26.12.2013 21:58 <Mikko Koho> Tuli vaan mieleen että entä jos nuo Forssan varavoimamyllyt yms. menevätkin hukkaan jos OL3 ei valmistukaan, etenkin kun laitos alkaa olla maailman kuudenneksi kallein, ellei kalliimpi, yksittäinen esine ja lopulta koko rakentaminen menee puihin? No, ainakin siitä saavutetaan se hyöty että nuo kaasuturbiinilaitokset uudistuvat aavistuksen ja onpa Forssan konetta jo tarvittu oikeastikin jossain häikässä. Muistan jostain lukeneeni että vaikka Forssa on kallis mylly ja seisoo suurimman osan ajasta niin takaisinmaksuaika on silti se kun valtakunta välttyy yhden tunnin, koko alueen kattavalta, sähkökatkolta.

28.03.2014 21:55 <Mikko Koho> Tuossa video n. Huutokosken yhden koneen kokoisen, tosin laivakäytössä ja eri valmistajan toimittaman, kaasuturbiinin käynnistyksestä. Aika nopeesti lähtee mylly tyhjäkäyntiin:
https://www.youtube.com/watch?v=QIpBhq3fDMQ

Ja tuntuu noita kaasuturbiineja tarvittavan, molemmissa Fenno-Skan2:n häiriöissä samat turbiinit ovat menneet, kummallakin kerralla, eri syistä tilaan jossa startti ei ole onnistunut:
http://goo.gl/NJ6UPL
http://goo.gl/ZxxSVv

29.03.2014 18:42 <Hartsa > Forssan
varavoimalaitosyksiköiden ja Vanajan varavoimalaitoksen
käynnistys
epäonnistui.
Forssan osalta syynä oli polttoainelinjan paloventtiilien toimintahäiriö ja
Vanajan osalta syynä tukkeutunut polttoaineen suodatin.

Aika ikävää tollainen että suodatin on unohtunut huoltaa....... Miehitys pitäisi olla laitoksella niitä ajettaessa.

29.03.2014 19:09 <Mikko Koho> En tiedä onko noilla varavoimaloilla, kuukausittaisten koekäyttöjen aikana, miehitys. Olen jostakin antanut itseni ymmärtää että olisi ja samalla pitäisi katsoa että kaikki pelaa ok. Todellisessa käyttötarpeessa sen miehityksen saaminen laitoksille onkin sitten astetta haastavampaa.

30.03.2014 00:43 <Hartsa> Jees hyvä jarmo että tuli tietoa =D Sen tiedän että Ent Kankaan paperitehtaalla jyväskylässä on ollut mallia -68 Jonkin moinen kaasuturbiini muunnos varavoimaa varten tehtaalle jostta on osin voinut toimia sähkökatkoksen aikaan
Tyypistä ei ole tarkempia tietoja kun ei tullut kirjoitettua aikoinaan ylös :(
Nykyisin kaasuturbiini on myyty jonnekin ( varmaan romuksi) Muistelisin että olisi voinut olla joku P&W turbiini? Genuhan ei kuulemma ollut kovin tehokas löpöä taisi palaa enemmän kun saatiin sähköä ulos.

30.03.2014 04:08 <<Jarmo Puntanen>> Tässä on hyvä YouTube-linkki äijistä, jotka tekevät näitä voimalaitosmuunnoksia pajassaan työkseen. https://www.youtube.com/watch?v=C83mgWARVbI

01.04.2014 03:14 <Mikko Koho> Jarmo: kiitoksia paljon! Amiksessa tuli oltua automaatiopuolen harjoittelussa noiden koneiden kanssa, niissä oli tosin se ero että niillä ei rakenteeltaan ollut juuri mitään tekemistä lentokonemoottoreiden kanssa. Ne oli tehty kaasukompressoreiden ym. ajoon ja maakaasulinjan varrella ei ole väliä jos 30min startista 15min kohdalla alkaa käynnistysmoottori pyörittämään ahdinta/korkeapaineturbiinia ja sitten startin jälkeen menee 8min että saa ajettua täydet tehot jos on tarvis. Silti tuo vastasi, mekaanisessa kulumisessa, kuulemma 25h yhtäjaksoista ajoa vaikka kone oli noin laiska. Ja sitten pysäytyksen jälkeen, koneesta riippuen, voitelut piti pitää päällä 8-10h ettei laakerit mene lämmön takia.
Kahvipöydän erittäin kulunut kestovitsi oli että niitä koneita ei voi lentokoneeseen laittaa, kone lentäisi niillä varustettuna kiitotieltä ulos..

02.04.2014 08:34 <Mikko Koho> En muista oliko juuri noissa, ns. teollisuuskaasuturbiineissa, mitään varsinaista jälkikäyttöaikaa mutta polttoaineen syötön säätö oli sidottu sekä käynnistyksissä että pysäytyksissä tiettyyn gradienttiin eli muutosnopeuteen, sekä ahtimen- että itse käyttöakselin sallittu pyörimisnopeuden muutos oli xx%/min. Eli kun konetta kiidytettiin tyhjäkäyntiin, 50% tehoakselin nimellisnopeudesta, ei kummankaan akselin kiihtyvyys saanut ylittää tiettyä arvoa, sama oli sitten kun ajettiin tyhjäkäynnistä kuormille ja kuormalta toiselle. Sitten pysäytyksessä ajettiin kierrokset pois niin ettei hidastuvuudet ylittäneet samaa arvoa. Tuo ei tietenkään koskenut hätäseis-toimintoja jolloin polttoaine parissa sekunnissa seis ja mekaaniset rasitukset olivat sitten sen mukaisia.
Ja noissa koneissa ei ollut ns. paaksia eli kun kone olisi pysähtymässä niin erillinen pyörityslaite olisi jäänyt pyörittämään akseleita hitaalla nopeudella etteivät mene luokille. Joissakin koneissa sellainenkin kuuluu olevan ja jälkipyöritysaika voi olla uskomattoman pitkä, vuorokausi tai parikin.

06.04.2014 21:57 <Mikko Koho> Siellä harjoittelussa tuli naapuritoimipisteessä käytännönkoe "ihan oikealla" kaasuturbiinilla, kone oli tehoajolla ja yhtäkkiä päävoitelupumppu, ahdinakselin pyörittämä, sanoi sopimuksen irti. Automatiikka toimi tilanteessa täysin oikein, sähköinen apupumppu päälle ja alasajo käyntiin. Siitä huolimatta yksi laakeri ylikuumeni 3s normaaleista käyntilämmöistä yli 100 asteeseen ja lopputuloksena oli naarmuuntunut laakeri ja, ennenkuin saivat edes varaosan että pääsivät vaihtamaan, kone oli pitkään statuksella että äärimmäisessä hädässä saa käyttää mutta kovilla tehoilla tärinävalvonta todennäköisesti laukaisee koneen seis.

12.04.2014 16:26 <muhentaja> Topiax, turboahtimesta rakennetuista jeteistä ei allekirjoittaneella ole kokemusta, mutta turboissa öljy joutuu siirtämään laakerien lämpöhäviöiden lisäksi huomattavan määrän pakokaasuvirrasta turbiinipuolen osiin siirtyvää lämpöä. Jossain vaiheessa sitten lisättiin turbon keskipalaan myös vesikierto jäähdytyksen tehostamiseksi. Vanhemmissa turboautoissa, joissa turbon jäähdytys oli pelkästään öljyllä, oli huolehdittava jälkikäytöstä vähänkään kovemman ajon jälkeen, öljyt saattoi muuten palaa sisään turboon. Joissain malleissa oli huolellisesta käytöstä huolimatta tyyppivikana turbiinipesän halkeilu ylikuumenemisen takia. Lentokonemoottoreissa puolestaan hyödynnetään ahtimen tuottamaa paineilmaa jäähdyttämään niitä osia jotka ovat tekemisissä kuuman kaasuvirran kanssa.

12.06.2014 16:59 <Jouko> Kuvassa vanha 400 kV kojeistokenttä. Uusi kenttä nykyään taustalla ja tässä pelkkiä pääteportaaleja lähes tyhjällä sorakentällä. Kaasuturbiinilaitos kuvasta oikealla, etualan pysäköintikilpi viereisen venerannan käytössä.