Kommentit

Kuva 11599
<Make> Seuraavassa kuvassa heittimessä näyttäisi olevan sinipohjainen kilpi. Voisiko olla Sähköliikkeiden tai jopa Fresta?
Kuva 11601
<Make> Kauhan kilpi näyttäisi olevan hyvässä kunnossa, voisi saada bongattua.
Kuva 11604
<Joku> Eli siis varavoimakone toimii jotenkuten verkon rinnalla, muttei ollenkaan ilman verkkoa? Mitä hyötyä koko laitteesta sitten edes on?

Vai onko tuossa kaksi konetta rinnan, ja säätöyksikkö ei vain oikein toimi niin kuin pitäisi, ja kone ei toimi ollenkaan yksin?
Kuva 11513
<Joku> Kytkentäkaaviokin löytyi. Tuosta on tosin vaikea ottaa selkoa, kun en kovin hyvin putkitekniikkaa tunne. On sinne pari puolijohdetasasuuntaajaakin merkitty, ja ainakin 8 elohopeatasuria.

Näyttää muuten nuo pääteputket olevan hehkuvalla anodilla. Normaaliputkissahan tuo on yleensä aina merkki viasta. Elektroniputkissa kun on tyhjiö sisällä, niin lämpösäteily on anodin pääasiallinen jäähdytyskeino. Hehekuva-anodiset putket ovat suunniteltu kestämään lämpöä, ja putken "getteröinti" eli epäpuhtauksien poisto tapahtuu ainakin joissain putkissa anodin pinnalla olevalla reaktiivisella aineella lämmön vaikutuksesta.

Normaaliputket on taas yleensä getteröity putken sisäpinnalle induktiolämmittimen avulla höyrystetyllä reaktiivisella metallikalvolla tyhjiöinnin jälkeen. Tuon pinnoitteen avullahan pystyy myös päättelemään putken kunnon, koska vuotaneen putken getteri hapettuu yleensä valkoiseksi.

Myös purkauslampuissa on usein tämäntyyppinen getteri, tai sitten sellainen pieni nappi.
Kuva 2459
<Koomikko> Suomenniemen linjat katkaistu ja pystytetty uudet päätepylväät muutaman metrin päähän, joihin tulee maakaapelit.
Kuva 8408
<RicuP. > Nuo kotimaisetkin on jotain parin kilowatin IV koneesta aina melko järeään imujärjestelmään asti. Siinäkin alkaa olla jo taajarilla kokoa, kun konekin on semmoinen öljytynnyrin kokoinen.
Kuva 11604
<Hartsa> Kennon kuormitusmittari.
Kuva 11604
<Hartsa> Saisitko ricu kuvattua varavoima aseman tänne ihmeteltäviksi samoin tuon akuston ??
Kuva 11604
<RicuP. > Kuitenkin tämän härvelin käyttötarkoitus selvisi.
Tuollahan on ikivanhoja starttiakkuja, jotka ovat pitkiä, kapeita ja korkeita harmaita laatikoita, joissa kennot peräkanaa. Nykyään on pari normaalin auton akun näköistä akkua.

Tuo on yksi alkuperäisistä ja varmaan eniten alkuperäisessä kokoonpanossa olevista varavoimakone halleista, jossa on käytössä vielä kaikki uuninluukku keskukset, ym. Synkkataulu sentään on uusittu joskus 1990 - luvulla.

Uusimmassa koneessa on erikoinen ongelma, nimittäin rinnanajossa loisteho ja kW mittarit hyppii miten sattuu. Saarekeajoa joskus kokeiltiin ja lopputulos oli se, että öljyä tuli pihalle...
Kuva 11604
<Joku> Onko tämän mittarin aikakaudella ollut edes 3 V kennojännitteeltään olevia akkuja yleisessä käytössä? Harva "perinteinen" akku on yli 2 V.

Aika suurella todennäköisyydellä kyse on lyijyakkutesteristä yksittäiselle 2 V kennolle, mihin tuo punainen alue mitta-asteikolla viittaa. Kennon jännite tietty laskee kuormitettaessa riippuen akun kunnosta, tyypistä, varauksesta ja koosta.
Kuva 11604
<Make> Kerran näin vastaavan, joka oli suoraan auton akuille tarkoitettu. Siinä oli ihan 12 V mittari.
Kuva 11513
<Joku> Saattaa olla myös varhaisia puolijohdetasasuuntaajia, seleenitasasuuntaajiahan on ainakin ollut jo 50-luvulla. Tai sitten korvattu hajonneita putkia. Tuosta videosta nyt on vaikea ottaa selvää...

Tuossahan näkyi myös tavallisia elektroniputkia useampiakin, ne saattavat olla tavallisia putkidiodeita, tosin käsittääkseni niiden virrat ovat usein aika pieniä, mikä luultavasti selittää elohopeatasasuuntaajien käytön. Videolla näkyi myös kaksi elohopeatasuriakin, mutta ei niin paljoa mitä aikaisemmassa linkissä, ne tunnistaa helposti sinisetä hehkustansa.
Kuva 11599
<Make> Heitin on kyllä outo. Näyttää kuin ristikossa olisi nappula keskellä pitämässä lasia. Jos lasi on tosiaan irtonainen, on se hankalan oloinen käsitellä.
Kuva 11601
<Make> Oho, voisiko tosiaan olla isompi. Järvenpäässä oli aikoinaan pari kai PSO HKB 8:a 400 watin lampuilla. Muistan vain, että lamput olivat aika jämptin näköiset.
Kuva 8408
<Make> Ehkä jotain hienompia/ isompia vielä tehdään. Kerran näin jotakin pieniä Vaconeja, luki vain jotakin ”Made by Vacon”.
Kuva 8827
<Make> Ompas siinä taidetta.

Vielä jos kauhat siirrettäisiin joskus uusiin pylväisiin...
Kuva 11513
<muhentaja> Kaksi samanalaista konetta soittamassa vähän rennompaa musaa stereona: https://www.youtube.com/watch?v=fRt8CoZT35k Noista on tosin korvattu nuo alkuperäiset "Isot" EH-tasurit puolijohteilla, liekö uudempi revisio vaiko onko korvattu jotain ns. saamatonta putkea.
Kuva 11604
<Marko Vanhanen> Akun testaukseen käytetty kuormitus mittalaite.
Elektrodien keskellä on vastus jonka nimellisvirta on 100A se on yhdistetty kiertokäämi galvanometri jännitemittariin.
Kun mittalaitteen kytkee akun napoihin joka luultavasti on 3V kenno syntyy jännitehäviö tuohon shunttiin ja mitä parempi on akun varaus sitä suurempi jännite. Tämän mittarin käytössä tarvitaan kokemusta ja olisi hyvä ensin mittaamista selvittää ominaispainomittarilla elektrolyysin varaus, vasta sen jälkeen voidaan kuormitusta mitata.
Tyhjää akkua mitattaessa ei mittari toimi.
Tämä kuvassa oleva mittalaite on melko suuntaa antava, mutta on ajanut varmasti asiansa ja toimii todennäköisesti vielä.
Galvanometristä puuttuu nollakohdan kalibrointi joten on hyvä käytössä pidellä mittaria molempiin suuntiin, ettei kiertokäämin mittarin jousi toiseen suuntaan kuoleennu ja nollakohta pysyy kalibroituna. Mittari on suunniteltu siten ettei napaisuudesta tarvitse huolehtia.
Nykyaikaisen akkutesterin toiminta perustuu akun sisäisen impedanssin määrittämiseen.
Tietämällä samanlaisen uuden akun sisäinen vastus ja vertaamalla sitä mitattuun tulokseen voidaan määrittää akun toimintakunto.
Mittaukseen käytetään noin 1 kHz:n taajuista vaihtojännitettä ja virtana noin 50 mA.
Kuva 11513
<Joku> Elohopeatasasuuntaajista kun oli puhetta, niin tässä on Philipsin 1000 watin vahvistin, mikä käyttää elohopeatasasuuntaajia: https://youtu.be/C3_-2fUm6y0

Tasasuuntausputket välkkyvät hienosti musiikin tahdissa, ja kahden ison elektroniputken katodilämmittimet hehkuvat kuin hehkulamppu. Lienee 1950-luvulta.
Kuva 8408
<RicuP. > Ainakin ABB Helsingissä ja Vacon Vaasassa tekevät. ABB on täällä sairaalassa johtava malli ja toisena tulee tanskalainen Danfoss. Nyt ollaan laitettu kokeiluun muutama Vacon, joka näköjään kuuluu Danfossin omistukseen.
Kuva 11602
<RicuP. > Valaisin on Sähköliikkeiden Oy 8153/250W ja vissiin vielä vanhempi versio 1960 - luvun alkumetreiltä, kun näyttää, että kauha olisi alta siipimuttereilla kiinni.

Led valaisin on taas jotain tuntematonta mallia. Eri malleja painetaan siihen tahtiin, ettei enää pysy eri mallien perässä, mutta noita samalla muotoilulla olevia on näkynyt myös täällä Hyvinkään seudulla. Tuskin kestää, kuin 15 - 25 vuotta.
Kuva 11601
<RicuP. > Kauhavalaisin taitaa olla SLO HKB 8 250W, mutta kuinkas tuo kauha näyttää noin isolta? Ettei vaan olisi 400W versio 250W lampulla.
Kuva 11599
<RicuP. > Katuvalot on Ornon kauhat ja vielä harvinaisempi 250W Eh versio. Taitavat kuitenkin olla 1960 - luvun alkua, koska tuota mallia ei löydy enää 1960 - luvun lopun luetteloista, sen enempää kuin pylväistäkään. Heitin, tai 'patavalo' sen sijaan voi olla paljon vanhempikin. Taitaa olla tuo heittimen kuristinkotelo lisätty samaan aikaan, kuin valaisimetkin, koska nuo on olleet yleensä hehkulampuilla ja heitin on luultavasti eri valmistajan, kuin kotelo joka on myös Orno. Voisiko heitin olla vaikka PSO, kun en ole tuommoista ristikollista koskaan nähnyt.
Kuva 8827
<RicuP. > Kävin äsken huvikseni ajelemassa tuolla päin ja oli taas tapahtunut. Ympyrän keskellä olleet pylväät oli häipyneet ja tilalle oli tullut lievästi omaperäinen taideteos. Siinä nimittäin on seisovan ihmisen patsas, jonka jalkovälistä lähtee kaareva keltainen valoköysi kohti maata. :D
Kuva 11593
<tolppa-apina> Taempi wiski varaus uudelle ilmalinjalle, elikkä itään päin ehkä joskus toinen linja.
Kuva 11602
<Marko Vanhanen> paikka lat 62,56997 lon 25,85430
Kuva 11601
<Marko Vanhanen> paikka lat 62,56997 lon 25,85430
Kuva 11600
<Marko Vanhanen> paikka lat 62,56997 lon 25,85430
Kuva 11599
<Marko Vanhanen> Paikka: lat 62,56997 lon 25,85430
Kuva 8408
<Make> Taajuusmuuttajia ei varmaan enää tehdä kovin paljoa Suomessa.
Kuva 5307
<Jouko> Puutornimuuntamoiden aapinen kertoo muuntotoiminnan lakkautetun vuonna 2014. Kirjan kuvassa johdot riisuttu seiniltä ja kuvan PAS-pylväässä wiskipääte.
Kuva 8408
<Jouko> Tyristorihallin läheisyydessä joskus käynyt, ainakaan ulospäin ei pärinää erottanut muun AC/DC muuntoaseman hurinan seasta..

Onkohan jossain hiihtokeskuksessa tullut joskus koettua SAMI B -hissin starttaus/käyntiä, ujeltava ääni alkoi vaikuttaa tutulta. Vintertecillä joitakin ko. hissejä referenssilistassa https://vintertecoffshore.fi/referenssit/ Kolilla lie tupla-ankkurit yhä ajossa, ainakin v. 2018 oli. Kumpikos tuo listan 'Pallas 2' on Pallaksen hisseistä?
Kuva 11593
<Jouko> Toinen johdoista kai kaapeloitu hiljattain ottamalla wiski suoraan pylväästä kun pääte jätetty jäljelle. Taempi wiski ehkä varasyöttönä seuraavan kuvan johtolähdölle?
Kuva 8106
<Make> 11.5.2015 mainitut messinkirunkoiset valot olivat ainakin suunnilleen mallia Tartaruga Tonda 100 tai 200: https://www.nettilamppu.fi/seinae-ja-kattovalaisin-tartaruga-tonda-100-200.html Siipimutterit oli sentään vaihdettu tavallisiin...

28.1.2017 mainitut valaisimet ovat edelleen paikoillaan. Tehoa on kyllä vaikea sanoa. Vaikka heijastimet ovat melkoisen leveät ja asennuskorkeuttakin on, näyttävät ne silti aika pitkiltä. Voisiko olla vaikka 70W T8 tai 75/85W T12, 180 cm?

Ja Keravan asemalla on jälleen useita pimeitä led- heittimiä...
Kuva 11595
<Koomikko> Luultavasti eläkkeellä, liian hämärää että olisi nähnyt kunnolla reunan alle jotta voisi sanoa tekniikasta.
Kuva 11595
<Hartsa > Vieläkö soi vai onko jo eläkeellä vois olla strömbergin sähkömoottorilla.
Kuva 9757
<Make> Tämä talo häipyy näköjään pian.
Kuva 9347
<Make> Nyt yksi noista kauhoista on häipynyt ja tilalla on jotakin kiinteäledistä... Yhdessä on tuore eh ja kolmas on pimeä. Lisänä on tietysti pari turhan järeää led- heitintä, jotka häikäisevät pahasti varsinkin pihaan tulijaa.
Kuva 9349
<Make> Voltanoissa on aika vihertävän oloinen valo. En muista, millainen oli ennen. Nyt sitten viereen on lisätty turhan tehokkaita led- heittimiä jopa pari kappaletta.
Kuva 9352
<Make> Tuo väärän tehoinen eh palaa edelleen. Sen sijaan Idmanien tilalle tulleista heittimistä yksi kiiluu. Taitavat olla Lexxa- nimisiä.
Kuva 9351
<Make> Nyt noihin jäljellä oleviin on vaihdettu jotkut lämpimän sävyiset, ei kovin tehokkaat lamput. Lieneekö jopa kuvut pesty, kun valoa kuitenkin tuntui lähtevän.
Kuva 9756
<Make> Nyt on jossain vaiheessa tapahtunut. Pylväs on irrotettu ja johtojen päässä on jakorasia holkkitiivisteillä. Ilmeisesti ei ole uutta pylvästä tulossa. Pylväs ja valaisimen osat ovat paikalla, paitsi tuota sisäkalua ei näkynyt.
Kuva 11585
<J.P> Kampi löytyy boxin sisältä irrallisena ja se laitetaan tarvittaessa paikalleen boxin pohjaosaan ja veivataan.