<Joku> No sitten sinulla on lamppukerääjän unelmakamera. Ainakin sopii analysointiin. Sitten kun oppii tuntemaan lamppuja, voi kameralla erottaa myös elohopean monimetallista, ja 9XX sarjan putket 8XX-sarjasta.
Kommentit
<Koomikko> Voimalaitoksen päästä tämä on poikki ja kiepillä putken alla.
<Froggy> Itsellä ainakin yleensä raidoittuu loistelamppuja kuvaillessa.
<Joku> Ok. Unohnimpa mainita, että uusissa älykännyköissä on tuo raidottumisen poisto, mutta usein raidoittuu, kunhan vie tarpeeksi ähelle lamppua.
<Joku> Ok. Unohnimpa mainita, että uusissa älykännyköissä on tuo raidottumisen poisto, mutta usein raidoittuu, kunhan vie tarpeeksi ähelle lamppua.
<Make> On aika saman näköinen, kuin vanhat Strömbergin patterit. Esite kertoisi kirjaimien tarkoituksen...
<Froggy> Äh, olisipa pitänyt kokeilla! Rapid Start se todennäköisemmin sitten oli. Ei hurissut yhtään käynnissä. Saman huoneen katossa oli 2x 18 W loisteputket, jotka syttyi vilkkuen ja välkkyen ja hurisivat käynnissä.
<Koomikko> Reitistä ei ole muuta tietoa kuin että kulkee Huopanankoskentie 344:n kautta, kaapelissa on tarralappu.
<Joku> Tuo rapid start systeemi syttyy tosiaan vilkkumatta. Ja kännykän kameralla näkee myös aina, onko loisteputki, jos on magneettinen liitäntälaite. Ei raitoja kuvassa tai himmeät raidat -> hehkulamppu, keltaoranssit raidat -> vanhan mallin (standard) halofosfaattiputki ja keltavihreät raidat -> uuden mallin kolmihuippuloisteaineputki.
<Joku> Vanhemmat loistevalot voi myös periaatteessa olla rapid startilla. Etenkin lyhyet, missä on amerikanmallin 15 W T8 putki, mikä eroaa normi eurooppalaisesta 18, 36 ja 58 W kaasutäytteeltään. Olen kuullut anakin tuollaisten olleen aika yleisiä.
<Froggy> Joo oli. En ruvennut availemaan...
<Make> Silloin laatikkovalo voisi olla Orno, epäillyissä sellaisissa on ruuvit kyljissä. Siis Linestramallissa oli vielä erillinen kupu?
Sukkuloiden sytyttimien paikat on kyllä outo juttu. Bukowskin mallissa ovat samassa päässä, kuvan mallissa eri päissä ja taas uudemmassa samassa päässä.
Sukkuloiden sytyttimien paikat on kyllä outo juttu. Bukowskin mallissa ovat samassa päässä, kuvan mallissa eri päissä ja taas uudemmassa samassa päässä.
<Make> Nyt kun 5G on tulossa, mahtaakohan joku G poistua pikkuhiljaa käytöstä...
<Joku> Ja nyt kun on nämä sähköiset ylioppilaskirjoituksetkin, ovat myös erittäin häiriöherkkiä olleet, eikä toimi kaikilla koneilla edes mallikohtaisten ajurien takia. Ja se kun uuteen autoon kun asentaa lisälämppärin, sekoaa mustalaatikko. Tämä menee jo oikeasti aika naurettavaksi, kun perinteinen paperikin on usein parempi tiedonsäilytymedia. Ja sitten kun näiden systeemien toiminnallisuus vastaa paria 60-luvun TTL piiriä, kuten ylempänä kerroinkin.
<Koomikko> Häiriöitä terveydenhuollossa Lahdessa https://www.phhyky.fi/fi/tietoliikennekatkos-haittaa-toimintaa-osalla-terveysasemia-kaupunginsairaalassa-hammashoitoloissa-ja-sosiaalipalveluissa/ kun yhteydet ovat poikki mikään ei toimi.
<Froggy> Laitan kuvia...
<Make> Kyllä, natikkaversio on 154SGX: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8675 Tuo 153 taitaa olla tarkalleen versio ilman kupua.
<Joku> Näin tuntuu olevan usein. Se kismittää, kun meillä on vuonna 2019 gigaflopsien tehoilla hakkaavia tietokoneita, mutta usein järjestelmät on sitä tasoa, että harrastelijakoodarikin saa usein parempaa jälkeä vaikka RasPilla. Eräällä harrastelijalla on kokeilumielessä internetissä sivusto, joka pyörii täysin TTL-logiikkapiireillä. Ja tämä 1960-luvun tekniikalla toteutettu palvelin on vieläpä erittäin nopea vastaamaan. Ajaa Minixiä siinä. Ja veikaisimpa, että tuo RISC-järjestelmä tulisi äärimmäisen luotettavuudn liskäksi ajan saatossa myös paljon halvemmaksi, ja vian etsintäkään ei olisi välttämättä niin vaikeaa. Mutta jos kerran jo 1960-luvun tekniikalla pääsee nettiin, ei pitäisi olla mitään ongelmaa toteuttaa etäohjausta/valvontaa tämän vuosituhannen RISC:illä.
<Mikko Koho> Paljonkohan tuossa turhassa tekniikassa on sitä, että pitää saada koodattua että saadaan laskutettavaa.
Klassinen esimerkki siitä, miten toteutuksen monimutkaisuus ja tarpeellisuus ei aina kulje käsikädessä.
https://www.bilot.fi/kolmas-kerta-toden-sanoo-eli-kuinka-60-tonnin-tietovarastosta-tuli-miljoonahanke/
Klassinen esimerkki siitä, miten toteutuksen monimutkaisuus ja tarpeellisuus ei aina kulje käsikädessä.
https://www.bilot.fi/kolmas-kerta-toden-sanoo-eli-kuinka-60-tonnin-tietovarastosta-tuli-miljoonahanke/
<Froggy> Samasta talosta löytyi luultavasti työtaso -linestra lasisella kuvulla. Oli pitkä, eikä syttynyt viljkkkuen, kuin loisteputki. Toisessa päässä oli pistoke.
<Froggy> Ei se tutun valo kyllä tuo SLO ollut, eikä Idmanin vastaava. Samanlainen kyllä oli, mutta kuvun avaamista varten oli muutama ruuvi kyljessä.
<Joku> Ja assemblyn tietysti vaihtelee prosessoreittan. Nyky ns "tilkkutäkki"-CISC, kuten x86 lienee aikas mahdoton enää assemblyllä tehdäkään, kun käskyjä on tuhansia. Tosin ei niitä kaikkia tarvitse käyttää simppeliin ohjelmaan. Mutta siinä on taas sitä hyökkäyspintaa. RSIC-V:ssä on taas vain muutama kymmenen käskyä.
<Joku> Puhut samasta asiasta. Assembly on matalan taso konekieltä lähellä oleva ohjelmointikieli, eli käytännössä prosessorin signaalit/käskyt kirjoitettuna lyhyinä merkkijonoina. Sen huono puoli on ohjelmoinnin vaikeus, ja hyvä puoli taas tehokas prosessoritehon hyödyntäminen ja aukottomuus. Sillä saadaan tietokoneesta kaikki irti ilman turhia väilivaiheita, mutta kukapa assemblyllä nyt haluaisi ohjelmoida. Ja sekin olisi jo iso harppaus, kun jättäisi käyttöjärjestelmän välistä, vaikka tekisikin ohjelmat vaikka C-kielellä suoraan RISC-V:lle.
<Topiax> Väänsin kokeilumielessä pikku ohjelmia assemblerilla 1980-luvun lopulla. Jos assembler ei ole niistä ajoista kovin muuttunut, enpä haluaisi alkaa ohjelmoimaan mitään järjestelmää assemblerilla. Vai onko assembly eri asia?..
<Joku> No sepä juuri! Jos käytettäisiin vaikka kahdennettua dedikoitua RISC-järjestelmää asseblyllä ohjelmoituna, ei mitää pintaa hyökkäyksille olisi olemassakaan. Ja vielä analogiset tietysti varalla. Eikä tuon takia tarvitse palata kivikaudelle. Kyllä assemblylläkin voidaan kasata aivan sama toiminnallisuus etäkäyttöineen, mahdollisimman vähillä grafiikoilla ja ilman turhia ohjelmistokerroksia. Nyky Windows koneessa kun kerrokset menee luokkaa näin: Ohjelma (huonosti tehtynä haavoittuvainen) -> käyttöjärjestelmä (monia haavoittuvuuksia, NSA:n takaoviakin on kai Windowsissa) -> laitteisto/prosessori (esim. Meltdown haavoittuvuus) -> prosessorin CISC käskytulkki (mahdollisa haavoittuvuuksia) -> CISC käskyjen suoritus RISC:inä. Ja sitten on nämä kaikki PCH:t mikrokoodeineen ja haavoittuvuuksineen. Dedikoidussa järjestelmässä taas voitaisiin käyttää yhtä ainoaa ohjelmakerrosta ja vaikkapa V-RISC simppeliä mikrokooditonta arkkitehtuuria.
<calm> Tietotekniikka nyt nykyään lähtökohtaisesti on täysin turvatonta, jos siihen pääsee fyysisesti käsiksi. Jos USB-liittimeen saa jotain tökättyä kiinni, niin peli on samantien menetetty. Ja ei, et saa käyttöjärjestelmästä sitä estettyä mitenkään, ongelma on rakennettu syvemmälle järjestelmiin.
<Froggy> Mitähän PITA tarkoittaa? 200 tarkoittaa ainakin tehoa. Vielä luki "No B2 B2" alhaalla. Se tarkoitta kai sitten numeroa.
<Jouko> Mitä reittiä ko. kaapeli kulkee, Varasen pohjoispuolta vai järven poikki?
<Froggy> Philipsin tapaan ainakin SGS on natikka ja HGS elohopea.
<Froggy> Onkohan natikkaversio sitten SGX?
<Jouko> Kauhaa pyörittämällä saa valonjakoa muutettua. Valaisinvarsissa nähty monenlaisia ratkaisuja, jotkut kaksiosaisia ja ilman kytkentäkoteloakin.
<Jouko> Vihdoin lähikuva tästäkin.
<Froggy> Hauskalle näyttää!
Outoa kun noita pitkiä Tehometin olakepylväitä ei Suomessa paljoa ole...
Outoa kun noita pitkiä Tehometin olakepylväitä ei Suomessa paljoa ole...
<Mikko Koho> Käyköhän tässäkin asiassa jossain vaiheessa samoin kuin kävi television kanssa. Muistelen että vanhat analogiset tv-lähettimet olivat olleet sähkösyöppöjä ja, kun vanha verkko oli ajettu alas, kulutus putosi samalla kun yksi signaali välittää yhden kanavan sijaan esimerkiksi neljä kanavaa.
Radioamatöörihän pääsee, jos viitsii ja osaa hyödyntää taajuuksia, uskomattoman pienillä tehoilla vaikka toiselle puolelle maapalloa.
Radioamatöörihän pääsee, jos viitsii ja osaa hyödyntää taajuuksia, uskomattoman pienillä tehoilla vaikka toiselle puolelle maapalloa.
<Make> Joskus olen nähnyt ehkä pikaisesti, mutta ei ole enempää kokemusta.
<Make> Mitä kummaa, en ole koskaan nähnyt kellastunutta. Ei kai se ole tuo RicuP:n värjätty versio?
<Make> Ja tehot kasvaa edelleen... Tuon sulakkeiden suurentamisen jälkeenkin on ollut ongelmia, ilmeisesti joku tasuri on hajonnut jo parikin kertaa. Asiaa oli tutkittu, ja kuulemma iltaisin tiedonsiirto on niin suurta, että ilmeisesti voimalaitteesta uhkaa tehot loppua. Ratkaisu näytti olevan toisen voimalaitteen lisääminen... Siinäkin on ilmeisesti akut ja kaikki. ”Katsotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.” oli asentajan kommentti, tarkoitti ehkä sulakkeiden kestämistä.
<Froggy> SLO-MMO on tehnyt myös lämpöpattereita. Tässä on nyt PITA 200 ES -niminen patteri nenäni edessä. Kilpi on samanlainen kuin kuvassa.
<Froggy> Onkohan vanhan Tapiolan kupu PC -muovia kun olen kellastuneita nähnyt: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=230&pos=0&pid=160601
<Joku> No kyllähän sitä aina voisi käyttää vaikka RISC arkkitehtuuria, ja assemblyllä tehtyä monoliittista ohjelmaa, missä ei ole lainkaan spagettikoodia, ja mikä hoitaa itsessään kaiken tarvittavan. Kuten ennen vanhaan. Tietysti irti netistä. Parin kytkimen avaus nyt ei sitä 4 TB kovalevyä ja 3 GHz prossua tarvitse. Kyllä lentokonekin pysyy ilmassa ihan 90-luvunkin prossuilla. Mutta todellisuus on toista. Käytellään puoliksi tehtyjä ohjelmistoja, vaikka olisi ihmishenget kyseessä. Eräässä Saksalaisessa ydinvoimalassa Windows-PC imuroi itseensä haittaohjelmia, olematta edes netissä! Kuinka surkea tietoturvan pitää olla, että ydinvoimalan tietokone alkaa mitää epäilemättä ajamaan ohjelmia joltain verkkolevyltä tai muistitikuilta? Ja tuo PC:n kivikautinen x86 tilkkutäkki-CISC-arkkitehtuuri on myös itsessään vakava tietoturvaongelma, kuten Spectre ja Meltdown paljasti, puhumattakaan Intel ME:n aukoista. On vain ajan kysymys, kun jossain keksitään joku iso aukko x86:dessa, ja se on sitten menoa! Ja tietysti aina pitää olla ne analogiset varalla!
<Mikko Koho> Suurin ongelma tuntuu kuitenkin lähtevän organisaatioista itsestään. Näissä kaukokäytöissäkin kuuluu käytettävän dedikoituja ohjelmistolähteitä eli karrikoiden esimerkiksi taustalla oleva käyttöjärjestelmä ei ole mistään vertaisverkosta piraattina ladattu kopio. Teknisesti ei liene mitenkään mahdotonta luoda vakaasti ja tietoturvallisesti toimivaa järjestelmää vaikkakin aikaa, rahaa ja vaivaa se voi vaatia.
Sen sijaan ydinosaaminen voi olla yhden tai muutaman henkilön varassa. Riskinä on se, että henkilö kaatuu ja lyö päänsä, saa jonkun sairauskohtauksen, elämänkriisi suistaa mielenterveyden raiteiltaan ja niin edespäin. Aika epäseksikkäitä kaikkien kyberturvauhkien ja muiden kauhukuvien rinnalla mutta silti täysin arkipäiväisiä ja relevantteja. Toinen on se, että tieto ja osaaminen ei mene sinne minne pitäisi. On helppo keskittyä teknisiin hienouksiin ja unohtaa se ydinasia eli mitä oikeasti oltiin tekemässä.
Sen sijaan ydinosaaminen voi olla yhden tai muutaman henkilön varassa. Riskinä on se, että henkilö kaatuu ja lyö päänsä, saa jonkun sairauskohtauksen, elämänkriisi suistaa mielenterveyden raiteiltaan ja niin edespäin. Aika epäseksikkäitä kaikkien kyberturvauhkien ja muiden kauhukuvien rinnalla mutta silti täysin arkipäiväisiä ja relevantteja. Toinen on se, että tieto ja osaaminen ei mene sinne minne pitäisi. On helppo keskittyä teknisiin hienouksiin ja unohtaa se ydinasia eli mitä oikeasti oltiin tekemässä.
<Froggy> Rikkilampusta ehkä tulee vielä joskus ledien korvaaja, ainakin katuvalaistuksessa. Toinen on se induktio...
<Joku> Tuohan voisi olla myös mahdollista. Se voisi myös selittää tummumisen, kun hehku käy normaalikäytössä entistäkin kuumempana, kun sen läpi menee toisen lampun virta ja siät lämmittää lisäksi vielä termioniset häviöt ja lampun oma virta (riippuen kuumapisteen paikasta tosin). Elektronisella liitäntälaitteella pimenee myös yleensä molemmat.
<Make> Tuli myös mieleen, että toisen lampun sähkö olisi jotenkin mennyt sen tummuvan elektrodin langan läpi, kun molemmat lamput aina pimenivät yhtäaikaa.
<Make> Eipä loistelamppu- ja pienpainenatriumversioita kauheasti erota päältäpäin.
<Make> Onhan se Stradasole vähän Mantan näköinen, tuskin on Suomessa.
Vähän on ollut iso/ väärän mallinen maissilamppu, kun on reikä porattu kupuun...
Vähän on ollut iso/ väärän mallinen maissilamppu, kun on reikä porattu kupuun...
<Make> Ja Esmin vanhempi nimi on Sähkömerkki Oy: https://www.huuto.net/kohteet/esm-65-sahkomerkki---sahkotarvikeluettelo/498248720
<Make> Erikoisempi kaksinopeus huippuimurin ohjaus on Dahlander- kytkentä. En ollut moisesta kuullutkaan, kunnes nyt keskuskuvissa pyydettiin sellaista kytkentää. 70- luvun Klöckner- Moeller- Kytkentäkäsikirjasta löytyi lopulta. Näkyy olevan saman tyylinen kuin tähti- kolmiokäynnistin.
<Joku> Tämän päivän tietotekniikkaan luottaminen asoissa, joiden pitää toimi hätätilanteessa on kyllä typeryyden huippu! Jos jollakin perus kotikäyttöön tarkoitetulla Windows-PC:llä ajetaan merkittävää ohjelmistoa, on käyttäjän ja raudan välissä aivan liian monta ohjelmistokerrosta ja spagettikoodia. Onneksi ainakin ydinvoimaloissa pitää kai vieläkin olla kunnollinen analoginen järjestelmä. Mitä sitten tehdäänkään, kun aurinkomyrskyn tai ydinpommin EMP pimentää suomen sähköt? Tai hätäkeskus jumitetaan NSA:n takaportin avulla? https://www.mikrobitti.fi/uutiset/nsan-huippuluokan-takaovi-paassyt-ehka-kymmeniin-tuhansiin-windows-koneisiin/1781022f-7e53-3eab-a4c5-50276eb7ee50 Ei voi oikeasti olla mahdollista, että surkea puoliksi tehty ohjelmisto on otettu käyttöön tuollaiseen paikkaan... Voipi olla että on kriisitilanteessa Suomi nurin aika äkkiä!