16.07.2013 20:27
<M.Asentaja>
Magnetointikonettako tarkoitat?
16.07.2013 21:09
<Hartsa>
Sitäpä taitaa Joke tarkoittaa tai Herätinkone.....tuskin apugeneraattoria mutta epäilen vahvasti magnetointikonetta tuossa päässä
16.07.2013 21:16
<Hartsa>
Koneikko taisi tuottaa sähköa kun kävit? Pääsikö tuonne lähemäksi genua katselemaan Kierroslukumittarikin näyttää olevan lie ollut 250- 300 kierrosta minuutissa?
16.07.2013 23:06
<Jouko>
Harmikseni tuolloin ei sattunut olemaan käytössä. Tämän lähemmäksi ei juuri päässyt (kuvattu jonkun korokkeen päältä) kuvan oikeassa alalaidassa näkyvän pleksilasin takia ja hyvä niinkin, jos genu olisi pyörimässä ettei liian lähelle tuppauduta katselemaan.
17.07.2013 18:48
<Mikko Koho>
Ei liene salaista tietoa, kun se on Facebookissakin kerrottu, että tämä laitos ajaa pinnankorkeuden mukaan eri tehoportailla niin ettei ylävedenpinta ja sitä kautta itäinen haara, joka on kunnostettu kalatieksi, pääse kuivumaan. Lisäksi jos laitos menee häiriölle niin se pitää käydä paikanpäällä katsomassa ja kuittaamassa vika manuaalisesti pois ennenkuin laitos lähtee uudelleen ajoon.
17.07.2013 18:59
<Mikko Koho>
Ja magnetointikone tuossa akselinpäässä on aika yleinen tuon ajan koneissa. Joissakin laitoksissa oli, ennen tuota aikakautta, oma(t) genu(t) jotka ajoivat omalla turbiinillaan herätevirran koneelle. Ja sitten on vaikkapa tämä, generaattoria generaattorin perään ja sitten vielä sen lisäksi koneen huipulla yksi, koneen mukana pyörivä, apukone ennen varsinaisen generaattorin roottoria:
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2123
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2121
Oma käsitys on että sikäli, kun tekniikkaa uusitaan, nuo pyörivät magnetointigeneraattorit halutaan muuttaa tasasuuntaajiksi niin että puolijohteilta tuleva tasasähkö menee suoraan roottorille. Syynä on ainakin aikavakiot, silloin kun verkossa tapahtuu pahempi hässäkkä niin, ennenkuin tilanne stabiloituu, jokainen ylimääräinen "magneettimöhkäle" välissä haittaa tilannetta ja lisäksi hiiliharjojen määrä halutaan minimiin koska ne tuotavat pölyä ja niitä pitää huoltaa. Harjaton magnetointi taisi olla yhdessä vaiheessa sellainen että niitä sai nopeasti pyöriviin höyryvoimalakoneisiin (1500 tai 3000RPM) mutta joku tekninen heikkous esti vesivoimakäytön. En tiedä onko siitä jo päästy eroon.
17.07.2013 20:50
<Hartsa>
Tuolla oli herätin ja magnetointikone samalla akselila Sittemin oli poistettu käytöstä otettu hiiliharjat pois ja jätetty muuten paikoilleen.
18.07.2013 09:51
<M.Asentaja >
Jouko veti alkuperäisessä kuvatekstissä olleen kysymyksen pois joten näyttää kuin olisin vastannut vaikka ei oltu kysyttykään kuin Eton runossa, no se siitä.
Pääakselilta voimansa saava magnetointi (herätin) -kone oli oikeastaan ainoa mahdollinen ratkaisu kun laitos piti saada tuottamaan sähköä ilman ulkopuolista verkkoa.
Mielestäni tuon ajan turbiinisäätäjät "regulaattoreineen" olivat taideteoksia. Pyörivien metallipainojen keskipakovoiman ja säädettävän jousivoiman tasapainolla pyrittiin pitämään kierrokset kohdallaan ja jaksoluku 50 hertsissä kun ajettiin saarekekäytössä. Rinnankäynnissähän jaksot pysyivät kurissa vaikka turbiinia raotettiin enemmänkin mikäli värkeissä oli varaa.
19.07.2013 10:38
<Jouko>
Pääsi hassusti unohtumaan lauserakennetta muokatessa yhtenäisemmäksi :) (laitetaan takaisin)
21.08.2013 13:39
<Mikko Koho>
Terveiset täältä! Joen pinta on niin alhaalla että kone oli seis mutta tekivät muutaman minuutin koekäytön ja tuli todistettua sekä startti että stoppi ja ehkä jotain videotakin tarttui kummastakin.
27.08.2013 06:48
<Mikko Koho>
Ja siinä videota kummastakin. Joen pintaan tuo muutaman minuutin startti ei vaikuttanut kuulemma ollenkaan, kone saattoi ottaa ajokierrokset mutta ei tahdistanut eikä lähtenyt ajamaan tehoja verkkoon.
https://www.dropbox.com/sh/5wieltepfkzj9sf/kainWBYJmr
27.08.2013 23:44
<Jouko>
Asiallinen videokooste ko. voimalan toiminnasta. Ihan pyytämälläkö laittoivat veden virtaamaan vai vaatiko paljonkin viestien vaihtoa?
28.08.2013 05:05
<Mikko Koho>
Itseasiassa museo ei tiennyt itsekään että kone on lähdössä käyntiin. Koneella on tietyt pintarajat joissa laittavat koneen päälle ja seis ja milloin säätelevät tehoa. Mutta seisonnan aikanakin kone ajelee noita muutaman minuutin koekäyttöjä ihan ex-tempore ilman että heilläkään on etukäteen tietoa. Ei osannut siellä ollut ihminenkään sanoa että miten nuo on järjestetty. Olin viereisessä pumppuhallissa kun tuli äänimerkki, en muista oliko siinä summerin ääntä alussa mutta kuitenkin kovaääninen kello soi jonkun aikaa ja siinä ajassa kerkesi juuri ottaa jalat alle ja mennä pokkarin kanssa ihmettelemään. Äänimerkin syystä ei minulla ole tietoa, vahva veikkaus voisi olla koneturvallisuus eli jos joku on unohtanut, huoltotöihin mennessä, lukita koneen seis-tilaan ja automaatti lyö koneen päälle niin ääni varoittaa startista ettei käy vahinkoa.
26.12.2013 12:55
<Mikko Koho>
Kiittäkäämme taas archive.org:ia ettei kaikki arvokas katoa bittiavaruudesta:
http://goo.gl/w909Oh
28.12.2014 19:03
<Oxygen>
Mikä toi pauke on kun kuuluu tuossa startin alussa?
28.12.2014 20:20
<Hartsa>
Olisiko turbiinin säätäjästä peräisin.
29.12.2014 01:16
<Mikko Koho>
Vaikea sanoa, sitä olen itsekin ihmetellyt. Ajaisiko säätäjän joku säätöpyörä itseään auki ja hydrauliservot tekisivät ko. äänen?
22.05.2015 02:57
<KMW>
Virtaama padolla oli toissapäivänä ihan kohtalainen, ja konekin pyöri - tosin mittarien perusteella vain noin 1/3 -teholla. Virtaaman täytynee olla melkoinen ennen kuin päästään 200 KW lukemiin...
