Kommentit

Kuva 11629
<Mikko Koho> Taas yksi puujalka, antakaa anteeksi.

Mitä yhteistä on sähköyhtiöllä ja laihduttajalla?
-Molemmat pitää, tai ainakin pitäisi pitää, huolta linjoista.
Kuva 11513
<muhentaja> Ampex Quadruplex oli ko. härveli. Ja ei muuten ollut muutenkaan samanlainen "paina nappia ja katsele" vekotin kuin esim. VHS tai Betamax, vaan netistä löytyvien videojen perusteella sitä piti tosissaan osata käyttää.
Kuva 11513
<Make> Siinä on jo kovat kierrokset, en ole ennen kuullut tuollaisesta videonauhurista.
Kuva 11629
<Make> Ilmeisesti koukut ovat väärin päin.
Kuva 10884
<Mikko Koho> Tuosta unohtui vielä se, että jos liittymän vaiheita on yhden sijasta kolme, niin silloinhan se mittari vasta pyöriikin..

Toisaalta, nyt selvisi miksi Kummeli käyttää tasavirtaa?
-Joko mennään ulos tai pysytään sisällä mutta ei rampata!
https://youtu.be/sn5RTQP5WJQ
Kuva 10153
<Koomikko> Kuvan pylväs väliaikaisena päätepylväänä toisesta suunnasta vuorostaan. Sydänmaa - Valkeala 110 kV voimajohdon muutokset,rautatie- ja maantieterminaalihanke Kouvola Rail Road Terminal:in (RRT) myötä Tehola-Kullasvaaran alueelle rakennetaan eri kuljetusmuotoja yhdistävä intermodaaliterminaali, joka mahdollistaa konttiliikenteelle kuljetuskäytävän Aasiasta pohjois-Eurooppaan raiteilla.

Intermodaalialueen halki kulkee KSS Verkko Oy:n omistama Sydänmaa - Valkeala 110 kV voimajohto. Intermodaalialueen rakentaminen edellyttää voimajohdolle muutostöitä, sillä nykyisen voimajohdon korkeus ei ole riittävä sen alle suunnitellulle toiminnalle. Tässä yhteydessä on myös tarpeen uusia voimajohdon teräksiset ukkosköydet.

Muutostarpeet ulottuvat aina Sydänmaalta valtatie 6 pohjoispuolelle Jyräänjoelle asti. Voimajohdon muutostöiden esisuunnittelusta vastaa Destia Oy, jonka toimesta uusien pylväspaikkojen maastotutkimukset käynnistyvät 3.4.2019.
Kuva 11625
<Mikko Koho> Imatralla oli aikoinaan kuudessa koneistossa vesikiertoinen lämmitys välpissä ja lämpö tuli, yllätys yllätys, sähkökattilasta. Kaikkea on kokeiltu mutta jäädytysajo ja mahdollisesti Inerta-160-maali ovat osoittautuneet toimiviksi. "Mahdollisesti" sen takia, että kokemus puhuu, mutta tieteellinen näyttö puuttunee.
Kuva 11625
<Hartsa> Jossain laitoksisahan ne kokeili sähkölämmiteisiä välppärautoja. Kun hyytökelin aikaan ne tahtovat mennä jäähän ja syödä sitten virtaavan veden tuloa turbiinille.
Kuva 11513
<muhentaja> Ensimmäisessä edes studiokäyttöön käytännöllisesä videonauhurissa kuvarumpu pyöri PAL versiossa 15000RPM nopeudella paineilmalla laakeroituna ja magneettiraidat olivat tasan poikkisuuntaan nauhaan nähden. Vasta myöhemmin keksittiin laittaa magneetiraidat viistoon nauhan suhteen jolloin rummun pyörimisnopeus voitiin pudottaa murto-osaan.
Kuva 8238
<Make> Jos ”ympäriinsä” on tarpeen, hyvä sitten. Vaan Minikofferiin varsinkin sopii hyvin korvaavat lamput.
Kuva 11575
<Make> Hienoa, jos käyttöä löytyy.
Kuva 11607
<Make> Olen huomannut, että monet kellot eivät tahdo pysyä ajassa, niin uudemmat, vanhemmat, mekaaniset kuin digitaaliset.
Noista TC- kelloista saa kestäviä varmaan vain vaihtamalla konkat itse.
Kuva 11607
<Joku> Nykyään kun kaikkialle pitää tunkea tätä turhan monimutkaista digitaalista ryönää, niin ollaan saatu jopa yksinkertainen kello toimimaan tai olemaan toimimatta miten sattuu.

Vanhat kellot tulivat aikaan nuppeja kääntämällä, nykyiset vain uuden ostamalla.

Vuonna 1995 ihmiskunta sai erittäin tarkkaa ajoitusta vaativan GPS-paikannusjärjestelmän täyteen toimintakuntoon.

2010-luvulla taas seinäkellotkaan eivät enää pysy ajassa... Mitäänhän ei voi suunnitella loppuun asti.
Kuva 11604
<Joku> Taitaa olla aika tarkkaa hommaa tuo generaattorin ohjaus rinnanajossa... Kierrokset pitää pysyä, eikä taajuus tai jännite saa heilahdella juuri ollenkaan.

Jännitettä varmaankin säädetään generaattorin magnetoinnilla. Taajuutta taas kierroksilla. Pieni heilahdus jännitteessä voi aiheuttaa generaattorin tuottaman tehon heilahteluita. Koneen kierrokset ei verkon rinnalla pysty taajuutta muuttelemaan, mutta tehokerroin voi luultavasti hyppiä, ja samoin myös generaattorin tuottama teho.

Lieko ohjaus tehty sitten hieman oikaisemalla eikä kaikkea ole huomioitu?
Kuva 11513
<Joku> Joskus rakensin piirin, millä sai komposiittivideon näkymään oskilloskoopin mustaviher-kuvaputkella. Sama piti tehdä myös eräälle 50 luvun skoopille, missä on pyöreä kuvaputki (katodisädeputki), mutta se onkin sitten jo paljon hankalampi juttu, kun siinä ei ole XY tilaa eikä Z-akselia (kirkkaus), jolloin itse skooppiakin pitäisi modata...

Näitä mekaanisia televisioita on tehty harrastelijoiden toimesta myös 625 juovaiselle PAL-kuvalle, mitä Suomessakin lähetettiin, kunnes tuli digi-TV.

Massattomia elektroneita on hellpo ohjailla sähkö- tai magneettikentällä katodisädeputkessa, mutta PAL kuvan 15625 Hz juovataajuuden saavuttaminen mekaanisesti on melkoinen saavutus. Monet varmaan muistavat juovapoikkeutuskelojen aiheuttaman 15625 Hz vinkunan :).

Tuossa on itse rakennettu pyörivään peiliin perustuva PAL-projektori. Muistaakseni tuon valonsäde liikkui yliääninopeudella valkokankaalla katsottuna, joten tämä todellakin on melkoinen saavutus... Pyörivään kiekkoon perustuvat laitokset tuskin tähän pystyisivät.

https://makezine.com/2012/01/04/homemade-full-color-hdtv-laser-projector/
Kuva 11575
<RicuP. > Voi olla, että näistä valaisimista osa löytää itsensä uuden valaisinverstaan katosta. M-Light Effic 1500 Led putki tulee työpöytien päälle.
Kuva 11604
<RicuP. > Sitä en tarkkaan tiedä, mutta jotenkin se liittyi kuormitukseen. Suurin mysteeri liittyy siihen, että miten rinnanajossa mittarit hyppii kymmeniä kilowatteja miten sattuu.. Vastaavaa ei muiden koneiden kohdalla ole. Kävi ko. systeemin toimittajan huoltokin, eikä oikein syytä löytynyt.

Eräs toinen kone löi valokaaret pysäytyksen loppuvaiheessa, kun 20v huoltamatta olleesen verkkokatkaisijaan tuli vika. Katkaisija paukuttaa n. minuutin välein, mutta pitää syötön kyllä päällä. Pässit on aikoinaan suunnitelleet keskuksen niin, ettei katkaisijaa pääse huoltamaan ilman leikkausosaston jännitekatkoa...
Kuva 11607
<RicuP. > Niitä uusia on mennyt takuuseen kymmeniä. Mutta nyt Esmi/ Schneider Electric on lopettanut vissiin kellopajan, niin tilalle tulee vain uusi samanlainen..
Itse olen sen kannalla, että vanha hyvä systeemi on paljon luotettavampi ja yksittäisen kellon saa heti samaan aikaan muiden kanssa vaan nuppia kääntämällä.
Kuva 8238
<Froggy> Joo. Ne valaisevat hyvin ympäriinsä. Minikofferit oli tosi huonoilla eh-lampuilla... Sitä paitsi koko pihassa ei näkynyt valoja koko syksynä! Nyt vasta pari viikkoa sitten. Siellä oli tosi pimeää.
Kuva 11513
<Koomikko> Elohopeatasasuuntaajista mekaaniseen televisioon, kuva ei aivan hd-laatua mutta aikanaan tekniikan huippua https://youtu.be/aL7u9auJBBw
Kuva 725
<Make> Erikoinen juttu, jos asia on kuitenkin aikoinaan hyväksytty.
Kuva 8238
<Make> Vai sillä lailla. Mahtoiko valaistustulos parantua vai huonontua?
Kuva 8238
<Froggy> Jaa, täällä ei niin yleinen malli. MK2 Camilloa on muutama näkynyt. Ja uusinta ihan hirveästi sitten... Perjantainakin asensivat alakouluni pihaan niitä. Ennen oli eh-Minikofferit.
Kuva 8238
<Make> Ai! On se edelleen aika yleinen ainakin Keravalla. Vuosituhannen vaihteessa oli erittäin suosittu malli.
Kuva 11623
<Make> Niin on ainakin E Avenue ja Satmatic. Ymmärtääkseni UTU osti joskus Ohjaus-Sähkön ja se oli yhtenä UTU:n toimipisteenä: https://www.finna.fi/Record/muistaja_kerava.M011-8954 Samoin olen kuullut jotakin, että Ohjaus-Sähköllä peltiseppänä ollut henkilö liittyy Keravan Teräsmiehiin. Tekevät edelleen samansukuisia runkoja kuin Ohjaus-Sähköllä oli. Itse en ole töissä missään näistä.
Kuva 8238
<Froggy> Itse olen nähnyt vain kerran mk1 Camillon ja ihmettelin aluksi, että mikä ihme valaisin se on...
Kuva 9139
<RicuP. > Merrytek onkin kopio aidosta Hytronik tunnistimesta. Hytronikilla on huipputuotteet, joista en vielä ensimmäistäkään vikaa ole löytänyt ja niitä olen asentanut satoja.
Kuva 11623
<RicuP. > Keravalla on aika montakin keskusvalmistajaa. Mikä lie Maken työnantaja?
Kuva 11623
<Make> Muller BW 70 siinä ainakin lukee, tiedä sitten oikeaa valmistajaa.
Kuva 11623
<Hartsa> Taitaa olla kräslinin tuntimittari..
Kuva 9139
<Make> 4.2.2018 mainitusta Merrytek- tunnistimesta on nyt kokemuksia. Tuli tutkittavaksi Airam Lumi 320 radar/m-s A2LUBC- valaisin. Tunnistin on Merrytek MC030S, joka toimii turhankin hyvin. Nimittäin valo ei sammu. Sähkön kytkemisen jälkeen sammuu hetkeksi, mutta sitten palaa koko ajan. Muovikonkka on vaihteeksi hyytynyt, pitäisi olla 470nF. Pitäisi löytää vielä mitoiltaan tarpeeksi pieni sellainen.
Kuva 11623
<Make> Näkyy olevan Ohjaus- Sähkön tekemä, eli on Keravalta kotoisin. Lapusta päätellen Kari on kai ollut muuten toimittajana.
Kuva 8680
<Make> Telluksen kantaosia on näköjään monenlaisia. Joissakin on nimittäin tupla kiinnitysruuvit. En tiedä, olisiko se vanhempi versio.
Kuva 8238
<Make> Myös mk1 Camillon käpy näkyy olevan muovia. Parissa sellaisessa on pari lamellin puolikasta irronnut pystytankojen välistä.
Kuva 10121
<Make> Tuossa rajalla Vantaan puolella on myös yksi pylväs, johon jostain syystä usein törmätään, vaikka se on suoralla tiellä. Nyt vuodenvaihteessa taas viimeksi. Nyt jalusta on vaihdettu. Saa nähdä, mitä tulee Philips Luman tilalle. Siinäkin on kai kaapeleita irrotettu, kun myös edellinen Luma on pimeä.
Kuva 9217
<Make> Nyt pylväissä on GE:n VMS- muovikotelot, joissa on pitkä rivi automaatteja. Noihin tuskin driverit mahtuvat, eli niille on kai vielä eri kotelo. Mitään ei ollut vielä kytketty.

Sen sijaan viereisen kentän natikkaheittimet oli vaihdettu myös Buboihin!
Kuva 11521
<Mikko Koho> Onkohan sähköalan koulutuksen saaneella puujalat että eristää paremmin.. (Paitsi tietysti kosteana..)

- Miksi tämän tietokoneen kaiuttimet särisevät kuin voimalinjan eristimet sadesäällä?
- Siihen lienee iskenyt koronavirus.
Kuva 11576
<Make> Ompa siinä... Muistuttaa Strömfors Vakio- sarjan kostean tilan kytkintä.
Kuva 9217
<Make> Voi hyvin olla juuri tuo malli. Aikamoisia tehoja niille ainakin luvataan.
Kuva 8270
<Make> Kyllä, HKB 10:t on, vieläpä kirkkailla kuvuilla. Ainakin ne ovat toimineet, en tiedä, miksi siinä olisi jotakin tehty. Ensin luulin, että pylvääseen olisi törmätty, kun se on pihatien vieressä. Tuskin on, kun kerta toisessakin on tehty samoin.
Kuva 7746
<Make> Siinä on tuntunut olleen lamppu aika usein pimeä, ehkä ruuvi on ollut rikki/ kulunut. Palaa kyllä nyt. Vaan onko alakupu kantaosassa kiinni, kun se on täysin paikoillaan?
Ovat 1995 vuodelta, aika kellettyneitä ovat... Olen silti nähnyt korvaavia lamppuja myös kellastuneissa ufoissa.
Yksi kai puun oksan alle jäänyt on korvattu tuolla oikein eh- Tapiolla, vaikka siitä ei ole montaa vuotta. Siellä on 11 valaisinta, 10 siis vielä ufoja.
Kuva 10961
<Make> Jos ovat opaalikuvulla, olisi hyvä bongata kilpi... Mahtaako asukkaat kauheasti tehdä vikailmoituksia, saisi ne muutenkin välillä tarkistaa.

Täälläkin on näköjään nuorisosäätiön talo, jonka pihalla oli nuo Gewissin pallot: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=5380&pos=1&pid=169287 Toimivat, mutta tietenkin lamput olivat täysin hyytyneet. Nyt syksyllä niiden tilalle tulikin nuo Modus Parkledit.

Jotain taidetta taitaa Froggyn havainto olla. On ainakin helppo huoltaa, kun ovat noin matalalla.

Tuo Tuusulan yksilö on korjattu, ja viimeisen päälle. Kupu oli pudonnut, mutta se vaikutti ehjältä. Siihen oli vaihdettu uusi eh ja kupu oli varmasti pesty. On kirkas! Samoin siellä kolaroidun pylvään korjauksessa oli kaivettu jostain samanlainen valaisin. Oli kai kolaroitu jo aiemmin, valaisimen jämistä päätellen siinä oli ollut Cupola.