01.12.2019 20:50
<Make>
Jonkin verran on tullut sellaisia nähtyä, ei kuitenkaan kauhean paljoa. Isommat tuntuvat toimivan paremmin.
01.12.2019 22:37
<muhentaja>
Hajavaloa tuosta virityksestä lähtee myös melko railakkaasti. AEC heijastimineen suuntaa valon paljon tehokkaammin sinne mihin se tarvitaan. En vain kerennyt tepsuttaa kameran näin hyvän luonnonvalon aikana sinne saakka mistä noita AEC Italoja oli löytynyt.
05.12.2019 19:41
<tolppa-apina>
Vika herkin valaisin, mitä itse olen laittanut.
05.12.2019 20:25
<Froggy>
Kouvola on täynnä näitä. Vikoja näkyy aina joskus.
05.12.2019 23:39
<muhentaja>
Hajavalon roiskimisessa ero tosiaan selvä tuollainen "kärpäsensilmä" vs. heijastimellinen ratkaisu. Sitä on vaikea tieten pimeässä koettaa demonstroida kameralla, kun valaisin lähiympäristöineen ns. palaa puhki joka tapauksessa, mutta esim. pyöräillessä ero on helppo havaita.
06.12.2019 14:21
<RicuP. >
Samoja havaintoja, että valaisin joskus palaa ja joskus ei. Myös nyt pari vuotta vanhoissa valaisimissa valo on alkanut vihertää huomattavasti vissiin juuri linssien ja Ledin pinnan kellastumisen vuoksi.
Itse olen juuri heijastinoptiikan kannattaja juuri tuon linsseistä johtuvan turhan hajavalon takia. Uskomaton määrä valoa menee hukkaan hajavalona. Heijastin optiikan etuja on juuri se, että valoa voidaan rajata hyvin tarkkaan. Esim. AEC Italo valaisin on tässä mielessä aivan huippu.
06.12.2019 14:42
<Froggy>
Aika harvalla sellaisia heijastimia on. AEC:llä ja Iguzzinilla on kyllä ainakin.
06.12.2019 19:29
<Make>
Myös LumiStreetien tilalle on välillä ilmestynyt Greenled Sirius. Ainakaan kiiluvaa LumiStreetiä en ole nähnyt.
Valotehot ovat muutenkin aika olemattomia, ja vielä osa menee linsseissä hukkaan...
07.12.2019 13:58
<muhentaja>
Varsinaista valkoista lediähän ei ole olemassakaan, vaan kaikki pohjatutuvat voimakkaaseen siniseen ellei jopa UV pummpulediin ja loisteaineeseen, joka tässäkin räpsyssä näkyy keltaisena ledien pinnalla. Se oli allekirjoittaneelle uutta, että ne loisteaineetkin osaavat "pilaantua" kuten RicuP mainitsi. Ei varmaankaan mahdotonta, jos lämpöä annetaan tarpeeksi.
07.12.2019 19:31
<Make>
Noidenkin loisteaine sitten kuluu siinä missä loistelamppujen ja muiden.
07.12.2019 21:43
<muhentaja>
Kulumismekanismi lienee kuitenkin eri EH-lamppu ja suurpainenatrium vs. loisteputki ja led? En ole nähnyt yhtäkään vihreään päin kääntynyttä loisteputkea, kaikki on joko alkaneet vilkkumaan tai menneet hehku koko ajan päällä moodiin. Jälkimmäisestä aikoinaan taloyhtiön parkkihallissa seurasi pienimuotoinen "surahdus".
14.12.2019 20:34
<Make>
Loistelampuissa ainakin valoteho hiipuu loisteaineen kulumisen takia.
Nyt näkyi aika paljon täysin pimeitä ClearWayta. Siitä on tietysti vaikea tietää, onko rikki vai sähkön puutetta. Osassa pylväitä oli kyllä maakaapelin varoitusnauha ilmeisesti merkkinä toimimattomuudesta.
14.12.2019 21:07
<RicuP. >
Täällä työpaikalla on vanhoja 36W Lumiluxeja 2010 luvulta 1973 SLO valaisimissa, jotka on palaneet ihan yhtä soittoa kertaakaan sammuttamatta. Ovat hyvin himmeitä, enemmän, kuin 50% valosta on himmentynyt ja valot värisee. Vaihdan sitten kun muutama sammuu, mutta ei vieläkään yksikään yli 20 putkesta ole pimentynyt. 1973 vuoden kuristimia on vasta nyt ruvennut hajoamaan, vaikka ovat olleet aina 24/7 päällä. Valaisimet tietenkin hyväkuntoisia, että vaan kuristimen vaihto riittää.
14.12.2019 22:40
<Make>
Töissä on 2009 asennettuja GE Polylux XLr:ä. Saa nähdä, milloin alkaa uusi vaihtokierros. Varmaan valoteho on hiipunut, sitä vaan on vaikea huomata, kun se tapahtuu pikku hiljaa.
Onko 1973 kuristimet jo nykyistä mallia vai vanhempaa isompaa? Vielä kun varaosia vaan saa... Nyt loistelampun kuristimet ovat eh- kuristimen mallisia ainakin Helvarilla. Ainakin Finnparttiassa on myös normaaleja.
18.12.2019 17:54
<RicuP. >
Kuristimet on lyhyempiä, kuin nykyiset ja nelikulmaisia, jotka saa molemmilta sivuilta kiinnitettyä. Liittimet on jousiliittimiä, joissa 1 2-os ja 1 1-os liitin. Maalit rapisee pois ja tekstit on lähteneet jo ajat sitten, mutta ovat kyllä Helvareita. Uusi vaihtuu paikalleen yhden porakärkiruuvin lisäämällä.
Uudemmat kuristimet tosiaan ovat eh:n koteloon tehty ainakin 58W mallissa ja nehän ei sitten välttämättä käy. Ollaan alettu kokeilla eri Led putkia, että semmoiset varmaan tulee, jos kuristimia ei kohta enää saa.
25.12.2019 02:39
<Marko>
Onhan valtaosa uusista katuvalaisimista linssioptiikalla ja heijastinmallit ovat harvassa. Linssejä on hyvin monenlaisella valonjaolla. Itse en ole liikaa hajavaloa havainnut eikä veitsenterävä valonjako kovin miellyttävä edes ole. Paljon enemmän hajavaloa tulee purkauslamppuvalaisimista.
Nykyiset "teholoisteputket" eivät kovin merkittävästi himmene vanhetessaan. Toista oli vanhoilla, sittenmmin EU:n kieltämillä halofosfaattiloisteaineloisteputkilla, jotka helposti 50 % ja enemmänkin himmenivät. Oudolta kuulostaa, jotta Lumiluxit olisivat yli 50 % himmenneet.
25.12.2019 23:05
<Make>
Eräälle tien pätkälle oli nyt ilmestynyt muutama kpl tuota kuvan mallia! Onkohan ne purettu jostain tai jopa korjattu. Pari oli kyllä pimeitä, mutta voi olla sähkön puutetta.
Ei se hajavalo muuten haittaa, mutta kun monesti on valittu kovin pienitehoiset mallit.
27.12.2019 20:52
<Joku>
Kyllähän nykyiset kolmihuippuisetkin loisteaineet tuntuvat himmenevän, varsinkin kuin putket ovat jatkuvasti päällä. Normaalissa käytössä, kun putkia sytytellään jatkuvasti, kuluvat katodien emissiopinnoitteet niin nopeasti, että loisteaineet eivät kerkeä vanhenemaan putken käyttöiän aikana. Koko ajan päällä olevien loistelamppujen katodit taas eivät juurikaan kulu, koska sytytyksessä tapahtuva ionipommitus ei niitä kuluta.
Nykyisissä lampuissahan saattaa olla loisteaineella myös jonkinlainen suojapinnoite, mikä estää niitä kulumasta purkauksen takia, varsinkin suuren tehotiheyden putkissa, mikä tosin ennen taisi olla ainakin lähinnä vain Amerikkalainen juttu, niillähän oli jopa 8-jalkaisia T17-putkia (54 mm), 215 wattiin asti.
27.12.2019 22:35
<Make>
Hyvin tuntuu lamput kestävän myös kerran päivässä sytytys- käytössä.
Olen minä tainnut nähdä joitakin vanhempia lyhyitä kuristimia. Eräästä valomainoksesta oli kerran pleksit poissa. Näkyi, että yksi kuristin oli vaihdettu ja uusi oli selvästi pidempi kuin muut.
28.12.2019 16:16
<Joku>
Mitä vähemmän loisteputkia sytyttelee, sitä pidempään ne kestävät, vaikka palaisivatkin pitkiä aikoja. Aina kun varsinkin magneettisella kuristimella ja hohtosytyttimellä varustettu valaisin sytyttää putken, aiheuttaa epäoptimaalinen katodien lämmitys ja sen takia myös voimakas sytytyspiikki ja ionipommitus katodien kulumista, eikä putki edes välttämättä syty kerrasta.
Ennenhän oli ainakin Amerikassa nelipinnisiä termisiä sytyttimiä, mitkä hehkutti katodeita riittävän pitkään, ja kun niiden sisäinen vastus lämpesi, avasi bi-metalliliuska kontaktin, ja koska sytyttimen suunnittelusta johtuen kärjet avautuivat joko ilmassa tai tyhjiössä, joista kumpikin johtaa hyvin heikosti sähköä, ei sytyttimen kautta päässyt juurikaan vuotovirtaa sytytyksessä hohtosytyttimen tapaan, jolloin kunnollinen jännitepiikki sytytti putken kerrasta, eikä kunnolla esilämmitetyt katodit kuluneet.
Nykyään elektronisilla sytyttimillä pääsee samaan tulokseen. Tuo terminen sytytin tietysti kulutti myös hieman sähköä putken syttymisenkin jälkeen.
28.12.2019 17:58
<muhentaja>
Tämä teoria on varsin uskottava. Elektroninen sytkä laittaa putken päälle alle puolessa sekunnissa, vaikka se olisikin käytössä wanhanaikaisen magneettikuristimen kanssa. Hohtosytkät pimputtelevat ja vilkuttelevat paljon pidempiä aikoja, varsinkin jos on kaksi putkea sarjassa.
28.12.2019 19:09
<RicuP. >
Olen täällä töissä ottanut käyttöön vastaanottotiloissa, käytävillä, ulkona, ym. Tubesaver TS6+ sytkät, jotka hehkuttaa 1,4s ennen sytyttämistä. Toimii kertalaakista myös pakkasella normaaleissa T8 ja F putkissa. Lupaavat lähes saman lopputuloksen, kuin että putket olisivat aina päällä. WC ja muissa tiloissa, joissa käydään usein, on käytössä Tubesaver Rapid, joka sytyttää 0,4s. Vanhemmilla on 2011 vuosimallia, eikä putkea ole vielä kertaakaan vaihdettu. Nuo on käteviä ja "ikuisia", maksaa saman, kun aiemmin käytetyt Deos 171 sytkät. 171 käytetään vain niissä valaisimissa, jotka on 24/7 päällä.
28.12.2019 19:44
<Joku>
Kyllähän tuon pitäisi aika lähellä olla totuutta, kun tieto on otettu Philips Technical Libraryn loistelamppuja käsittelevästä kirjasta. En tosin täysin ymmärtänyt tuota kulumismekanismia, varmaan myös toistuva lämpölaajeneminen saa katodin kulumaan. Katodit tosin on tehty kestämään tuhansia tunteja hehkumista, koska ne hehkuvat myös ns. kuumapisteessä putken normaalisti palaessakin, ylläpitäen emissiota. Ne toimivat kuin elektroniputken katodit, emittoiden elektroneja purkaukseen (tai anodivaiheessa toisin päin, joka myös vapauttaa energiaa pitäen katodit lämpiminä). Useinhan loistelamput myös hajoavat niin, että katodit kyllä hehkuvat ja vilkkuvat, mutta putki ei syty, mikä johtuu emissiopinnoitteen kulumisesta.
Yhden kuvankin löysin Lighting-Gallerystä tuollaisesta termisestä sytyttimestä:
https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=5&pid=159417
Tuli muuten näistä Tubesaver-pikasytyttimistä mieleen, että mitenköhän ne saavat revittyä niin paljon virtaa kuristimen läpi, missä kuitenkaan perinteinen sytytin ei onnistu, kun yhdessä esitteessä kerrottiin tuon suuremman virran olevan nopean esilämmityksen ja sytytyksen salaisuus? Yleensähän nuo pikamallit saavat kuristimen myös hurisemaan todella voimakkaasti. Tuo voisi liittyä jonkinlaiseen puoliaaltotasasuuntaukseen, mikä saisi kuristimen impedanssin pienenemään... Lighting-Galleryssä taisi joskus olla tuollaisen kytkentäkaavio, minkä yhteydessä kerrottiin jostakin erikoiskomponentista.
29.12.2019 01:28
<muhentaja>
Paikallisesta sähköliikkestä on elektronista sytkää ostaessa tullut kahta varianttia. Toinen potkasee putken päälle ns. heti ja toinen on sitten tuo 1.4s versio.
29.12.2019 03:20
<RicuP. >
Tuo 1,4s versio todella hehkuttaa putkea jonkin aikaa. Kokeilin kerran loppuun kuluneella putkella ja sytkä piti putkea väkisin päällä n. 5min väristen ja kuristin surrasi. Sammui ja sitten taas uudelleen lähti, kun valot taas sytytettiin.
29.12.2019 03:27
<RicuP. >
Rapid mallit tosiaan saavat semmoisen magneettikentän aikaan, että monen valaisimen pellit rämisee. Kuulostaa aika hyvältä 1970 luvun valaisimessa:)
29.12.2019 12:04
<muhentaja>
Murahtaahan se. Tosin kyllä kuristin murisee sillonkin kun hohtosytkä pitää putkea hehkussa pitkän aikaa. Ja eivät osaa nuo hohtosytkät luovuttaa jos putki on sökö, ja siitä tosiaan meinasi palonalku tulla aikoinaan taloyhtiön parkkihallissa.
29.12.2019 12:16
<muhentaja>
Elektroniikan kans sitä kuristinta voi käyttää "hakkurina" jolla putkeen saa ajettua helpommin enemmän jännitettä kaasun ionisoimiseksi. Hohtosytyttimen kans käytettävissä on ainoastaan 50Hz ja se yksittäinen jännitepiikki joka tulee kärkien avautuessa. Tuosta nopeasta pulssituksesta johtuen kuristin saattaa olla elektronisen sytkän kans äänekkäämpi.
29.12.2019 17:07
<muhentaja>
Ikkunavalojen kultakauden kämpän asukkaana voin kertoa että nuo valot mihin olen putket ja sytkät vaihtanut lähtee aika nopeasti murahtaen päälle. Missä on vielä wanhat putket ja sytkät paikallaan saattaapi pimputella useitakin sekunteja ennen kuin toinenkin putki lähtee päälle.
29.12.2019 18:10
<Joku>
Tietyt valaisimet ilmeisesti rakenteen puolesta hurisevat helposti myös hohtosytytintä käytettäessä. Philipsin kirjassa kerrottiin, että palovaara hohtosytyttimen kanssa on vain huonojen kuristimien ongelma, ja kunnollinen rautakuristin ei kuumene edes vikatilanteessa. Tosin eipä ne vanhat Helvarin (isot) mötit muistaakseni kovin kuumina käyneetkään...
Jos sytkä tekisi putkeen paljon suuria jännitepiikkejä, luulisi putkien myös kuluvan aikamoista tahtia. Minulta löytyy vielä kaksi instant start -liitäntälaitetta, jotka rikkovat putket hyvin äkkiä, jos paljon sytyttelee. Ne eivät hehkuta katodeita lainkaan, vaan sytyttävät putken suoraan korkealla jännitteellä välittömästi.
Purkauslampuillehan on myös ainakin noita "superimposed" -tyyppisiä sytyttimiä, missä jännitepiikki kehitetään ilman kuristimen apua sytyttimen sisällä.
Tuossa on mielenkiintoinen video elektronisen sytkän purkamisesta, ja sieltä paljastui tuollainen erikoisvalmisteinen tyristori:
https://www.youtube.com/watch?v=hjphxq9nUrA
Videon kommenteissa kerrottiin putkien kestävän jopa miljoona sytytyskertaa tuollaisella.
29.12.2019 22:05
<Make>
Tuollainen Arlen EFS600 löytyy myös täältä. Aikoinaan oli pitkään käytössä eikä lamppua muistaakseni tarvinnut vaihtaa.
Sen sijaan melkoinen keksintö on Axxel S10, tuote 7872- pikasytytin. Siinä kun on rele puolijohteen sijasta! En ole moisesta ennen kuullut.
30.12.2019 00:52
<muhentaja>
Siellä taloyhtiön parkkihallissa oli juurikin se hohtosytkä joka oksenteli sisuksiaan lattialle oman auton viereen eikä kuristimesta mitään savuja lähtenyt. Paloilmaisin ei vaan tuosta havahtunut. Yleensä kun ennemminkin tekevät aiheettomia hälytyksiä.
30.12.2019 10:00
<Froggy>
Olen 80-luvun pienehkössä lomamökissä jossa on 11 loistevalaisinta. Suurimmassa melkein kaikissa on halofosfaattiputket paria lukuun ottamatta! Hohtosytkät jokaisessa, ja tuntuu siltä ettei suureen osaan ole pitkään aikaan ellei jopa koskaan vaihdettu niitä...
30.12.2019 13:05
<Joku>
Onkohan tuollainen sytyttimen palaminen kovin yleistä? En ole itse koskaan törmännyt tuollaiseen, tosin muutaman sytkän olen nähnyt, mistä kuori on muuttunut jauhoksi. Palaneita kuristimiakin on tullut vastaan useita.
Mahtaa olla hyvä värimaailma, jos mökin valot on lähes kaikki halofosfaatilla! Onko vielä T12?
30.12.2019 14:53
<Froggy>
Aika tunnelmallista oli. Ei sentään enää T12.
30.12.2019 17:24
<Make>
Vanhemmat lamput yleensä kestävät pidempään kuin uudemmat. Mökissä ei varmaan ole kovin kovaa käyttöä.
Kauan sitten näin eräässä kaupassa kärähtäneen sytyttimen. Se taisi olla vieläpä Philips SiS 10, eli Deosta vastaava. Myöhemmin se oli irrotettu, mutta kanta oli vaihtamatta. Kai se joskus korjattiin.
Keravan asematunnelissa on karjasuojavalaisimet, jotka ovat kai aina päällä. Niissä loppuunpalaneet lamput välkkyvät ”kevyesti” tai enemmän värisevät erikoisesti.
Onkohan Philips SX26 sellainen sytytinlaite, jossa jännitepiikki kehitetään sisällä? Siinä kun on kela ja kaikkea:
https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=5364&pos=6&pid=166095
30.12.2019 21:05
<Joku>
Vanhat lamput tosin sisälsivät niin paljon elohopeaa, että päissä saattoi näkyä mustia kondensaatiotäpliä ja jopa kokonaisia pisaroitakin. Varsinkin nykyiset vähäelohopeaiset putket sisältävät niin vähän elohopeaa, että eivät aina kestä edes luvattua käyttöikää.
Joskushan noissa putkissa näkyy jopa katodikilven varjo tuossa elohopealäikässä. Elohopealäikän pystyy erottamaan katodista peräisin olevasta tummumisesta siten, että elohopealäikkä muuttaa muotoaan. Varjon muodostumisen aiheuttaa katodilta purkauksen takia sinkoutuvat hiukkaset, joista osa jää ansaan katodikilpeen, tummumisen estohan on myös yksi tuon rinkulan käyttötarkoituksista.
Elohopea tosin ei katoa putkesta mihinkään, mutta imeytyy loisteaineeseen. L-G:ssä noita ollaan saatu ilmeisesti kaasuliekillä lämmittämällä toimimaan ja usein myös hajoamaan säpäleiksi...
Tällainen "mercury starved" -putki saattaa sitten hehkua vielä himmeän punaisena, mutta ei käytännössä enää valaise.
Vanhetessaan putkien katodit saattavat kulua myös epätaisaisesti, jolloin putkesta tulee diodi. Se aiheuttaa 50 Hz välkkymisen, mikä on silmin helposti havaittavissa. Joskus kokeilin käyttää argonitäytteisin rapid start -loisteputkia monenlaisilla itse kasatuilla kytkennöillä, ja jostakin syytä toisen pään katodi ilmeisesti hajosi. Sitten kun tämän putken laittoi tavalliseen valaisimeen, se välkkyi ja kuristin murisi hyvin voimakkaasti, koska kyseessähän on käytännössä puoliaalto(elohopea)tasasuuntaaja.
Saman hurinan kuulee myös, jos tekee rapid start -kytkennän, missä vain toinen katodi on lämmitetty. Tosin toinenkin katodi lämpiää anodihäviöiden takia hyvin nopeasti, jolloin kuristin vain hurahtaa äkkiä. Putki ei tässä kytkennässä kestänyt kauaa, ehkä 10 sytytystä, eli katodien oikea lämmitys todellakin vaikuttaa käyttöikään...
Tuo pienpainenatikan sytytin ei taida olla superimposed... SIP sytkät on kytketty sarjaan kuristimen kanssa, kuristimen ja lampun välille. Lisäksi ne vaativat oman nollajohtimen.
30.12.2019 22:20
<RicuP. >
Olen myös nähnyt kevyesti ja harvakseen välkkyviä putkia. Philipsin putkissa on ainakin sitä, että menevät joskus vaaleanpunaisiksi. Sain itse kerran pari putkea punahehkuisiksi, kun otin sytkästä konkan pois, jolloin se jonkin verran käytetyllä putkella alkaa vilkuttamaan sitä. Valo pikkuhiljaa himmeni ja lopulta meni punaiseksi.
Lemkem sytkät, joissa on vanhan jouluvalosarjan lampun näköinen teräväpäinen hohtoputki, ovat joskus hitsanneet niin, että lasiputkeen palaa reikä. Samaa on käynyt myös joskus Auran GX32d kantaisille lampuille.
SiS 10 on täysin sama laite, kuin Deos 171,mutta paljon kalliimpi.
31.12.2019 02:52
<muhentaja>
Oisko tuo lomamökki jostain 80-luvulta. Putkia sain laskettua omasta kämpästä sen 11kpl mutta en sentään noin montaa erillistä valaisinta. Kyllähän nuo elämää nähneet kuristimiet hurraavat, olipa sytkä elektroninen tai hohtosytkä. Aikanaan taloyhtiön keississä oli vain ajatusmallli "ketään ei kiinnosta, ennen kuin palokunta tarvitaan paikalle". Samassa hallissa tuli nähtyä 2-vaihekäyntiä ja vähän muutakin ns. Jännää sähköjen kans.
31.12.2019 17:13
<Make>
Monen merkkisiä valaisimia siellä ainakin on:
https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=230&pos=22&pid=170243
Kerran tapasin useita jumittuneita Lem-Lux- sytyttimiä. Taisivat olla M-Lightin valaisimien alkuperäiset.
Asematunnelin putket välkkyvät koko ajan aika tiheästi, mutta eivät ehkä sytyttimen voimalla, vaan jotenkin itsestään. Kuvut ovat huurretut, joten yksityiskohtia ei näe.
SiS 10 näkyi varmaan 20 vuotta sitten, oliko nyt Vantaan Tikkurilan Prismassa.
31.12.2019 18:55
<Joku>
Kuinka nopeasti tuo punertuminen tapahtui? Tuollainen asteittainen valotehon menetys on merkki elohopeakadosta, mutta se ei yleensä tapahdu kovin äkkiä.
Pitkään säilytetyissä ja uusissa loisteputkissahan saattaa esiintyä tuota myös, johtuen elohopean kertymisestä johonkin tiettyyn paikkaan, josta se yleensä leviää muutaman minuutin kuluessa lampun sytytyksessä. Yleensä tällaiset lamput on keskeltä himmeitä ja päistä kirkkaita, ja kirkkaus leviää pikku hiljaa keskellekin. Kylmässä elohopean höyrynpaine on myös alhainen ja valontuotto vähäinen, tosin sytytinkytkentä saa putket silti sytytettyä kylmässäkin. Rapid start ei käsittääkseni toimi pakkasessa ainakaan hyvin.
Joskus olen nähnyt noita hitaasti välkkyviä loistelamppuja, jotka ovat esimerkiksi minuutin päällä ja minuutin pois päältä. Tuo voi johtua kaarijännitteen noususta kun katodit alkavat olla käyttöiän lopulla eivätkä jaksa enää emittoida elektroneita. Se taas saattaa aiheuttaa purkauksen sytyttimessä, mikä hitaasti lämpiää, jolloin kärjet sulkeutuvat ja putki sammuu, koska virta ohittaa sen hehkujen (katodien) kautta. Tämä selittäisi myös sen, miksi jotkut tällaisista välkkyputkista sammuvat vain hetkeksi, 1-10 s, ja sitten taas palavat luokkaa 30-60 s.
Korkeapaineisissa purkauslampuissa, erityisesti suurpainenatriumeissa vastaava taas johtuu siitä, että kuristimen jännite ei pysty pitämään purkausta yllä, kun lampun sisäinen paine nousee, mutta kun lamppu jäähtyy hetken, se syttyy uudelleen ja taas sammuu hetken kuluttua.
10.01.2020 21:30
<Joku>
Elohopeatasasuuntaajista kun oli puhetta, niin tässä on Philipsin 1000 watin vahvistin, mikä käyttää elohopeatasasuuntaajia:
https://youtu.be/C3_-2fUm6y0
Tasasuuntausputket välkkyvät hienosti musiikin tahdissa, ja kahden ison elektroniputken katodilämmittimet hehkuvat kuin hehkulamppu. Lienee 1950-luvulta.
10.01.2020 22:37
<muhentaja>
Kaksi samanalaista konetta soittamassa vähän rennompaa musaa stereona:
https://www.youtube.com/watch?v=fRt8CoZT35k Noista on tosin korvattu nuo alkuperäiset "Isot" EH-tasurit puolijohteilla, liekö uudempi revisio vaiko onko korvattu jotain ns. saamatonta putkea.
10.01.2020 22:54
<Joku>
Saattaa olla myös varhaisia puolijohdetasasuuntaajia, seleenitasasuuntaajiahan on ainakin ollut jo 50-luvulla. Tai sitten korvattu hajonneita putkia. Tuosta videosta nyt on vaikea ottaa selvää...
Tuossahan näkyi myös tavallisia elektroniputkia useampiakin, ne saattavat olla tavallisia putkidiodeita, tosin käsittääkseni niiden virrat ovat usein aika pieniä, mikä luultavasti selittää elohopeatasasuuntaajien käytön. Videolla näkyi myös kaksi elohopeatasuriakin, mutta ei niin paljoa mitä aikaisemmassa linkissä, ne tunnistaa helposti sinisetä hehkustansa.
11.01.2020 12:24
<Joku>
Kytkentäkaaviokin löytyi. Tuosta on tosin vaikea ottaa selkoa, kun en kovin hyvin putkitekniikkaa tunne. On sinne pari puolijohdetasasuuntaajaakin merkitty, ja ainakin 8 elohopeatasuria.
Näyttää muuten nuo pääteputket olevan hehkuvalla anodilla. Normaaliputkissahan tuo on yleensä aina merkki viasta. Elektroniputkissa kun on tyhjiö sisällä, niin lämpösäteily on anodin pääasiallinen jäähdytyskeino. Hehekuva-anodiset putket ovat suunniteltu kestämään lämpöä, ja putken "getteröinti" eli epäpuhtauksien poisto tapahtuu ainakin joissain putkissa anodin pinnalla olevalla reaktiivisella aineella lämmön vaikutuksesta.
Normaaliputket on taas yleensä getteröity putken sisäpinnalle induktiolämmittimen avulla höyrystetyllä reaktiivisella metallikalvolla tyhjiöinnin jälkeen. Tuon pinnoitteen avullahan pystyy myös päättelemään putken kunnon, koska vuotaneen putken getteri hapettuu yleensä valkoiseksi.
Myös purkauslampuissa on usein tämäntyyppinen getteri, tai sitten sellainen pieni nappi.
12.01.2020 00:17
<muhentaja>
Skemassa on merkitty pisteellä EH-täytteiset tasuriputket. RF putkipääte toimii hyvin myös äänitaajuuksilla ja siksi anoditkin hehkuivat.
12.01.2020 19:09
<Joku>
Ovat näköjään tosiaan RF-tetrodia käyttäneet. Pisteellä merkityt putket taisivat kertoa putken olevan kaasutäytteinen, eikä tyhjiöputki, kuten nuo tasasuuntaajat ovatkin (EH-höyry ja mahdollisesti jotain muutakin). Googlesta löytyi tuon pääteputken datalehtikin.
30.01.2020 00:01
<Koomikko>
Elohopeatasasuuntaajista mekaaniseen televisioon, kuva ei aivan hd-laatua mutta aikanaan tekniikan huippua
https://youtu.be/aL7u9auJBBw
31.01.2020 21:07
<Joku>
Joskus rakensin piirin, millä sai komposiittivideon näkymään oskilloskoopin mustaviher-kuvaputkella. Sama piti tehdä myös eräälle 50 luvun skoopille, missä on pyöreä kuvaputki (katodisädeputki), mutta se onkin sitten jo paljon hankalampi juttu, kun siinä ei ole XY tilaa eikä Z-akselia (kirkkaus), jolloin itse skooppiakin pitäisi modata...
Näitä mekaanisia televisioita on tehty harrastelijoiden toimesta myös 625 juovaiselle PAL-kuvalle, mitä Suomessakin lähetettiin, kunnes tuli digi-TV.
Massattomia elektroneita on hellpo ohjailla sähkö- tai magneettikentällä katodisädeputkessa, mutta PAL kuvan 15625 Hz juovataajuuden saavuttaminen mekaanisesti on melkoinen saavutus. Monet varmaan muistavat juovapoikkeutuskelojen aiheuttaman 15625 Hz vinkunan :).
Tuossa on itse rakennettu pyörivään peiliin perustuva PAL-projektori. Muistaakseni tuon valonsäde liikkui yliääninopeudella valkokankaalla katsottuna, joten tämä todellakin on melkoinen saavutus... Pyörivään kiekkoon perustuvat laitokset tuskin tähän pystyisivät.
https://makezine.com/2012/01/04/homemade-full-color-hdtv-laser-projector/
01.02.2020 15:04
<muhentaja>
Ensimmäisessä edes studiokäyttöön käytännöllisesä videonauhurissa kuvarumpu pyöri PAL versiossa 15000RPM nopeudella paineilmalla laakeroituna ja magneettiraidat olivat tasan poikkisuuntaan nauhaan nähden. Vasta myöhemmin keksittiin laittaa magneetiraidat viistoon nauhan suhteen jolloin rummun pyörimisnopeus voitiin pudottaa murto-osaan.
03.02.2020 21:24
<Make>
Siinä on jo kovat kierrokset, en ole ennen kuullut tuollaisesta videonauhurista.
03.02.2020 21:52
<muhentaja>
Ampex Quadruplex oli ko. härveli. Ja ei muuten ollut muutenkaan samanlainen "paina nappia ja katsele" vekotin kuin esim. VHS tai Betamax, vaan netistä löytyvien videojen perusteella sitä piti tosissaan osata käyttää.
06.02.2020 18:09
<Joku>
Onhan nuo vanhatkin videolaitteet olleet aikamoisia ihmeitä. Quadruplexissakaan ei magneettiraita ollut aivan suorassa, vaan nauhan liikkeen takia hieman vinossa, Wikipedian mukaan.
VHS-järjestelmässähän joka toinen raita kirjoitetaan hieman eri tavalla, jolloin päällekkäisyys ei haittaa niin paljoa. Toteutetaan ilmeisesti siten, että toisen magneettipään mikroskooppisen pieni "ilmaväli" on hieman eri kulmassa. Uudemmissa laitteissahan näitä päitä voi olla myös useampia.
VHS-järjestelmän magneettipäiden signaalin siirto on myös toteutettu uudemmissa laitteissa erikoisesti pyörivän ferriittisydämisen muuntajan ja yleensä omanlaisensa esivahvistinpiirin avulla. Muuntaja on kuvarummun sisällä. Vanhoissa laitteissa taas käytettiin häiriöherkkiä liukurenkaita.
Google ei osannut kertoa, voisiko VHS-standardeita saada mistään, jos niitä on edes olemassa. Aika heikkoa on tuonkin formaatin dokumentaatio "tietoyhteiskunnasta" huolimatta. Kaikenmaailman kissavideoita taas on netti täynnä. Tieto pitäisi kyllä korvata sanalla informaatio...
Vanhan tekniikan katoaminen on kyllä ikävää dokumentaation puutteen takia. Eikä sen julkaisemisesta taloudellista haittaakaan olisi yrityksille, kun VHS:säällä ei liene enää kaupallista arvoa. Siitä huolimatta vanhoja tietokonejärjestelmiäkin on herätetty henkiin, kuten Windowsinkin esi-isänä tunnettu Xerox Alto 1970-luvulta.
Tämäkin on mielenkiintoinen:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/21/johannes-thelen-37-heratti-50-vuotiaan-heilin-henkiin-nailla-tietokoneilla-on
06.02.2020 21:05
<Mikko Koho>
Museoihmistenhän pitää siirtää määräajoin osa aineistosta uuteen formaattiin kun osaa vanhasta aineistosta ei välttämättä osata tulevaisuudessa lukea.
08.02.2020 10:34
<muhentaja>
Plakkarissa on pari ehtaa S-VHS -konetta. Toinen aika lailla priimakunnossa, toisessa joko kuvarumpu loppu tai sitten on ottanut kuletuksessa kipiää. Isopi ongelma oli löytää ehtaa S-Videota tuottava signaalinlähde (komposhittiähän nyt saa melkein mistä vaan rakkineesta), mutta "väärennetyn" kasetin kans pääsin lopulta toista mankkaa testaamaan. Ja olihan siinä kuvassa eroa. Laitteet on tavan "hinnat alkaen" VHS mankkoihin verrattuna todella jämerää tekoa, eli olisko sitten hinnan takia jäänyt tuo S-VHS yleistymättä.
09.04.2020 19:00
<Make>
Ja ensimmäiseen kommenttiin liittyen, hiljan näin pari himmentynyttä isompaa ClearWayta. Ei niitä vielä kiiluvaksi voi sanoa, mutta selvästi himmentyneet.
10.10.2020 11:44
<Froggy >
Näköjään ClaerWayt poistuvat hiljalleen... Nimittäin yhdellä tiellä joitakin oli vaihdettu Revolutioneihin ja toisaalla pitkä pätkä vanhoja pylväitä ClearWayllä vaihdetaan uusiin ja GreenLedin Siriuksiin.
10.10.2020 22:31
<Make>
Ei kovin yllätys noin yleisesti ja varsinkaan kyseisen mallin suhteen.
Täällä on kerrostalon pihassa jotakin lämpimän sävyistä ClearWayta. Niiden valo on vähän kelta-vihreä. Ledirivejä on kolme vai jopa neljä. Ovat ainakin toimineet.
11.10.2020 11:40
<Froggy>
Täällä on aina neljä riviä, riippumatta edes tehosta. Tietääksen vanhimmassa versiossa on kaksi riviä, ja hieman uudemmassa neljä, ja uusimmassa suurin osa tuosta läpyskän pinta-alasta on moduulia.
11.10.2020 20:44
<Make>
Ehkä ne ovat vähän uudempaa versiota. Ensin siinä oli jonkin aikaa piharemontin jäljiltä natikka-Iridiumit, sitten nuo ilmestyivät.
14.10.2020 18:54
<Froggy>
Toisaalla taas vaihtoivat vain pylväät. Saa nähdä miten käy yhdellä alueella jossa on suuri ilmajohdot kaapeleiksi projekti, että vaihtuuko valaistus ClearWaystä johonkin muuhun samalla kun puupylväät lähtevät...
14.10.2020 21:11
<Make>
Vielä kun tietäisi, mikä ajatus noissa aina on...
17.10.2020 16:15
<muhentaja>
Italoja täällä näyttää hiljalleen ilmaantuvan enemmässä määrin, en yhtään ihmettele että ClearWaytä korvataan. Kyllä nuo ClearWayt selvästikin on eräänlaisia "päätimme säästää ja teimme itse" ratkaisuja katuvaloista huolehtivalta yhtiöltä.
18.10.2020 21:36
<Make>
Kerran näin Italo 1:stä. Valo kai tulee sellaisista poteroista, kovin on erinäköinen kuin Philipsit ja muut täälläpäin yleisemmät.
19.10.2020 20:23
<Froggy >
Riihimäen asemalla on jotain Italoa, jossa on 3x3+2x2 alumiinin väristä laatikkoa. Aika tehokkaita lienevät. Ei ole sentään valoja päällä...
19.10.2020 20:25
<Froggy >
Eikun osa onkin päällä, juuri juna meni ohi, paikan päällä kun olen. Tosi kirkkaat ovat, häikäisevät suoraan junan ikkunasta sisälle, etenkin yläkerrassa...
19.10.2020 22:20
<Make>
Pitäisi kai tulkita, että Riihimäen aseman Idmanin pesuvadit ovat häipyneet...
22.10.2020 03:57
<muhentaja>
Make Italoissa tosiaan valo tulee heijastimellisesta ratkaisusta, siellä on pari suurteholediä metallisen heijastimen pohjalla, ja noita paketteja on sitten valaisimessa tehosta riippuen 2 tai enämpi. Suuntaa tosi hyvin noihin "kärpäsensilmä"ratkaisuihin verrattuna, kuten tuli jo aiemmin mainittua.
26.10.2020 13:41
<Froggy>
KSS:n varastossa oli paikka jossa oli käyttämättömiä ClaerWay:tä, molempiaversioita sekaisin. Oli vain kolmea tehoa ja vieressä luki ettei saa hankkia uusia... Mitään AEC:ä ei loydy varastosta.
27.10.2020 20:56
<Make>
Jos kuvan mallia on, silloin ovat jo aika vanhoja.
28.10.2020 18:09
<Froggy>
Tuota samaa versiota, moduuli on vaan suurempi:
https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/12448 Liekö vuosien 2015-2016 erää vielä. Gen2 -versiotakin oli sekaisin. Hallissa niitä on vielä varmaan satoja...
Oli siellä Italoakin näköjään nyt.
16.11.2020 22:08
<Froggy>
Näköjään jälleen yhdeltä pitkältä pätkältä lähtee ClearWayt ja tilalle tulee Greenled Vegat. Samalla alueella ClearWaytä oli laitettu uusiin pylväisiin sekä laitettu vissiin ihan uusiakin... Varastolla oli iso vuori niitä käyttämättöminä, gen1 ja gen2 ihan sekaisin, ottavat niitä vissiin silloin kun ei ole muutakaan...
Pienen Italon optiikasta on joku lähikuva, laitetaan se tänne joskus.
17.11.2020 20:57
<Make>
Edelleenkin on vaikea keksiä, mikä noissakin töissä on ajatus...
13.11.2022 09:36
<Froggy>
Kouvolan Eskolanmäen lähiöalueella on nyt tänä syksynä näkynyt paljon pimeitä ClearWaytä, muualla ovat tomineet. Yhden kiiluvan havaistin eilen. Vanhojen ClearWayden valo kellertää entistä enemmän. Yllättäen ei ole näkynyt risoja LumiStreetejä.
13.11.2022 19:39
<Make>
Täällä yksittäisiä Lumistreetejä on vaihdettu Siriuksiin.
Clearwayt kellertävät myös, mutta kauhean montaa pimeää en ole nähnyt.
17.11.2022 18:36
<RicuP. >
Täällä on kyllä aikalailla mallista riippumatta pimeitä. Ei varmaan montaa katua, jossa 100% toimis. Clearwayt vihertää, kuin vanhat Eh lamput. Profloweja on myös alkanut olemaan. Niissä on kyllä pistävä terävä valo. Muutenkin nuo räpylät tuntuu olevan hyvinkin alimitoitettuja valoteholtaan monesti.
AEC on kyllä ollut ihmeenkin hyvä.
Näkyy olevan semmoisiakin Italoita suojatiellä jotka valaisee vain eteenpäin. Lähestyttäessä autolla näyttää, ettei valaisimessa olisi kuin himmeä valo, mutta kadun pinnalla on hyvin valoa.
05.01.2023 22:02
<Make>
Noita sävyjä alkaa jo piisata. Lumistreetit eivät kai ole väriä vaihtaneet, mutta pienet ovat alkaneet pimentyä.
Tarkkaan on suunniteltu, jos siihen on eri versio laitettu. Tosin täällä jäi Aluroad pysäkin kohdalle, kun muuten ilmestyi kiinteät Siriukset.
12.01.2023 13:45
<RicuP. >
Täällä ilmeisesti tuo clearway ja lumistreet on ns. 2-luokan malleja. Asennettu usein vanhoihin pylväisiin ja paikkoihin jossa ulkonäköä ei pidetä merkityksellisenä. Clearwayta on varsinkin aika paljon pimeinä ja valo on muuttunut semmoiseksi limen väriseksi keltavihreäksi. Ne alkavat myös äkkiä roikkua jostain pienestä kolauksesta, jolloin valaisin kääntyy alaviistoon. Sama näkyy olevan Iridium ledeissä.
AEC:tä on nyt täällä alettu suosimaan paljonkin. Valon laatu on niissä kyllä ihan eri luokkaa, kuin noissa kärpäsen silmissä. Heijastin on fiksusti suunniteltu, kun kauempaa katsottuna näkyy vain ihan kevyt valo. Kun tullaan lähemmäs, niin valo on kirkas kadun suuntaisesti, mutta se tapahtuu vasta kohdassa joka on katseen ulkopuolella, eli häikäisyä ei pääse syntymään. Valoa ei myöskään pihoille tai talojen seiniin tule. Varmaan siksi AEC on täällä nyt alkanut olemaan yleinen, kun on huomattu tuo valonjaon ero. Varmaan hyötysuhdekin on parempi, eikä väri vääristy kellettyvistä linsseistä.
12.01.2023 22:55
<Koomikko >
Tulee mieleen että, keltaisen talon asukkaat eivät ole halunneet valoa omiin ikkunoihinsa ja vastapuolella ei taas ole ikkunoita niin voi olla enemmän sille puolelle.
12.01.2023 23:33
<RicuP. >
Kyllä lähtökohtaisesti kaupunkivalaisimen pitäisi olla semmoinen, ettei paista mihin sattuu. Periaatteessa valaisin pitäisi asentaa n. 2* kulmaan, eli vähän yläviistoon, mutta ei ainakaan noin alaspäin. Voi olla, että valaisin on saanut kipeää. En tiedä sen paremmin tuosta kiinnitysmekanismista, muutakuin että se tuntuu antavan periksi aika pienestä. Sen verran monta on noin alaspäin nuokkuvaa näkynyt. Jännää suunnittelua on myös, että säätö näkyy olevan kuusiokolo ruuveilla, mutta kiinnitys taas kuusiokanta.. Kun ennen ainakin kehuttiin, että valaisinasentajan 5mm kuusiokolo käy joka paikkaan asennettaessa. Ennen myös suunniteltiin niin, ettei valaisimissa olisi tuommoista näkyvää kiinnitysosaa tai ruuveja näkyvissä. Nykyään ei tunnu olevan enää mitään väliä ainakaan halvemmissa malleissa. Tehdään helpoimmalla suunnittelulla mikä äkkiä mieleen on tullut.
AEC:issa en tiedä olevan yhtäkään viallista, paitsi niissä muutamissa 2011 vuoden LedIn malleissa on muutamia pimeitä ledejä.
13.01.2023 21:20
<Make>
Keltainen talo on kuitenkin aika kaukana tiestä, paha sanoa.
Kuvan valaisimeen on kai vaihdettu pidemmät pultit, että on saatu ohueen varteen:
http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8105 Olen nähnyt täällä samaa Ambar 2:ssa. Ainakin Lumistreetissä vakioruuveissa on vielä lukitusmutterit.
Pitäisi varmaan käydä koeajamassa eräs AEC:lla varustettu tie...
14.01.2023 17:18
<RicuP. >
Niin kyllä varmaan on pultit vaihdettu. Ambar on kyllä myös halpa malli. Vissiin jossain brasiliassa valmistettu.
AEC:lla on kyllä melkoinen ero linssioptiikkaan verrattuna.
14.01.2023 19:01
<Froggy>
Täällä on näkynyt jonkin verran Voltanoita retkottamassa tai kokonaan irronneena varresta.
16.01.2023 22:37
<RicuP. >
Tänään näkyikin yksi kiiluva Lumistreet. Selvästi myös näkyi, että useampi Led oli yhdestä nurkasta kokonaan pimeinä. Ovat jotain 3v vanhoja.
17.01.2023 21:48
<Make>
Tulee mieleen, että on joku roska jäänyt ledilevyn ja rungon väliin.
18.01.2023 16:57
<RicuP. >
Niin voi olla, tai levy ei ole tarpeeksi joka kohdasta kiinni rungossa. Kyllä näitten kanssa näköjään riittää kaikenlaista ongelmaa.. Luulen vähän, että tuo linssioptiikkakin vaikuttaa ledien jäähtymiseen aika paljon. Heijastimessa taas itse heijastinkin johtaa lämpöä pois, eikä Led muhi missään muovin sisällä. Se että linssit kellettyy, kertoo jo jotain lämpötilasta.
18.01.2023 21:25
<Make>
Kerran oli tutkittavana työkoneen led-työvalo. Piitahnan seasta löytyi roskia... Testatessa runko tuli melkoisen kuumaksi, mikä lienee silloin sisälämpö. Onkohan katuvaloissa edes piitahnaa...
Nyt löytyi pimeä Philips Metronomis LED Fluid:
https://www.lighting.philips.fi/ratkaisut/teemat/metronomis-LED
26.01.2023 19:40
<Make>
Nyt on AEC:t pikaisesti koeajettu. Tietysti oli takanatulijoita, ettei voinut hiljentää. Kyllä valaistus vaikutti enemmän perinteiseltä purkauslampuilla tehdyltä. Eli valaisimen alla oli vähän kirkkaampi kohta. Muutama oli pimeä, ehkä sähkön puutetta, kun myös 8512:a oli vieressä pimeitä.
On myös toinen pimeä LED Fluid.
26.01.2023 19:58
<RicuP. >
Ai tuo Fluid on tommonen jolla saa varjoja tehtyä. Onkohan sisällä joku kuviolevy. On aika kivan näköinen.
On täälläkin ollut muutama uusi Compass ollut pimeä mutta ovat saaneet korjattua. Syy voi olla mustassa sulakepitimessä josta ei näe läpi mihin johdin milloinkin menee ja onko paikallaan vai kuori välissä.
27.01.2023 22:17
<Make>
Varmaan siihen jonkun levyn saa. Katossa on perus pyöreä kiekko kärpäsensilmillä. On se kyllä aika paljon valaisimen näköinen, ettei sen puoleen. Tulivat DD Plast mm-pallojen tilalle ei kovin kauan sitten.
Vai AEC:ssäkin on edes joku ongelma.
28.01.2023 00:06
<RicuP. >
Mikä lie tekniikan taso philipsissä..
DD plast varmaan ollut uutena paljonkin arvokkaampi.
Niin tai ongelma ei oikeastaan valaisimessa vaan enston kiinalaisessa pylväsvarokkeessa.
29.01.2023 20:00
<Make>
Niin juuri. Minun mielestä nuo mustat pylväät eivät jotenkin sovi valkoisten paikalle.
Niin onkin Schrederit maalattu jossain vaiheessa. Tuota sinistä käytettiin keskustassa ennen vähän siellä täällä.
30.01.2023 00:06
<Froggy>
Ei kun nuo pylvääthän onkin vaihdettu ja valaisimet vaan maalattu. Aika ihme juttu.
30.01.2023 18:26
<Make>
Niin onkin tarkkaan katsoen. Varmaan se tehtiin samalla Fluidien asennuksen kanssa.
18.02.2023 23:05
<Make>
Noita ovat Keravalla, kuvussa on tuo salvan kolo. Oikein korvaavat lamput ovat kelvanneet tuollakin.
19.03.2023 21:26
<Make>
Näköjään yhdessä Fluidissa on vettä maljan sisällä varmaan 5 cm ja sisältä höyryssä. Vielä toimii...
27.09.2024 22:38
<Make>
Tai on asentaessa hajonnut. RicuP taisi kertoa, että lasi on jonkun narun päässä eikä sitä saa irti...
Sielläkin on pieni näyttely, noiden jälkeen pari SC:tä ja sitten Mistraleita.
05.10.2024 00:45
<Froggy>
Nyt tuli taas pitkästä aikaa ajeltua pimeällä ympäri Kouvolaa, ja näkyi aika paljon pimeitä ClearWaytä... Suurin osa niistä oli pienempitehoista versiota.
05.10.2024 22:47
<Make>
Se täsmää sitten ensimmäisen kommentin kanssa... Alkaa ne jo olla jokusen vuoden vanhoja.
