|
19.08.2013 10:34 <Jouko> Hei. Muokkaisitko hallintasivulta paikkakunnan muotoon 'Paltamo, Kivesvaara' jotta tältä paikkakunnalta otetut kuvat löytyisi jatkossakin paikkahaulla Paltamon kohdalta. |
|
18.08.2013 14:02 <Sam> Täällä kuvia: http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/kuvagalleria/peltopylvas/Sivut/default.aspx |
|
|
18.08.2013 11:14
<Jouko>
Lainaus Fg:n sivuilta: "Palkittu 400 kilovoltin peltopylväsmalli on saanut myös "pikkuveljen". Vastaavanlainen pylväs 110 kilovoltin voimajohdolle on jo läpäissyt testit, ja ensimmäiset pienemmät peltopylväät pystytetään suunnitelmien mukaan vuoden 2013 lopulla Varkauden ja Kontiolahden väliselle johto-osuudelle." http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut%2FFingrid-esittelee-Hyvink%C3%A4%C3%A4n-asuntomessuilla-muotoilupalkittua-peltopylv%C3%A4st%C3%A4.aspx |
|
18.08.2013 01:16 <NH> Uskoisin että meillä molemmilla on asioista samanlainen ymmärrys. Kirjoitettu teksti vain on joskus helppo ymmärtää useammalla eri tavalla, varsinkin jos ei tiedä eikä tunne kirjoittajaa, hänen lähtökohtiaan, kirjoitustyyliään eikä asiaan perehtyneisyyden lähtötasoa. Rajavesistöjen hallintahan tapahtuu toki sopimus- ja neuvotteluteitse, jossa kaikki osapuolet saavat esittää näkemyksiään sekä tulevasta että menneestä, ja kaikki tämä nojaa jo vuosikymmeniä sitten tehtyyn säännöstelysopimukseen. Asia mistä keskustelu oikeastaan lähti liikkeelle on se että mitä kenties vaikuttaisi kokonaistilanteeseen se, että Kaitakoski olisi maakaupoissa vuonna 1947 jäänyt Suomen puolelle, ja ainoastaan Jäniskoski olisi myyty. Yhtenä vaihtoehtona tässä skenaariossa toki on sekin että entäs jos koko aluetta ei olisi myyty ollenkaan. Tällöin tilanne olisi jotakuinkin vastaavanlainen kuin Vuoksella nykyään, sillä erotuksella että Paatsjoella neuvottelupöydän takana mukana ovat myös Norjalaiset. Yleensä ottaen neuvotteluissa on aina sananvaltaa hieman enemmän sillä, joka on vahvin tai omistaa eniten, riippumatta siitä vaikka neuvottelut olisi tehty kuinka hyvässä hengessä tahansa. Neuvostoliiton aikaan tätä hyvää henkeä painotettiin todella paljon, niinpä tämän vuoksi Jäniskoski myytiinkin Neuvostoliitolle Petsamon Nikkelin sähköntuottoon saksalaissaatavien osamaksuna. Se, oliko siihen aikaan asiassa vaihtoehtoa, onkin toinen kysymys. Kun muistetaan että kuka oli Kaulatunturin nikkeliesiintymän entinen omistaja, voidaan ajatella kuinka yhteisymmärryksessä senaikainen neuvottelypöytä toimi ja kuka oli puheenjohtajana. No, se on historiaa se. Nykypäivänä ei tällaisia asioita ole ensimmäisenä uhkana. On jotain muita asioita jolla muut osapuolet pyrkivät tuomaan esille omia etujaan. Vuoksella esimerkkinä on alempien laitosten huono hyötysuhde ja koneteho sekä uoman vetokyky. Tällöin niiden omistaja ei halua liikaa vettä, ja tuo sen kyllä hyvin esille esille aina kun jotain poikkeuksellista on tapahtumassa. Tämä on toisaalta käyttäjän itse valitsema tie, koneistoja olisi voinut peruskorjata ja uomaa avartaa suuntaamalla niihin varoja. Yhtälailla tästäkin on olemassa sopimus, jossa määritellään kuinka toimitaan rajan eri puolilla. Kuinka edullinen tämä sopimus sitten on Suomelle, rivien välistä voi asiaa päätellä. Tuleeko joskus aika että sen pääkohtia voidaan uudistaa? Viimekesäinen Saimaan vedenpinnan uhkaava nousu aiheutti kovan juoksutustarpeen, ja kun alapuoliset laitokset eivät vedä, juoksevat korvaussanktiot, jotka aikoinaan on sopimuksessa määritelty, vaikka selvästi olisi alajuoksulla suurtulvien aikaan tarvetta kohentaa uoman tilannetta kaikin tavoin. Miten tämä sitten liittyy Kaitakoskeen? Eipä oikeastaan muuten, kuin laitokset vanhenevat sielläkin. Kukapa haluaisi katsoa kun vesi juoksee tulvaluukuista laitoksen hyötysuhdetta alentaen, kun koneet pyörivät maksimiteholla ja pitäisi jäädä hieman säätövaraakin. Sitten taustalla kummittelee säännöstelysopimus jossa on mukana osapuolia joilla ei ole ainuttakaan voimalaitosta. Tätä ei kannata tulkita väärin ettei sopimuksia noudatettaisi, mutta ehkäpä tuo alun johdanto hieman selvensi mitä kulissien takaista tässä yritin tuoda esille. Ajat kuitenkin ovat muuttumassa. Paatsjoella koneistoremontteja on jo tehty, ja toivottavasti Vuoksen alimpien laitostenkin tila nousee paremmaksi lähivuosina. Jäikö tässä asiassa vielä jokin auki, joka on ymmärrettävissä jollain muulla tavalla? Kaikenlaiset lisäykset ovat toki tervetulleita. |
|
17.08.2013 10:52 <Jouko> Vesirakentaja Oy:n lehdistötiedote pumppuvoimalasta, kuvineen ja halkileikkauksineen: http://www.vesirakentaja.fi/html/pdf/20130814Tiedote_Pyhasalmi_VR.pdf |
|
16.08.2013 17:23
<Hartsa >
Vähän räpsähtänyt...... http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61552-luvattoman-leikin-loppu-teinipoika-sai-25-000-voltin-sahkoiskun |
|
16.08.2013 16:43
<Topiax>
Hajajännite vaikuttaa olevan oikea suomennos, kiitoksia JP! |
|
|
16.08.2013 16:35
<Jarmo Puntanen>
Stray voltage = hajajännite. "Stray" on mm irrallaan oleva koira jne. |
|
|
16.08.2013 13:25
<Topiax>
Askeljännitettä minäkin veikkasin. Mutta eikös se ole kuitenkin eri asia, step voltage? http://en.wikipedia.org/wiki/Earth_potential_rise |
|
16.08.2013 12:50
<Hartsa>
Ei liity aiheeseen mutta aika mojova on jännite 90kV Varmasti lamauttaa jos ei väärin käytettynä jopa tapa....... http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1792429/usealla-suomeen-tulleella-sahkolamauttimia---suojaksi-kulkukoiria-vastaan |
|
|
16.08.2013 12:42 <Hartsa> Ovat tosi arkoja askeljänniteelle !! |
|
|
16.08.2013 11:54 <M. Asentaja> Voisiko esim. askeljännite kuvata tilannetta jalat ovat eri potentiaalissa vaikkapa maasulkutapauksesa. Karjan kyseesä ollessa hyvin hankala juttu. |
|
|
16.08.2013 08:18
<Topiax>
Tietääkö joku mikä on suomeksi "stray voltage"? http://www.omafra.gov.on.ca/english/livestock/dairy/facts/strayvol.htm http://en.wikipedia.org/wiki/Stray_voltage |
|
15.08.2013 23:12 <Mikko Koho> Toivotaan ettei ens talvena tuu vilu hattuun.. |
|
15.08.2013 21:32 <Make> Valaisin on Idman Yleisvalaisin 62002 HPL50. "Kupu iskunkestävää, UV-stabiloitua, kirkasta polykarbonaattia." Näin kertoo Idman Tukkutuotteet 1996 -esite. |
|
|
15.08.2013 20:57
<Hartsa>
Niimpä tietysti...... http://yle.fi/uutiset/fortum_lopettaa_sahkontuotannon_inkoossa_-_80_ihmista_jaa_tyotta/6774226# |
|
15.08.2013 18:34
<Mikko Koho>
Lieneekö tuossa huoneessa ollut "hieman toimintaa".. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288503265890.html |
|
|
15.08.2013 15:54 <calm> Tämmöisellä mennään tänään. http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/suurjannitejohtovika-katkaisi-sahkot-tuhansilta-talouksilta/638920/ |
|
15.08.2013 08:31 <Taneli> Ei oo sähkörakennuksen pojat kerennyt tehä tarkastusta tälle pätkälle.. |
|
14.08.2013 22:57 <Marko> Sehän suurempi uutinen olisi, jos toimittajilta sattuisi kaikki yksiköt ensiyrittämällä oikein menemään. Vaikka 110 kV:sta puhutaan, niin sinänsä 120 on lähempänä totuutta, kun käyttöjännite on yleensä jotain 118 kV luokkaa. |
|
|
14.08.2013 22:38
<STP>
Alkuperäisessä Iltasanomien uutisessa oli 10 KILOWATIN voimalinja. Vähän ehkä ollut yksiköt hakusessa :-) Ja Kalevan 120 kilovolttia. Tuohan on hyvä kompromissi jos ei ole varmuutta että 110 vaiko 220... On kuitenkin kaksi numeroa kolmesta oikein. |
|
|
14.08.2013 22:22
<Mikko Koho>
Ja jotenkin tuntuu että Ilta-Lööpillä on tänään pakko tehdä kaikesta aivan jumalattomat otsikot: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589821837.html |
|
14.08.2013 20:40 <Topiax> Kuvan ( http://tinyurl.com/onfetq5 ) kärry näyttää siltä, että se on tehty nimenomaan tätä tarkoitusta varten: pienikokoinen, ei rekisteröity, ei valoja eikä jarruja. Lisäksi vaikuttaa siltä että se on suunniteltu niin, että raskaan muuntajan saa helposti "kippaamalla" kyytiin, eikä tarvita nostovoimaa avuksi. Jollakin peräkylän pajalla on polteltu norttia ja kitattu muuankin tölkki keskaria tätä keikkaa suunniteltaessa?... |
|
|
14.08.2013 20:03 <OUKA> Ei tainnu mennä niinkuin Strömsössä :D |
|
14.08.2013 16:13 <Jouko> Tammijärven päämuuntaja lienee kokenut jonkin asteisen uudistuksen, toisin kuin vielä näissä sekä Googlen kuvissa: http://goo.gl/maps/8e4p8 |
|
|
14.08.2013 14:18 <calm> Ei tainnut purkutyöt sujua ihan niin kuin oli suunniteltu: http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/sahkopylvaita-katkennut-saarelassa-teita-poikki-liikenteelta/638838/ |
|
|
13.08.2013 23:42 <Jarmo Puntanen> Olet NH ehkä jossakin määrin väärinymmärtänyt asian hierarkian. Kuten lainaamistasi uutisistakin käy ilmi, Suomihan ei voi esittää Venäjälle sanomiasi "korvausvaateita", vaan tiettyjä asioita yhteisten neuvottelujen pohjaksi, joiden neuvottelujen perusteella sitten asioista sovitaan ja rahaa mahdollisesti liikutellaan. |
|
|
13.08.2013 23:05 <NH> Totta kai tuo Jarmon esilletuoma vesistön säännöstelysopimus oli tiedossa tuota kirjoittaessani. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että säännöstely olisi aina pysynyt sopimuksen puitteissa, vaan hankaluuksia se teettää aina kun vesistöä hallinnoi useampi osapuoli. Kaikki rajan ylitse tapahtuvat asiat menevät joskus hyvinkin pitkän byrokratian kautta. Suomen ympäristökeskus ei voi vain määrätä että nyt Kaitakoskella tulvaluukut auki, Inarissa hukutaan. Vuoksella on tavallaan vastaava tilanne, mutta hieman käänteisenä, eli sopimuksen mukaan alapuolisille laitoksille on taattava riittävä vesimäärä, ja toisaalta taas laitoksille pitää maksaa korvausta liiasta vedestä. Tässä pari linkkiä vanhempiin uutisiin http://yle.fi/uutiset/inarijarven_saannostelykorvaukset_yha_maksamatta/5662445 ja http://yle.fi/uutiset/saannostelyn_virheista_korvauksia_inarissa/5112132 |
|
13.08.2013 21:43 <M.Asentaja> Toiminnat/huoltoraja? |
|
|
13.08.2013 21:09 <TPSL> Mitäs tuo laskurin lukema tarkoittaa? |
|
|
13.08.2013 20:48 <Sepi> Samanlailla kallellaan, kuin esimerkiksi Hetta-Koutokeino -tien varren jänkhässä seisovat tolpat. |
|
|
13.08.2013 17:18 <Mikko Koho> Vuoksen vesistöä säännöstellään Imatran voimalaitoksen ja Svetogorskin voimalan välillä Vuoksessa olevan Svetogorskin voimalan avulla. Varsinaisestihan säännöstely tapahtuu pääasiassa suomalaisten toimesta mutta siinä joudutaan ottamaan huomioon mm. se että Sveto- ja Lesogorskin laitokset eivät läpäise samaa vesimäärää mitä Suomesta olisi valmius laittaa. Samoin vedenpinta on välillä vaihdellut kahden voimalan välillä todella rajusti, hulluimmat vuodet lienevät jo takana päin mutta vieläkin Imatralla on parissa paikkaa nähtävissä rakennelmia, Mellonlahden patoaminen ja Lampsiinjoen pohjapato, millä hillittiin rantojen sortumista jokeen. |
|
|
13.08.2013 15:47
<Jarmo Puntanen>
Vähän monimutkaisempi järjestely on kuitenkin kyseessä: "Nykyinen Inarijärven säännöstelyn vesioikeudellinen lupa perustuu vesistötoimikunnan 27.1.1958 tekemään päätökseen. Päätöksen pohjalta on laadittu Suomen, Norjan ja Venäjän hallitusten välinen valtiosopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 1959. Säännöstelyn käytännön toteuttamista ohjaa sopimuksen liitteenä oleva asiakirja (Inarijärven säännöstelemisestä Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla), jossa määrätään mm. säännöstelyä koskevista juoksutuksista ja vedenkorkeuksista." http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23255&lan=fi |
|
|
13.08.2013 15:10 <NH> Suomi myi Neuvostoliitolle Jäniskosken alueen 1940-luvun lopulla. Näin jälkikäteen ajateltuna on selvää että siihen oli pikku pakko, vaikka Inarinjärven säännöstely tulikin sen jälkeen tapahtumaan rajan takaa. Olisi mielenkiintoista tietää kuuluiko alkuperäiseen ostovaatimukseen myös Jäniskosken yläpuolinen Kaitakoski, joka oli vielä silloin rakentamaton, vai tuliko se vain myötäjäisinä Jäniskosken oston yhteydessä. Sehän tehtiin vasta 1959 Imatran voiman työnä. Oli miten oli, Suomen kannalta on harmillista kun isoa vesistöä säännöstellään rajan takaa. Pääsääntöisesti homma on toiminut hyvin, mutta korvausvaateitakin on venäläiselle osapuolelle välillä mennyt vedenkorkeuksien aiheuttamista vaurioista. Mitäs muita rajavesistöjä säännöstellään naapurimaan puolelta? |
|
13.08.2013 03:35
<Mikko Koho>
Ei liity kuvaan mutta.. Kohta kompuutterin naputtelukin on terrorismia: http://www.hs.fi/kotimaa/Lakiehdotus+saa+moitteita++jopa+lento-opettelusta+terrorismiep%C3%A4ily/a1376273690788 |
|
|
12.08.2013 22:10 <muhentaja> Olisikos tämä Uljuan tekojärvi kuvattuna tästä: http://tinyurl.com/lld3kfb |
|
|
12.08.2013 21:23
<Jarmo Puntanen>
Eli vastaan siis, kun muita ei näköjään tule kokeilemaan, että Kaitakosken voimalaitoksen. |
|
|
12.08.2013 15:02 <Jarmo Puntanen> Inarinjärvi? |
|
11.08.2013 13:47 <Mikko Koho> Jos ei Imatra ole missään muussa asiassa Suomen ykkönen niin ainakin yhdessä asiassa: jätevedenpuhdistamon vuotovesimäärissä. Hetkellisesti prosentit saattavat kuulemma olla sitä luokkaa että puhdistamon on vaikea jo puhdistaa vettä kun se on niin viileää ja laimeaa. Ja puhtaasta vedestä n.40% menee muualle kuin kuluttajien mittareiden läpi. Sähköyhtiö on toki onnellinen kun turhan veden puhdistaminen vie sähköä.. |
|
|
11.08.2013 10:56
<Hartsa>
Näimpä.....eivät kohta enään johda raikasta ja puhdasta vettä jos ei tehdä jotain !! http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/521098/Kuntien+ahneus+rapauttaa+vesihuoltoverkostoa |
|
10.08.2013 21:33 <Make> Vai jännitettä voi säätää tilanteen mukaan. Kiitoksia tiedoista. |
|
09.08.2013 21:06 <Jouko> 45 kV linja tosiaan parantaa käsivarren seudun jakeluvarmuutta ja kaiketi mahdollistaa esim. tuulivoiman lisärakentamisen tulevaisuudessa. Löytyisipä tuohon vielä naapureiden puolelta joku vesivoimala kulutusta tasaamaan tms. |
|
|
09.08.2013 18:50 <calm> Mitenhän se linja jo nyt on käyttöikänsä ylittänyt, eihän se ole kuin vuodelta 1981. Ihan tilalle 45 kV:n linjaa tuskin kuitenkaan rakennetaan, kun onhan tuossa välillä noita käyttöpaikkoja vaikka kuinka ja kun ei sitä varsinaista 45 kV/400 V jakelumuuntajaakaan vielä ole vastaan tullut.. |
|
|
09.08.2013 16:48
<TT>
Ilman lämpötila ei vaikuta muuten kuin muuntajien kuormitettavuuteen (talvella voidaan muuntajia ajaa jopa yli 100% kuormassa). Ilmajohdoilla ei johdon terminen kuormitettavuus käytännössä koskaan ole rajoittava tekijä, vaan nimenomaan häviöt ja loistehotaseesta aiheutuvat illmiöt. Siirtoverkkotasollahan jännite on täysin paikallinen suure, jota pystytään tietyissä rajoissa säätelemään kondensaattorien / reaktorien avulla. Korona on tosiaan merkittävä häviötekijä 220 ja 400kV verkoissa, ja "koronasäällä" näiden jännitteet yleensä ajetaan säätöhaarukan alapäähän häviöiden vähentämiseksi. |
|
|
09.08.2013 13:24
<Mikko Koho>
Eikös tuo siirtokapasiteetti määräydy, kantaverkkotasolla, myös senkin mukaan että paljon sattuu olemaan ilman lämpötilat jne? Muistelen jostakin lukeneeni että Suomessa tilanne on sikäli hyvä että rajuimmat tehopiikit sattuvat kylmille ilmoille jolloin johtojen läpi mahtuu enempi tavaraa, lämpimissä maissa taas tehopiikit tulevat ilmastointilaitteista ym. jotka paahtavat helteillä täysiä ja jolloin ei sitten taas siirtoverkko jaksa ajaa niin isoja tehoja. Ja vaikuttaakos myös koronailmiö tuohon kapasiteettiin 400kV yhteyksillä? Muistelen että sillä tasolla, ja ehkä myös 220kV, pudotellaan jännitteitä sateisilla ym. koronaherkillä säillä niin alas kuin se, käyttövarmuuden salliessa, on mahdollista. Tuo siksi että koronasta on muutakin haittaa kuin ritinä eli melkoiset tehohäviöt. |
|
|
09.08.2013 13:05 <STP> Linja rakennetaan mahdollisesti uusiksi ja Kilpisjärvi voi jatkaa kasvuaan: http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/enontekio-saa-nelja-miljoonaa-kilpisjarven-sahkoyhteyden-parantamiseen/638342/ |
|
|
09.08.2013 12:00 <STP> Juu, unohtuhan se kerroin sieltä edestä jälleen kerran... Tuosta otin tehoarvioita: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=434966&lan=fi "Uuden 110 kV voimajohdon siirtokapasiteetti tehdään välille 250-350 MW" |
|
|
09.08.2013 11:04 <Marko> Juu kyllähän nuo tehot ihan hyvin oli arvioitu :) Ja toki eroa on riippuen ollaanko kaupungissa vai maaseudulla, kantaverkossa vai alueverkon haarajohdolla ym. Maaseudulla voi koko sähköaseman kulutus olla pienempi kuin jossain toisaalla yksittäisen suuren jakelumuuntajan teho. |
|
|
09.08.2013 07:56
<calm>
Kyllähän se mielessä oli, että joku tässä nyt mättää. Minua ei pidä edelleenkään päästää tekemisiin laskennon kanssa. ;) Mutta suuruusluokkina nuo nyt kuitenkin kohdallaan ovat, vaikka virran ja tehon suhde vähän pieleen menikin. Jakeluverkoissa toki ollaan yleensä hyvinkin kaukana maksimitehoista, eikä kantaverkossakaan normaalitilanteessa maksimitehoilla mennä, kun pitää sietää minkä tahansa kohdan vioittuminen. |
|
|
08.08.2013 23:43
<Marko>
Nyt kyllä calmin ja ehkä STP:nkin laskuoppi heittää neliöjuuri kolmen verran. Varsinkaan suurjänniteilmajohdoilla johtojen kestävyys ei yleensä ole rajoittava tekijä, vaan esim. käyttövarmuus 400 kV:lla, jännitteen alenema pitkillä johdoilla, vikasuojauksen toiminta ym. Toki suunnitteluvaiheessa tulee huomioida johtimien häviöt. Maakaapeleissa ylikuumeneminen on ilmajohtoja helpompaa. Virtoja kulkee normaalisti sanotaanko nyt vaikka 2 - 2000 A, yleisemmin ehkä kymmeniä tai satoja ampeereja. 20 kV:n johtolähdöissä joku 1 - 2 MW on melko yleinen normaalitilan kuorma. |