06.01.2018 01:48
<Hartsa>
ei liity kuvaan mutta tuohon mastoon kylläkin ja puhelinliikenteeseen.
https://www.is.fi/digitoday/art-2000001753233.html
Jännä " Tukiasemien varavoima ei luonnistu esimerkiksi dieselgeneraattoreilla, koska niiden asentaminen koko verkon kattamiseksi olisi liian kallista." Eikö nyt voisi joillekkin tukiasemille tehdä niin toimis ees jossain oloissa kännykät yms
06.01.2018 10:11
<Tuomo Y>
Käsittääkseni lähes jokaisen merkittävän GSM-tukiasemakopin seinässä on ulkopuolella voimapistokeliitäntä, johon siirrettävä ulkoinen generaattori ("aggekaatti") voidaan liittää. Näitä siirrettäviä generaattoreita on toki rajallinen määrä.
Todellisissa rajuissa myrskytuhoissa (esim Asta) rajoittaa myös tukiasemille pääsyä maa-ajoneuvolla teille kaatuneet puut yms. kun aikaa kuluu tien raivaukseen.
06.01.2018 21:57
<Hartsa>
tökkiä sitten asemille kiinteitä koneita kunnon löpösäiliöineen..
07.01.2018 01:40
<Mikko Koho>
Ehkä jokaista tukiasemaa ei ole järkevää varustaa varavoimalla mutta tärkeimmät kyllä. Muistaakseni perinteinen GSM-tekniikka kantaa teoriassa reilut 30km, käytännössä todennäköisesti vähemmän, ja varavoiman voisi sijoittaa siten että ainakin hätänumeron ja muiden tärkeiden viranomais- ym. puheluiden tavoitettavuus säilyy. Hätäpuheluhan tarvittaessa katkaisee vähemmän tärkeät löpinät ja itselle on vuosia sitten käynyt niinkin että silloinen puhelin ilmoitti hätäpuhelun päätteeksi "Kotiverkko valittu" vaikka omankin operaattorin, joka on itärajan läheisyyden takia pakkovalinnalla, kenttää oli ihan riittävästi.
07.01.2018 13:14
<Hartsa>
No ei mutta joitain tuonne korpisaloilekkin niin toimis hätä yhteydet ;)
07.01.2018 14:54
<RicuP. >
Eräässä kesämökkikylässä ei tahtonut GSM kuulua sitten millään. Ainoa paikka, jossa kuului oli laiturin päässä. Tämän takia oli vielä muutama vuosi sitten käytössä lankapuhelin henkilökunnan tiloissa ja tuvassa, josta sai soiteltua, tosin olivat saman liittymän perässä.
Kävipä kerran niin, että eräs marjastaja oli eksynyt lähiseudun metsään muistaakseni pitkälle yöhön asti. Puhelin ei hänellä tietenkään toiminut, mutta tekstiviesti oli mennyt perille ja apua löytyi. Sitten tämän jälkeen tuli semmoista reklamaatiota lähiseudun asukkailta, että tukiasema rakennettiin. Tosin mökkikylässä puhelin ei vieläkään kuulu aivan joka nurkalla. Johtuu vissiin säteilykuviosta, joka ei vielä mökkikylän kohdalla ole tarpeeksi alhaalla, kun tukiasema on harjun päällä ja mökkikylä harjun montussa..
Lankaliittymästä kuitenkin luovuttiin ukkosen poltettua sisäkaapelin rikki ja rikottua puhelimet..
Erikoista on, että tukiasema on ihan aitaamaton. Olen itsekin käynyt sen juurella. Varavoimaa ei ole ja syöttönä 4x70 Amka
07.01.2018 17:56
<Jouko>
Muutama vuosi sitten tuli kuvausreissulla tavattua muuan tukiaseman laitteet, olikohan Elisan, ihan ulkosalta maston kylkeen pultattuna, eikä mitään suojia tai aitoja ympärillä.. Maaseudulla nämä harvemmin ovat aidattuja, arveltu kiipeilyesteen mastossa riittäneen.
07.01.2018 21:35
<calm>
Harvoinpa tukiasemien ympärillä kyllä tosiaan mitään aitoja on. Koppi maassa ja kaapelit tolppaan maan kautta tai pään korkeudella vaan.
07.01.2018 21:43
<Make>
Ainakin pääkaupunkiseudulla masto on yleensä aidattu, koppi ei. Tukiasemien keskuksien versiota verkonvaihtokytkimellä menee koko ajan enemmän...
08.01.2018 13:42
<Mikko Herpman>
Miten on tuo "ulkoliitäntä" suojattu? Eli ei mahda olla aina kovin "hyvää" sähköä mitä salkkugenuista saadaan? Vai onko GSM-tukarin tehontarve miten suuri, tarvitaanko jo järeämpiä genuja niille.
Verkonvaihto lienee manuaalinen?
08.01.2018 15:32
<Mikko Koho>
Nyt löytyi sattumalta eksoottisin sijoituspaikka varavoimalle. Paloviranomainen oli jälkikäteen vaatinut että savunpoistolla pitää olla varavoima ja niin varavoimalaatikko oli erään parkkihallin ajotien vieressä. Autoa hakiessa kyseinen kone oli kuukausittaisessa koekäytössä ja käry vastasi tyhjänä käyvää kuorma-autoa.
08.01.2018 15:41
<Hartsa>
Jotkut koneikot tahtoo jotenkin tupsuttaa käryä vaikka pyörii oikeilla lämmöillä sitten toinne on miten on kuormaa päällä.
08.01.2018 17:51
<Hartsa>
liikuteltavissa manuaalinen ja kiintissä on sitten automat-
08.01.2018 21:16
<calm>
Ei tukiasemien sähköntarve mitään valtaisaa ole. Kaikki täysillä (2/3/4G) jos vedetään, niin menisikö sataa wattia / sektori. Äkkiä saattaa enemmän mennä sähköä tietoliikennerakennuksen lämmitykseen/ilmanvaihtoon kuin varsinaiseen toimintaan.
08.01.2018 21:18
<Make>
Ne tukiasemakeskukset tulevat joko räkkiin tai seinälle eli ovat aika kiinteitä. Verkonvaihtokytkin on ihan käsikäyttöinen 1-0-2.
Niissä on myös verkonvalvontarele Carlo Gavazzi DPB51CM44 ilmeisesti jotain suojausta varten.
https://www.sahkonumerot.fi/2717004/ Kerran asentaja sanoi, että hänen mielestä se saisi olla kaikissa versioissa. Maksaa kuulemma äkkiä itsensä takaisin.
Tehontarve kasvaa jatkuvasti... Meidän tiloissa oleva tukiasema vaati juuri sen pääsulakkeiden suurentamisen 25A-> 35A. Merkinnöistä näki, että 1997 on ollut 16A sulakkeet ja siitä pykälä kerrallaan nostettu. "Voimalaitteelle" on nyt 32A 3~ pistorasia ja sille tukiasemakeskuksessa C32 automaatit, C25 ei enää riittänyt... Asentaja kertoi, että radiolaitteille menee jotain 300A ja jännite on kai 48V DC.
Tuon työn aikana voimalaite oli varavoimakoneen perässä. Tehoista en tiedä, mutta oli kuomullisen henkilöauton peräkärryn näköinen.
09.01.2018 21:47
<Make>
Edelläolevassa ovat kolme johtavaa operaattoria tuon saman voimalaitteen perässä. Toteutuksia on varmaan monenlaisia.
10.01.2018 14:45
<Mikko Herpman>
Joo'o aika kovasti siis menee juissia, olin itse aiemmin käsityksessä ettei tehot olisivat kuten Janne kommentoi edellisessä. .. Tokihan lisii jos on monta tukaria samassa syötössä, menee ilmastointiin myös reippaasti tehoa.
Ei siis varmaan kovin pitkään akuilla/upseilla saada pidettyä tukiasemia käynnissä. Lähinnä piikkisuojaa.
10.01.2018 15:10
<hartsa >
Vanha akusto vielä pn niin Böööööh sippaa jo 5 min jälkeen kun akut on kypsät.-
10.01.2018 21:13
<Make>
Ymmärsin, että tuo meidän tiloissa oleva on jotenkin keskeisempi yksikkö. Tänä syksynä tehot ovat ainakin selvästi nousseet. Me kun myydään tukiasemalle sähkö, niin toimitusjohtajan mukaan kulutus on kasvanut koko ajan vähäsen. Muita kuormia siellä on kai vain tuloilmapuhallin ja 1x36W loistevalo.
Voimalaitteeen alahyllyillä on akkurivistö. Kerran näin, kun ne vaihdettiin. Arvoja en muista, mutta isoja ja painavia olivat.
16.01.2018 21:12
<Make>
Tänään pääsin käymään tukiasemassa. Voimalaitteen speksejä on:
Input 400/230V 3/N/PE 50/60Hz 28A
Output 48V DC 16,2 kW, Made in Slovakia
Näytössä näkyi, että sillä hetkellä meni 174A ja 54V.
Akkuja on kai 8 kpl mallia PowerSafe 12V190F, 12V 190Ah.
17.01.2018 11:41
<Mikko Herpman>
Mites tuosta nyt lyhyellä matikalla tulee, kutakuinkin 9kW tehoa.. Joten vähän reilu puolet voimalaitteen kapasiteetista käytössä.
Mahtaa tosiaan olla vähän keskeisempi solu tai muuten paljon rompetta käytössä. Ilmastointi ja jäähdytys lienee tuosta erillään? 48V syöttö taitaa mennä vaan tukiasemarautaan..
17.01.2018 14:11
<RicuP. >
Vedetään juuri suurtaajuuskoksia sisäpeitto systeemiin. Kaapeli on speksattu max 3,x kV:lle ja useammalle kymmenelle kiloWatille, sekä 3000 MHz 50ohm/ 5MHz.
Onko tuo 48V sitten vain joku käyttöjännite vastaanottavalle antennille, kun aika pieneltä kuulostaa..? Lähettävän antennin jännitettä on toki vaikea sanoa, kun noissa on tuommoiset taajuudet ja tehot. Näihin sisäpeitto systeemeihin riittää todella pienet tehot. En nyt tarkkaan tiedä, mutta luulisin puhuttavan milliWateista.
17.01.2018 15:19
<Hartsa>
Ennen puhelinlankaverkon jänniteenä ollut just tuo 48V muistelen.
17.01.2018 20:18
<Make>
Varmaan tehosta osa on varattu akkujen lataukseen. Näytössä näkyi myös akuille menevä virta, joka oli 0A. Jos akut olisivat tyhjät, ne varmaan vaativat tehokkaan latauksen+ radiolaitteiden normaali käyttö. Akut ovat tosiaan tuollaiset:
https://www.power-solutions.com/batteries/enersys/enersys-powersafe-v-batteries/12v190f
Ainoa kopin ilmanvaihto on 2-nopeuksinen 230V tuloilmapuhallin ulkoa ja säleikkö talon sisätiloihin. Jotenkin tuntuu, että koppi lämpenee vähemmän kuin ennen. Antenneissa taitaa olla nyt(?) osa tekniikasta. Joskus kun niitä vaihdettiin, asentajat taisivat kertoakin, että antennikaapelin lisäksi niihin menee sähköjohto. Onko ehkä joku vahvistin jo mastossa?
Ja valokuitu tuonne vedettiin jokunen vuosi sitten. Kaikki olisivat tietenkin halunneet vetää omansa, mutta talon omistaja ei suostunut. Nyt on osalla vuokrakuidut.
17.01.2018 22:25
<RicuP. >
Luulisi niissä joku laajakaistainen "mastovahvistin" vastaanotossa olevan, kuten vaikka VHF/UHF antenneissakin, joka nostaa signaalin tasoa sen verran, että kulkee kaapeleita pitkin alas itse laitteistolle. Siellä sitten perataan ylimääräiset signaalit pois ja painetaan muutamalla kiloWatilla takaisin ylös suunta-antenneille. Näin olen käsittänyt.
Voihan tietenkin olla niinkin, että tuleva signaali tulee kuitua pitkin ja lähtee sieltä taivaalle, kun kerran kuidut tulee. Jostain muistan lukeneeni, että NMT tukareilla signaalia otettiin myös lautasantenneilla vastaan, että toimiikohan sama vieläkin.. Sitten vielä, jos on oikein tärkeä asema, niin saattaahan tuossa olla useampikin vastaanottomuoto käytössä. Tuo teho tuntuu minusta aika kovalta.
Ainakin sisäpeitto systeemi toimii juurikin niin, että katolla kerätään signaalit yhteen ja vahvistetaan ja on kai jotkut loukut joutavien signaalien varalta, ettei mene turhaa vahvistintehoa niiden työntämiseen. Vissiin noissa on ohjelmoitavat vahvistukset eri taajuuksille, kun ne tuntuu muuttuvan koko ajan.
19.01.2018 20:31
<RicuP. >
Korjaan sen verran, että tukiasema on kaapelin perässä tavalla tai toisella. Jos ei kuidulla, yms. niin sitten mikroaaltolinkillä lähimmän kaapeloinnin nurkille.
20.01.2018 21:19
<Make>
Joskus asentajat kertoivat, että kai uusi tapa on sijoittaa laitteita myös mastoon. Niitä vaan on kiva huoltaa huonolla ilmalla... Ennen kopin puhallin tuntui käyvän vähän väliä, nykyään aika harvoin. Vähän kertoisi lämmöntuoton siirtyneen johonkin muualle.
29.06.2018 15:32
<Vanh. asentaja>
Mastoihin ei enää tätä nykyä mene koaksiaalista antennikaapelia laitetilasta ollenkaan, vaan radioyksiköt on siirretty ylös mastoihin ja niihin sitten vedetty kuitu ja jörö 48 VDC sähkökaapeli. Eli siirrettävä radiosignaali nousee kuitua pitkin mastoon ja RF-teho synnytetään vasta siellä, jolloin mastovahvistimia ei enää tarvita. Radioyksiköstä menee lyhyet koksit sitten suoraan antenneihin. Tällä saavutetaan monta etua: RF-tehohäviöt minimoituvat, kymmenen vuotta sitten yleisesti asennetuissa kaappitukareissa eritoten korkeataajuuksinen 2100 MHz 3G oli haasteellinen, koska häviöt olivat muhkeat kymmenien metrien pituisessa antennikaapelissa (feeder). Vastaanotettava matkapuhelimen lähettämä signaali oli jo valmiiksi heikko, ja vaimeni entisestään feederissä matkalla alas tukiasemaan. Toinen etu on kiistatta voimakkaiden lämpökuormien poistuminen laitetilasta, kun niitä tuottavat radiot saavat jäähtyä vapaasti ulkona siellä maston huipulla. Tämä muutos on käytännössä katsoen tehnyt tilojen koneellisen jäähdytyksen tarpeettomaksi. Tilan säästö on merkittävä, kun tukiasemalaitteisto vie vain muutaman pizzalaatikon verran tilaa entisen "kuivauskaapin" kokoisen laitekaapin sijaan. Tapa ei sinällään enää ole uusi, koska se on tullut markkinoille heti tämän vuosikymmenen alussa.
DNA ja Telia ovat kiitettävästi hävittäneet vanhat kaappitukarit RF-feedereineen, sen sijaan Elisa on harrastanut luvattoman paljon köyhänmiehen verkkopäivityksiä jättämällä vanhat 2G+3G feederit paikoilleen ja toteuttanut pelkän 4G:n feederless-ratkaisuna. Putkimastot ovat kaikille operaattoreille haasteellisia, koska ne eivät tapaa kestää satojen kilojen radiomurikoiden massaa.
Siirtoyhteys tukiasemalta runkoverkkoon on joko toteutettu kuidulla (omalla tai vuokralla) tai sitten radiolinkillä. Nykyaikaiset linkit kykenevän gigabittiluokan sekuntinopeuksiin.
29.06.2018 15:39
<Vanh. asentaja>
Silloin, kun uusista ohjelmistopohjaisista multiradioista ei ollut vielä tietoa ja kukin tekniikka vaati omat kaappitukarinsa, puhuttiin 2G:n sammuttamisen tapahtuvan heti maanlaajuisen 3G-peiton valmistumisen jälkeen. Tilanne on sen jälkeen muuttunut päälaelleen, kun uudella tekniikalla 2G hoituu siinä sivussa, ja mastossa samalla taajuudella toimivat eri verkkotekniikat jakavat saman fyysisen radioyksikön, kuten 900 MHz:lla 2G ja 3G yleisesti tekevät.
29.06.2018 22:03
<Make>
Mastoon menee edelleen antennikaapelien näköisiä kaapeleita, tiedä sitten, ovatko käytössä. Lisäksi on ohuempia normaalin oloisia kaapeleita. Ilmeisesti Telian laitteet päivitettiin juuri. Ja tänään toimitusjohtaja mietti, että kovasti tukiasema vie sähköä. Noista 35A pääsulakkeista yksi tuntuu vähän lämpimältä...
30.06.2018 02:04
<Vanh. asentaja>
Kyseinen koksi voi olla vaikkapa radiolinkin välitaajuuskaapeli ylös peilille. Ne ovat yleisiä, samoin ethernet-kaapelin käyttö jolloin koko linkki on mastossa. On tullut vastaan jopa sellaisia tapauksia, että rf-kaapelin jättö mastoon käyttämättömänä on katsottu sen purkamista käytännöllisemmäksi tilanpuutteen niin salliessa.
30.06.2018 02:09
<Vanh. asentaja>
Ilmaisinpa itseäni huonosti klo 15:32. Tarkoitin siis, että koaksiaalista antennikaapelia ei enää tavata käyttää mastohuipun antennien ja laitetilan väliseen tiedonsiirtoon koko matkalla, vaan ainoastaan antennien ja radioyksiköiden lyhyellä välillä. Muutamia mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta ja mikroaaltolinkeissä niiden käyttö on edelleen yleistä.
12.06.2019 22:24
<Make>
Ja tehot kasvaa edelleen... Tuon sulakkeiden suurentamisen jälkeenkin on ollut ongelmia, ilmeisesti joku tasuri on hajonnut jo parikin kertaa. Asiaa oli tutkittu, ja kuulemma iltaisin tiedonsiirto on niin suurta, että ilmeisesti voimalaitteesta uhkaa tehot loppua. Ratkaisu näytti olevan toisen voimalaitteen lisääminen... Siinäkin on ilmeisesti akut ja kaikki. ”Katsotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.” oli asentajan kommentti, tarkoitti ehkä sulakkeiden kestämistä.
13.06.2019 00:25
<Mikko Koho>
Käyköhän tässäkin asiassa jossain vaiheessa samoin kuin kävi television kanssa. Muistelen että vanhat analogiset tv-lähettimet olivat olleet sähkösyöppöjä ja, kun vanha verkko oli ajettu alas, kulutus putosi samalla kun yksi signaali välittää yhden kanavan sijaan esimerkiksi neljä kanavaa.
Radioamatöörihän pääsee, jos viitsii ja osaa hyödyntää taajuuksia, uskomattoman pienillä tehoilla vaikka toiselle puolelle maapalloa.
13.06.2019 21:27
<Make>
Nyt kun 5G on tulossa, mahtaakohan joku G poistua pikkuhiljaa käytöstä...
14.06.2019 19:00
<RicuP. >
Saattaa 3G lähteä. En tiedä, käytetäänkö sitä mihinkään kohta enää. Puhelut kulkee 2Gnä kyllä tulevaisuudessakin ja 1G oli NMT, joka poistui. Nuo vehkeethän kykenevät toimimaan useilla taajuuksilla samanaikaisesti.
16.06.2019 04:27
<Mikko Koho>
Minut operaattori käytännössä maksoi 3G:stä aikoinaan pihalle eli tekivät usean suostuttelun jälkeen niin hyvän tarjouksen 4G:stä ettei voinut enää kieltäytyä. Ei meinannut mitenkään mennä jakeluun ettei lisänopeus kiinnosta vaan se, että on käyttövarma yhteys. Myöhemmin kuulin että ilmeisesti tuolle 3G:lle oli niin paljon muuta käyttöä että halusivat eliminoida siitä kaikki kuluttajat joita voi palvella muuten.
16.06.2019 17:06
<Vierailija>
Uusia 2G tukiasemia ei enää rakenneta. Vanhoja ylläpidetään vielä toistaiseksi.
16.06.2019 22:20
<Make>
Ilmeisesti vaaditaan melkoisesti laskentatehoa muuttaa radiosignaali kuidulle sopivaan muotoon+ radiolähettimien teho. Tämä kaikki 48 voltilla...
11.09.2019 23:23
<vanh. asentaja>
Kyllä uusia 2G-tukiasemia on valmistunut niihin paikkoihin joihin on rakennettu uusia 4G-saitteja.
Radiosignaalia ei mitenkään processoida laskentatehoa vaativall tavalla kuidulle sopivaan muotoon. Kuitulinkki on analoginen, ja laitetilan tukiasemalaatikon modulaattori on kytketty lähetinlaseriin RF-piirin sijaan. Radioyksikössä kuituvastaanottimen sähköinen piiri moduloi sitten radiosignaalia saapuvan valosignaalin säestämänä. Samaa tekniikkaa on käytetty vuosikymmenet kaapeliverkon runkokaapeleissa, jotka ovat kuituja koksin sijaan. Lähettimet ja vastaanottimet analogisessa kuituverkossa ovat yksinkertaisia laitteita.
30.11.2022 20:33
<Make>
Jaa, se on tuollainen.
Nyt Telia teki taas laitepäivityksen. Ilmeisesti heidän kaikki vanhat laitteet purettiin pois. Seurauksena taas tarvitaan lisää sähköä... Nyt ilmeisesti tukiasema tarvitsee ainakin 50A pääsulakkeet. Kummallakin voimalaitteella on 32A:n automaatit ja niiden kai pitäisi olla yhtäaikaa aika "tapissa". Seuraavana alkaa tulla talon pääsulakkeiden riittävyys vastaan. Ihan kuin laitetila lämpenisi taas enemmän kuin tässä välillä. Uudempi voimalaite näkyy olevan Eltek-niminen.
Noissa on kai nyt myös litiumakkuja. Ainakin tehtiin jotain sellaisiin liittyviä liitinkoteloita.
01.12.2022 21:53
<Make>
Liekö tuo jotenkin erilainen piste. Vaikea uskoa, että tuo meidän paikka noin pieniruokainen olisi… Ainakin pyörivällä kiekolla oleva takamittari pyörii aika kovaa.
Outoa, että keskus ei ole lukossa.
02.12.2022 19:46
<Make>
Tuolla näkyy olevan jo ne 50A:n pääsulakkeet. Jos siellä on vain kaksi operattoria, on kuorma varmaan pienempi. Ei kWh:t meilläkään nyt ihan sentään juosseet, kun tänään vähän seurasin.
