<Make>Kohta varmaan häipyvät erään kerrostalon pihalta. Siellä on nyt kyltti, että julkisivun ja pihan saneeraus alkaa.
<Make>Kuvan 17-039:n läheltä on häipynyt vastaava opaalikupuinen... Tilalla on Karlux Kombi, en ole ennen nähnyt: https://karlux.fi/tuote/kombi/
<Arho Flyktman>Toinen muotoiluun panostava valmistaja myös LEDtekniikassa on Ranskalainen Eclatec. Sillä on muun muassa Orno La Stradaa muistuttava Murena ja Idman Gaze Roadin seuraaja Cytise.
<Arho Flyktman>Tuo on Idman 8512 jonka Antti Tiensuu suunnitteli 80 luvulla ilmeisesti Philips HRP 11 ja PSO HKB 13 valaisinsarjojen seuraajaksi. Sitten oli Järnkonst 8420 Galax jossa oli tasolasikupu ja ylöspäin kupera. Valaisimen seuraaja on ilmeisesti Gewiss Avenue jonka kirsunmuotoinen Avenue 2 mallikin on ilmeisesti lopetettu uuden LED sarjan tieltä Pienempi Avenue 1 on saatavilla tasolasikuvulla ja sen muoto on suorakaide.
Idman 8511 sarjan ongelma oli lasikuitu joka ei kestänyt lampun lämmittäessä pakenevaa kosteutta.
<Arho Flyktman>Tuo on Idman 8512 jonka Antti Tiensuu suunnitteli 80 luvulla ilmeisesti Philips HRP 11 ja PSO HKB 13 valaisinsarjojen seuraajaksi. Sitten oli Järnkonst 8420 Galax jossa oli tasolasikupu ja ylöspäin kupera. Valaisimen seuraaja on ilmeisesti Gewiss Avenue jonka kirsunmuotoinen Avenue 2 mallikin on ilmeisesti lopetettu uuden LED sarjan tieltä Pienempi Avenue 1 on saatavilla tasolasikuvulla ja sen muoto on suorakaide.
Idman 8511 sarjan ongelma oli lasikuitu joka ei kestänyt lampun lämmittäessä pakenevaa kosteutta.
Jannen kuva kai samoilta sijoilta, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/12640 Orsimalli ollut tuolla päin paikallinen erikoisuus. Onko pidempien pylväiden saatavuudessa ollut aikanaan sitten haasteita, tuskin orsien kohdalla sentään..
<Froggy>On se, ainakin niin olen aina luullut. Onhan Nokian alumiini valmistanut myös valopylväitä, varsia yms...
<Make>Lähinnä tulee mieleen valonheittimet.
Mikä on etualan punaisen putken päässä oleva juttu?
Siellä ABC:n pihalla ainakin on ollut Idman Vistat ylösalaisin- mallina. Onkohan enää...
<Make>Ainakin 1990- luvulla oli vielä kirkasta, kun oli Idman 8512 ellipsinatikalla. Sen jälkeen on kai mennyt pikkuhiljaa pimeään päin...
<Make>Vai Nokia on tehnyt orsiakin.
<Make>Lämpökilpiä taisi olla monilla valmistajilla. Idmanin mallinimi on Globus. En nyt ymmärrä, mikä on siuis?
<Mikko Koho>RicuP:n kommenttiin, että yleisessä maa/biokaasun siirtoverkossa käytetään sertifikaatteja samaan tapaan kuin sähköverkossa. Eli samalla tavalla kuin joku tuulisähköä ostava käyttää todellisuudessa kivihiilisähköä ja joku kivihiilisähköä ostava käyttää tuulisähköä niin joku biokaasua ostava käyttää maakaasua ja toisinpäin. Sertifikaateilla huolehditaan, että rahat menevät oikeaan osoitteeseen.
<Mikko Koho>Kun näissä kommenteissa on puhuttu biokaasusta niin laitetaan tähän. Britanniassa on tapahtunut vakava räjähdys ja pienellä haualla löytyi, että kyse lienee GENecon biokaasua tuottavasta laitoksesta. https://yle.fi/uutiset/3-11679892
<calm>Aamulla tuli ajettua tuosta toisen tien päästä nyt sitten ihan erikseen. Kyllä se kevyenliikenteenväylä siellä näytti olevan ja puut kasvavat vain valaisinten välissä, vaikka pitkällä putkella se silkalta pusikolta näyttikin.
<Froggy>Valaisin on Philips LumiStreet gen2. Vissiin niiden teho on taas aliarvioitu...
<Koomikko>Eiku kiepillä.
<Koomikko>Pylväät nipussa ja johtimet kielillä, alumiiniset orret Nokian valmistetta.
<calm>Toiseen suuntaan ovat vielä enemmän kallellaan mikä minnekin ja ihan tien perällä pusikko on kasvanut lamppujen tasolle asti. Joskus sielläkin on kevyenliikenteenväylä ollut, mutta lieneekö se vaan kasvanut umpeen käytönpuutteessa.
<Make>Jaa, näitäkin on ollut siellä täällä, itse tiedän vain tuon yhden.
Conledo on vähän saman tyylinen. Olenkohan jopa nähnyt vilaukselta em. Vaajakosken yksilöt.
<Make>Melkoisessa kulmassa ainakin ovat. Taitavat valaista jotain ihan muuta kuin tietä. Olikohan näistä jossain jo juttua.
<Make>Nuo lautaset ovat ainakin 185 mm2:n mallissa. Ne ovat kiristysruuvien päissä, liekö kiertämistä helpottamassa. Ruuveja on lisäksi tuplat johdinta kohti.
<Arho Flyktman>Idman Globe pallovalaisimen metallinen lätkä oli lämpökilpi. Sen asento eli siuis asennusasento oli ilmoitettava tilattaessa. Lämpökilven tuli olla ylöspäin.
<Arho Flyktman>Näitä oli 80 luvulla Hippoksen monitoimitalon ovien edessä Jyväskylässä. Vastaava malli nykyään on Fagerhult Conledo jota on Vaajakoskella Wessmannintiellä. Conledoa mainostetaan että siinä on hyvä näkömukavuus Fagerhult AGC linssien avulla. Kupu on savunharmaa huurrelasi muovi ja linssit on kuvun alaosassa. Valaisinta on ollut 3000 ja 4000 kelvinin värilämpötiloissa.
<Arho Flyktman>Sioptal oli Siemensin suorakaiteen muotoisen tievalaisimen nimi 1980 1990 luvulla. Tuollaiset pyöreät pihavalaisimet olivat jotain Scandi Delux malleja. Tuo ei ole varsinainen tievalaisin ollenkaan.
<Make>Hyvä, että jossain on vielä käytössä.
<Make>https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/160398/Mattila_Jani.pdf?sequence=1
Tuolla on joku erikoinen nimi, SLO 10 ?! Valaisimien tyypit ovat kuitenkin samat, kuin em. Idman- nimisillä, eli 6162-136 ja 6152-136. Ulkonäkö on kai sama kuin Idmanissa, myös lamellien kulmat ovat pyöristettyjä. Lisäksi on joku epäsuora lamelliritilävalaisin 6212-136U.
Nuo on sitten vaihdettu kiinteisiin Glamoxin ledeihin...
<Make>Sekin taitaa olla mahdollista. Ainakin isommissa versioissa on lisäksi sellaiset lautaset, jotka painavat johdinta. Ne on kai olevinaan jotenkin prässätty paikoilleen. Käytännössä nekin välillä irtoilevat jo ennen johtimen asennusta. Voi hyvänen aika tuota suunnittelun tasoa... Nykyiset Pollmanin liittimet vaikuttavat muuten asiallisilta, mutta niiden kanssa taas tarvitaan arsenaali erikokoisia kuusiokoloavaimia. Jostain syystä niiden 300 mm2:n versio hävisi hyvin nopeasti myynnistä.
<Arho Flyktman>Valaisin on Iitala Valon Super tehdasvalaisin 400W natikalla todennäköisesti Valaisinta on myös monimetallilampulla esimerkiksi Hippoksen monitoimitalolla Jyväskyläsä
<Koomikko>Voi se jousi karata ilman murtumaakin.
<Koomikko>Pylväät lähtivät, kai siihen silmä tottuu.
<Make>Nyt tuollainen pylvään pistorasiakeskuksen kansi oli auki. Siellä on 4 sukoa ja yksi 16A voimapistorasia. Kilvessä lukee Teollisuuskojeistot, onko se sitten Oulun Teollisuuskojeistot Oy. Lisänä näkyi yksi pylvässulake valoille.
<Make>Yhteen ufoon on laitettu korvaava lamppu. Muuten hyvä, mutta se palaa hetken, sammuu hetkeksi ja niin edelleen. Lampun takuu lienee voimassa...
<Make>Outo juttu on. Siinä saa äkkiä autotkin kyytiä, jos kiviä alkaa lentelemään.
Kyllä, uudella lampulla tuosta saa erittäin hyvän valon. Myös nuo Steinelin heittimet ovat varmasti paljon parempia kuin nykyiset perus kiinan mallit.
<Make>Oho, onko käytössä näkynyt? Mutta nyt oli yhdessä DD Plast- pallossa tapahtunut jotakin outoa. Sen kupu oli mennyt sisältä täysin opaaliksi ja varmaan sulake oli palanut, kun myös jouluvalo oli pimeä. En ole varma, oliko siinä LED vai natikka...
<Hartsa>Hyvä valon saisi tosiaan nakkaa tia on jo nakattu tms.. kellastunut kupu hiiteen ja heittäs uuden led polttimon niin hyvän valon saisi vielä........
<Froggy>Tuollaisia putkilonatikan korvaavia ledejä näin varastossa muutaman.
Normaalissa Saturnessa olen nähnyt myös vettä joskus.
<Froggy>Varmaan joku kakara on kivittänyt sen, tai jotain vastaavaa...
<Make>Jostain syystä yhdessä Super Saturnessa on vettä huomattavasti.
Sen sijaan kuvan Nokaluxeista jo kaksi on pimentynyt ja loput kaksi palavat lähinnä nimellisesti. Kumma, kun eivät saa lamppuja vaihdettua.
<Make>Nyt tuossa on vain teräspylväs ja Greenled Vega...
<Make>Nyt tuosta HKB 9:stä on hävinnyt kupu ?! Tuskin tuota käyttöön on otettu, myös heittimet ovat noin edelleen.
<Make>Sitten ne kestivät hyvin. Juttujen mukaan pieni muovinpala murtui herkästi ja seurauksena jousi karkasti jo uutena paikalleen laittaessa.
On aikamoiset voimat ollut, jos pylväs nousee maasta...
<Mikko Koho>Valistumaton hanska-arvaus kertoo jonkinlaisesta materiaali- ja/tai valmistusviasta yhdistettynä mahdollisesti resonointiin. Pienessä vesivoimalassa olen kuullut, kun turbiinin potkurin lavat resonoivat, samoin kuin laivan potkurin resonointia myös silloin, kun ajetaan tasaista nopeutta. Sulkuun ajettaessa etenkin super-Saimax-alusten kohdalla voi syntyä kovakin tärinä riippuen siitä, miten voimakkaasti alus jarruttaa vauhtia pois.
Finnjettihän oli legendaarinen tärinästään. Tuossa videossa näkee myös muun muassa vähän vanhempaa konevalvontatekniikkaa ja kaasuturbiineja.
Erikoinen tapaus, nelilapaisesta potkurista yksi lapa murtunut ja hukkunut jonnekin matkan varrelle.
Aihetta googlatessa löytyi hieno video ko. aluksen matkan teosta jäisessä ympäristössä; https://vimeo.com/329311837 "Sevmorput in Artctic".
<Koomikko>Pieni kokonaan maansisällä oleva harkoista muurattu koppero jossa ilmankosteus on ympäri vuoden sen verran korkea ettei pumpun alla oleva kyllästämätön lankku lahoa.