunut käytöstä. 110 kV:n kenttää rakennetaan uusiksi. |
![]() |
13.08.2017 20:48 <Make> On varmaan pitänyt katsoa jostain mallia. Noita uutena tehneitä asentajia tuskin enää löytyy. |
![]() |
13.08.2017 20:44 <Make> Ehkä tuossa on lämpösulake ensiöpuolella. Ei näy mitään lasiputki tai muuta sulaketta, jos syöttö tulee tuohon kytkentärimaan. |
![]() |
13.08.2017 20:28
<Make>
Välillä tehdään pääkeskuksiin lisäosia juuri maalämmön takia. Melkoiset sulakkeet niihin ainakin tulee. En tiedä, pitääkö jakeluverkolle samalla tehdä myös jotakin. On siinä pieni ero, kun öljypolttimelle riittää 10A sulake ja kiertovesipumpulle toinen samanlainen. |
![]() |
13.08.2017 12:23 <Keijo> Niin uusvanha asennus tuo on, kun museo kyseessä. |
![]() |
13.08.2017 04:29
<Mikko Koho>
Mielenkiintoista nähdä tulevana talvena miten lapsuudenkodin maalämpöjärjestelmä ottaa kuormia. Isossa rivitaloyhtiössä 48kW lämpöpumppu (ottoteho n.10kW) ja huippu/varatehona 50kW sähkökattila. Eihän siinä vielä mitään kun sähkökattila lähtee avustamaan lämpöpumppua mutta jos kovalla pakkasella tulee sähkökatkos ja varaajat pääsevät kylmiksi niin pumppu ottaa käynnistyessään automaattisesti huipputehon päälle ennenkuin saa varaajat normaaleihin lämpötiloihin. Sähköyhtiöltä on toki varmistettu että liittymä kestää mutta voi olla silti aika kiva piikki muuntajalle siihen verrattuna että ennen lämmitysmuotona oli öljylämpö. Kyseistä taloyhtiötä tehtäessä oli jouluaatto 1978 mennyt 7-8h sähkökatkon merkeissä. Vaikka taloyhtiö ei ollut vielä valmis niin kuormituspiikki oli niin kova että jakelumuuntaja kirjaimellisesti kärähti. Sen takia sähköverkkokin on jouduttu vetämään aavistuksen poikkeavalla tavalla. |
![]() |
13.08.2017 02:24 <Hartsa> Harvoin näkee tollaisia kylttejä vilkkuvalon kaverina yleenäs lämmönjakohuoneen seinällä on pelkkä valo ilman kilpeä tms. |
![]() |
13.08.2017 02:18 <Hartsa> Yläpäähän tuli 230V alaosasta en saanut mitattu kuin 0v. Sitten kokeilin onko sulakeet ehjät ne oli sitten sain keskuksen henkiin kokeilemalla vasemanpuoliseen 24v sokeripalaan syötin 12v niin keskus heräsi henkiin Elohopea lämpömittarilla oli +65 hälyyttää niin jomppasin sen lenkin niin sain hälyytyksen ja A--Hälyytys rele naksati kuin pitääkin joka varmaan sytyttää ulkona olevam.Ala osassa olevat kuivn 230v hälyytys valon että lämpökeskuksella on vika päällä. Paristo paketit oli hapettuneet ja joku oli joskus poistanut vuotaneet paristot pois happo oli syövytellyt patteritelinettä ja sen kosketusliuskoja. |
![]() |
12.08.2017 23:40 <RicuP.> On muuten kytketty 26V ulostuloon?.. |
![]() |
12.08.2017 23:37 <RicuP.> Uudetkin tafomicit on vähän saman sävyisiä. Tulee myös mieleen Helvarin pakka kuristin:) Kotimainen tuo ainakin on, kun on Enston liittimet. Aika kumma, että on palanut. On saanut olla kyllä tosissaan kuormaa, tai sitten joku liitin vaikka käämin päässä on löysällä.. |
![]() |
12.08.2017 23:32 <RicuP.> Niin on. Tuosta kyllä näkee, että on asennettu tuohon ihan lähi vuosina, kun noin puhtaita ja siistejä on. |
![]() |
12.08.2017 23:28
<RicuP.>
Täällä Hyvinkäälläkin oli melkoinen ukkonen. Yhdessä vaiheessa oli aivan jatkuvaa salamointia ja jyrinää oli ihan yhtä soittoa.. Tässä on tukari sadan metrin päässä mun parvekkeelta katsoen ja odotan sitä pamausta kun se siihen iskee.. Ihme, että mitään ei kuitenkaan tapahtunut, paitsi että melkoinen savun pölläys näkyi taivaalla aika lähellä. Noin tunti ukkosen jälkeen leimahti valokaari sieltä suunnasta, jossa 2x 110 ja 400 kV menee. Voi tosin olla myös 20kV, kun menee myös samoilla suunnilla. Vettä tuli aivan saakelisti, että voi olla ollut puroa eristimien pinnoilla. |
![]() |
12.08.2017 22:15 <Hartsa> Hyvä juttu joo se kummallisesti väänti nuo kuvat toistepäin. Tuo on joku vanha koulutuspylväs... |
![]() |
12.08.2017 19:41 <Make> Johtimet on kai kuulunut varmistaa tuolla narulla eristimiin. |
![]() |
12.08.2017 19:36 <Make> Mihin menee alas lähtevä MMJ? |
![]() |
12.08.2017 19:33 <Make> Vanhoissa Muuntosähköissä on tuollainen tumma lakka, varmaan voi olla muissakin. |
![]() |
12.08.2017 19:32 <Make> Nyt on Keravalla saman tyyliset ukkoset... |
![]() |
12.08.2017 19:31 <Make> Toisessa pylväässä näkyy kai uudehko jakorasia. Saako ne jopa päälle sieltä kievarista tai jostain. Ja liitänlaite lienee ollut tuolloin hajakenttämuuntaja eikä kuristin... |
![]() |
12.08.2017 16:27 <RicuP.> Katos joo! On varmaan vanha maantien valaisin, joka sitten on unohtunut tuohon. Erittäin harvassa noita enää on. |
![]() |
11.08.2017 21:53 <Make> Oho! On normaalin ohuen puupylvään varren päässä. Onkohan kuristin sitten pylväässä olevassa laatikossa. |
![]() |
11.08.2017 21:41 <Make> On varmaan ainakin irrotettu välillä. |
![]() |
11.08.2017 21:39 <Make> Siististi on tehty, kun kannat ovat uutta vastaavat. |
![]() |
11.08.2017 21:37
<Make>
En ole kangaseristeisiä lankoja nähnyt luonnossa. Uudemmissa kohteissa olisi myös johdonvedolle tarvetta. Pientä säästöä on ollut jättää WC:n ja pesuhuoneen valaisimien pistorasiat valokytkimien taakse. Toiseen tulee ML:t, toiseen MMJ varmaan putkessa. MMJ ei tunnu kauheasti liikkuvan. |
![]() |
11.08.2017 21:27 <Koomikko> Tuntuu olevan mapsin kanssa vähän näin https://youtu.be/KofosWccOBg Osuisikohan tämä jo oikeaan paikkaan https://www.google.com/maps/@61.8883049,29.789981,3a,16.7y,313.94h,106.26t/data=!3m4!1e1!3m2!1swg0FoQUiptv6fZbLhpGgyQ!2e0 |
![]() |
11.08.2017 21:26
<Make>
Vai jakorasiat olivat ennen tuollaisia. 50-luvun koulussa ihmettelin, kun isohko koukku oli keskellä kantta eikä ruuveja näkynyt. Ei niitä sitten ollutkaan. Noista rasioista ei kai ole ollut ainakaan pulaa. |
![]() |
11.08.2017 21:17 <Make> Vaikea sanoa, yksi pätkä on moista. -74 kai värit vaihtuivat. |
![]() |
11.08.2017 21:15
<Make>
Välillä mietitäänkin, millaiset pääsulakkeet tulee nyky ok-taloihin, kun lähtöjä on vaikka kuinka. Kuulemma se on itsesäätyvä tai muuten töpseli vaan irti. Matot ovat mustia noin 40 cm leveitä. Valmistajasta ei ole enää tietoa. Muuntaja on Noratel LF-240-10 240VA. En ole Me-Platista ennen kuullut. Vaikuttaa kätevältä. Pistorasioiden jousiholkit eivät näköjään ole kovin pitkät, vaikka tulppien piikit ovatkin. |
|
11.08.2017 20:59
<Make>
Tuo maadoitettu runko onkin todella Puristustuotteen... Empäs ollut yhtään huomannut. Siellä mistä tuo tuli, pääasiassa oli muuten kai Vakiota. Tuohon ei ole edes kantta. Tämä talo valmistui joulukuussa -87 ja täällä on Jussit. On sitten ollutkin viimeisintä tekniikkaa. Kytkimien nappulat ovat bakeliittia ja koneisto aika iso. Nappulat näköjään käyvät keskenään nykyisten kanssa. Johtimet työnnetään pohjasta, eli ovat jo jousiliittimillä. Kaikkialla on Busch-Jaegerin logot. Jossain merkkivaloissa glim-lamppu on juotettu. Pitäisi löytää ainakin tarpeeksi pienikokoinen. Tuollaisen termarin olen kanssa kerran korjannut. Vikana on elkot ja/tai muovikonkka. Joskus laitetaan Etherma E-2005 termaria:https://www.etherma.fi/E-2005-Din-termostaatti Tuossa on välillä nuppien akselit poikki, kun reiät vähän heittävät. |
![]() |
11.08.2017 20:45
<Koomikko>
Samanlainen havaittu 23 6 https://goo.gl/maps/uus79MfB8X22 |
![]() |
11.08.2017 15:18 <qwerty1> Johdot on luultavasti vaihdettu jossain vaiheessa ja samalla on liuottimella puhdistettu ruuvit. |
|
11.08.2017 13:46
<RicuP.>
Noniin! Tuohan on nyt pulssiohjaava termari:) Taitaa olla elkot pystyssä tuossa, ainakin olen kuullut että tuossa se on aika yleinen vika. Tuo termari on muuten jäänyt Enston tuotantoon, eikä mennyt ABB:lle. Valmistetaan vissiin Virossa. ABB:lla on nykyään oma termari. Me käytetään enimmäkseen Etherman termareita ja joskus Deviregiä. Devireg on vaan hiton iso molisko, että rasiaan asennettaessa joutuu kikkailemaan. |
![]() |
11.08.2017 09:41 <Hartsa> Ahaa okei nyt selvis sitten tuon tarkoitus.. |
![]() |
11.08.2017 09:41 <Hartsa> Sitä en tuosta muuntajasta löytänyt 220/24v 1A |
© Janne Määttä 2004-2017