Mikä on tämä? Löytyi vanhasta varasulakekaapista varavoimagenu tilasta. Piikkien mutteripäässä lukee 100A ja kahvassa joku mitta asteikko nollasta 1, 2, 3 molempiin suuntiin. Mitään muuta ei lue, näkyy vain sorvin jäljet.
Vuodelta 1973. Jossain
07.01.2020
Kuvaaja: Ricu Pelkonen
10.01.2020 22:28
<Marko Vanhanen>
Akun testaukseen käytetty kuormitus mittalaite.
Elektrodien keskellä on vastus jonka nimellisvirta on 100A se on yhdistetty kiertokäämi galvanometri jännitemittariin.
Kun mittalaitteen kytkee akun napoihin joka luultavasti on 3V kenno syntyy jännitehäviö tuohon shunttiin ja mitä parempi on akun varaus sitä suurempi jännite. Tämän mittarin käytössä tarvitaan kokemusta ja olisi hyvä ensin mittaamista selvittää ominaispainomittarilla elektrolyysin varaus, vasta sen jälkeen voidaan kuormitusta mitata.
Tyhjää akkua mitattaessa ei mittari toimi.
Tämä kuvassa oleva mittalaite on melko suuntaa antava, mutta on ajanut varmasti asiansa ja toimii todennäköisesti vielä.
Galvanometristä puuttuu nollakohdan kalibrointi joten on hyvä käytössä pidellä mittaria molempiin suuntiin, ettei kiertokäämin mittarin jousi toiseen suuntaan kuoleennu ja nollakohta pysyy kalibroituna. Mittari on suunniteltu siten ettei napaisuudesta tarvitse huolehtia.
Nykyaikaisen akkutesterin toiminta perustuu akun sisäisen impedanssin määrittämiseen.
Tietämällä samanlaisen uuden akun sisäinen vastus ja vertaamalla sitä mitattuun tulokseen voidaan määrittää akun toimintakunto.
Mittaukseen käytetään noin 1 kHz:n taajuista vaihtojännitettä ja virtana noin 50 mA.
10.01.2020 22:59
<Make>
Kerran näin vastaavan, joka oli suoraan auton akuille tarkoitettu. Siinä oli ihan 12 V mittari.
10.01.2020 23:00
<Joku>
Onko tämän mittarin aikakaudella ollut edes 3 V kennojännitteeltään olevia akkuja yleisessä käytössä? Harva "perinteinen" akku on yli 2 V.
Aika suurella todennäköisyydellä kyse on lyijyakkutesteristä yksittäiselle 2 V kennolle, mihin tuo punainen alue mitta-asteikolla viittaa. Kennon jännite tietty laskee kuormitettaessa riippuen akun kunnosta, tyypistä, varauksesta ja koosta.
11.01.2020 01:07
<RicuP. >
Kuitenkin tämän härvelin käyttötarkoitus selvisi.
Tuollahan on ikivanhoja starttiakkuja, jotka ovat pitkiä, kapeita ja korkeita harmaita laatikoita, joissa kennot peräkanaa. Nykyään on pari normaalin auton akun näköistä akkua.
Tuo on yksi alkuperäisistä ja varmaan eniten alkuperäisessä kokoonpanossa olevista varavoimakone halleista, jossa on käytössä vielä kaikki uuninluukku keskukset, ym. Synkkataulu sentään on uusittu joskus 1990 - luvulla.
Uusimmassa koneessa on erikoinen ongelma, nimittäin rinnanajossa loisteho ja kW mittarit hyppii miten sattuu. Saarekeajoa joskus kokeiltiin ja lopputulos oli se, että öljyä tuli pihalle...
11.01.2020 01:35
<Hartsa>
Saisitko ricu kuvattua varavoima aseman tänne ihmeteltäviksi samoin tuon akuston ??
11.01.2020 01:36
<Hartsa>
Kennon kuormitusmittari.
11.01.2020 12:28
<Joku>
Eli siis varavoimakone toimii jotenkuten verkon rinnalla, muttei ollenkaan ilman verkkoa? Mitä hyötyä koko laitteesta sitten edes on?
Vai onko tuossa kaksi konetta rinnan, ja säätöyksikkö ei vain oikein toimi niin kuin pitäisi, ja kone ei toimi ollenkaan yksin?
12.01.2020 21:19
<Hartsa>
Ricup mistä se varavoimakone rutkasi öljyt pihalle ??
31.01.2020 20:48
<RicuP. >
Sitä en tarkkaan tiedä, mutta jotenkin se liittyi kuormitukseen. Suurin mysteeri liittyy siihen, että miten rinnanajossa mittarit hyppii kymmeniä kilowatteja miten sattuu.. Vastaavaa ei muiden koneiden kohdalla ole. Kävi ko. systeemin toimittajan huoltokin, eikä oikein syytä löytynyt.
Eräs toinen kone löi valokaaret pysäytyksen loppuvaiheessa, kun 20v huoltamatta olleesen verkkokatkaisijaan tuli vika. Katkaisija paukuttaa n. minuutin välein, mutta pitää syötön kyllä päällä. Pässit on aikoinaan suunnitelleet keskuksen niin, ettei katkaisijaa pääse huoltamaan ilman leikkausosaston jännitekatkoa...
31.01.2020 21:15
<Joku>
Taitaa olla aika tarkkaa hommaa tuo generaattorin ohjaus rinnanajossa... Kierrokset pitää pysyä, eikä taajuus tai jännite saa heilahdella juuri ollenkaan.
Jännitettä varmaankin säädetään generaattorin magnetoinnilla. Taajuutta taas kierroksilla. Pieni heilahdus jännitteessä voi aiheuttaa generaattorin tuottaman tehon heilahteluita. Koneen kierrokset ei verkon rinnalla pysty taajuutta muuttelemaan, mutta tehokerroin voi luultavasti hyppiä, ja samoin myös generaattorin tuottama teho.
Lieko ohjaus tehty sitten hieman oikaisemalla eikä kaikkea ole huomioitu?