Kommentit

Kuva 12539
<Mikko Koho> Miksi kutsutaan Ladan uutta sähköautoa?
-Ladattavaksi
Kuva 12543
<Mikko Koho> Saa nähdä milloin tällä alkaa olla vaikutuksia energia-alaan.

https://yle.fi/uutiset/3-11857437

Tässä tullaan samaan kuin kaikkien teknisten järjestelmien kanssa: mitään ei saisi jättää yhden kortin varaan vaan aina on oltava varajärjestelmä- ja/tai järjestely.
Kuva 343
<Mikko Koho> Tuon hydraattiongelman välttämiseksi maakaasu kuivataan ennen jakeluun johtamista, mutta sekään ei auta siihen, jos jäätyminen tapahtuu "joulukuusessa", eli porareiän päällä olevassa venttiilistössä, ja/tai putkistossa ennen kuivausta.

Texasin tapauksessa tullaan markkinatalouden mekanismeihin niiden raadollisimmassa muodossaan. Voimalaitoksen tuottamalla sähköllä on jokin omakustanne/rajahinta, ja myyntihinnan ylittäessä sen alkaa syntyä katetta, jolloin voimalaitosta kannattaa pitää tuotannossa. Pidemmän ajan katekertymällä pitäisi pystyä maksamaan samalta ajalta kertyneet kiinteät kulut, jotta voimalaitoksen ylläpito olisi taloudellisesti kannattavaa. Vaikka sähkön hinta olisi jokusen tunnin vuodessa tähtitieteellinen, sen aikana ajamisesta kertyvä kate ei välttämättä riitä kattamaan vuoden ajalta syntyneitä kuluja, jos laitos on lopun vuotta käyttämättömänä.

Raha on, kuten esimerkiksi tuli, äärimmäisen hyvä renki, mutta kelvoton isäntä. Kaikkea ei voi mitata rahassa.
Kuva 8974
<Mikko Koho> Generaattorin tahdistus vesivoimalassa ei ole välttämättä aina niin helppoa kuin vaikkapa dieselgeneraattorilla. Ensinnäkin, jo voimalan vesiteiden vesimassoissa on, laitoksesta riippuen, enemmän tai vähemmän hitautta. Toiseksi, jokeen muodostuu virtausta kiihdytettäessä ja jarrutettaessa pituussuuntaista aaltoilua, ns. kanava-aaltoja, jotka, joesta riippuen, voivat häiritä tahdistusta.
Vähän vastaavan ilmiön voi tuntea vaikkapa siten, että ottaa neliön- tai suorakulmion muotoiseen astiaan vettä, ja heiluttelee sitä sivusuunnassa yhden akselin suunnassa.

https://youtu.be/xGQxSJmadm0
Kuva 9466
<Make> Jotenkin Venäjän mallit ovat niin tutun oloisia, mutta ei sitten kuitenkaan.

Alumiinikaapeli tarvitsee ainakin omat rasiat, ei taida normaalien kojeiden liittimet käydä alumiinikaapelille. Joku järeämpi malli tuolla onkin.
Kuva 12707
<Make> Kyllä siinä vettä virtaa...
Kuva 11786
<Make> Erikoista, olisiko ollut nollavika tai jotakin. Tai vain huono liitos.
Kuva 8080
<Mikko Koho> Nykyisin jos joutuisi käyttämään tuollaista ratkaisua, niin kannattaisi tehdä Pohjolan olosuhteissa samantyylinen ratkaisu kuin tuolla tutkimusasema Aboalla: generaattori käy vain suurempitehoisten sähkölaitteiden tarvitessa, ja samalla latautuu akusto (Aboalla 24V/1100Ah), joka syöttää invertterin kautta jatkuvaa syöttöä tarvitsevia laitteita. Jäähdytysnesteen lämmöllä puolestaan lämmitetään varaaja, jonka neste kiertää lämpöpattereissa.
En ole ihan varma aseman nykyisestä käyttötavasta, mutta noin oli järjestelmän tarkoitus toimia sen jälkeen, kun asema saneerattiin vuosina 2002 ja 2003. Aiemmin oli toinen generaattori ollut jatkuvasti vuorokäytöllä päällä, jolloin polttoainetta paloi, ja se on noissa olosuhteissa todella kallista.

Toinen huomio kiinnittyy siihen, mikä on itsestään selvää. Nykyisin se on sähkö, vaikka se ei ollut kaikkialla sitä vielä 1970/80-luvun taitteessa.
Nykyisin ollaan tarkkoja sähköverkkojen käyttövarmuudesta, mutta paikallisen sähköyhtiön verkon hänniltä Taipalsaaren Kyläniemestä muistan vielä 1990-luvulta, kuinka oli vakio homma aina ukkosen aikaan, että sähköt menivät, ja sitten ihmeteltiin, että kuinka pitkään ne ovat pois.
Internet on omana elinaikana vähän vastaava ilmiö, jota ei alussa ollut kuluttajakäytössä, mutta josta on pikkuhiljaa tullut itsestäänselvyys.
Kuva 8080
<Hartsa> Ukkeli kääns pääkytkintä niin johan petteri pihan perällä hiljeni...Jännä kun ei ole tehty automaatti tarttia et valot napsaa niin ois tärähtänyt kone käyntiin.
Kuva 11378
<Mikko Koho> Edellinen siis noin 35:08 eteenpäin. Oli tarkoitus laittaa aika, mutta unohtui. Pahoittelut siitä.
Kuva 11786
<Froggy> Kuusaantillä oli vilkkumisongelma: https://youtu.be/RaUquVhAWMM Välkkyviä valaisimia taisi olla Motonetin viereisestä liittymästä ensimmäiseen pohjoiseen liikenneympyrään. Vika oli vissiin kaapelissa.

Alakyläntielläkään ei ole enää muutakuin LumiStreetiä. Valaisevat erittäin kehnosti pyörätielle, muuten ihan ok. Kohta tulee vertailu kuva, kun ehdin ottaa kuvan vielä natikoiden siellä ollessa.
Kuva 12714
<Hartsa> olikos tuo väli ennen kreosootti pylväillä ??
Kuva 11378
<Mikko Koho> Kun tällä foorumilla käy varmasti myös insinöörejä ja näiden kanssa tekemisissä olevia, niin tositarina siitä, mikä yhdistää hevosen ja insinöörin motivointia. :)

http://areena.yle.fi/1-50763370
Kuva 343
<Mikko Koho> Ei mielestäni.

Mutta, toimiala huomioiden, turvallisuuspuolen ihmiset voivat olla toista mieltä. Ehkä on vain sääntö, että tietokoneiden näyttöjä ei kuvata. Niillä kun on varmasti toisissa tapauksissa salassapidettäviä tietoja, niin on helpompi kategorisesti kieltää.
Toisaalta, noin 40:36 eteenpäin on mielenkiintoinen kertomus siitä, miten Stuxnet-haittaohjelma saatiin iskemään oikeaan kohteeseen, ja siitä vielä eteenpäin on kertomus siitä, miten jopa suurin asiakas ja oma hallinto voivat olla samalla yritysten pahin vihollinen.

https://youtu.be/S317E_64ahM

Kun tarinat onnistuneista tietoturvahyökkäyksistä ja niiden anatomiasta ovat ajoittain menneet tasolle "totuus on taruakin ihmeellisempää", niin ymmärtää ainakin vähän paremmin sen, mistä alan ihmisten "vainoharhaisuus" ja varovaisuus tulee.
Kuva 343
<Koomikko> Niinpä näkyy, olikohan alunperin näkyvät lukemat kovinkin salaisia.
Kuva 343
<Mikko Koho> Näkyi iskeneen blurraussensuuri jälkikäteen tuolla kaasuturbiinivideolla.
Kuva 12468
<Make> Lehtijutun mukaan Järvenpäässä koulun pihalla sattui ja tapahtui latausaseman kanssa. Sen oli tarkoitus toimia vain henkilökunnan kulkulätkää näyttämällä. Ilmeisesti ohjelmisto oli tehnyt jonkin kepposen, jolloin kuka vaan pystyi lataamaan. Jotkut olivat sen huomanneet ja ladanneet autoja iltaisin ja öisin. Koulussa oli jo jonkin aikaa ihmetelty, mistä on kyse. Kuvan mukaan oli Enston tekemä.
Kuva 343
<Mikko Koho> En ole ihan varma, mutta nähtävästi Ansaldo on tehnyt kaasuturbiininsa Siemensin lisenssillä, joten luulisi, että kahden eri firman v94.2-mallit eivät niin hirveästi eroa toisistaan.
Tuossa siis lienee erään vähän vastaavien, Pakistanissa sijaitsevien, kaasuturbiinien käynnistys yksityiskohdiltaan. Tokihan samaa konetyyppiä saa pelkästään kaasua, öljyä tai sitten molempia polttoaineenaan käyttävänä.

https://vdocuments.mx/start-up-in-steps-siemens-v942-gas-turbine-at-kapco.html
Kuva 9363
<Make> Ai se olisi uudempi tyyppi, hyvä tietää. Onhan noita ainakin ennen ollut siellä täällä.
Kuva 10433
<Jami/ABB> Kuvassa kaukokäyttöinen SafeRing CCC-kojeisto (3 kouromanerotinta) omakäyttömuuntajalla (pieni "kenno" oikealla).

Kuva 9363
<Arho Flyktman> Valaisin on Idman 807 61 jollaisia asennettiin Jyväskylän Seppälän Prisman seinään 1985. Tuolloin oli ainoa Suomen ensimmäinen Prisma Seppälä Jyväskylässä.
Kuva 8423
<Make> Nyt on kaikki Large Kofferit ja HKP:t häipyneet parkkipaikalta... Kaikkien tilalla Ledinairet. Sen sijaan HKB 14 on vielä paikallaan.
Kuva 10383
<Make> Nyt sitten Vantaalta on häipynyt jotakin kuvan tyylistä natikkaversiota...
Kuva 8073
<Make> Onkohan olemassa joku vieläkin isompi malli, kun tuolla on joku R2" D V- koko, 100A: https://www.ecs.fi/node/57 Tuo kuvan "normaali" on kai R11/4" D IV.
Kuva 12709
<Koomikko> Orren leveys on 3,6 metriä.
Kuva 7916
<Make> Jaa, että välillä jokin oikein onnistuu...
Kuva 7916
<Mikko Koho> Sarjastamme: "kaupungin hankkeet"..

Täälläkin menneinä vuosina voimakkaasti kritisoimani hanke, Imatran kaupunkipuro, osoittautui lopulta ihan viisaaksi ideaksi varsinkin, kun se osoittautui, vastoin epäilyksiä, toimivaksi ja takuuasiat oli hoidettu kaupungin mittapuulla hyvin. Allekirjoittaneelle kävi kuten monelle muulle kuului käyneen, eli mielikuva oli huono.

Eikä kyllä ihme miksi yleinen mielikuva monista kaupungin hankkeista on mitä on. Taas on yksi hanke vireillä, venekanava Tainionkosken ohi. Toivottavasti järkipuhe menee ajoissa jakeluun.

https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/7baeb54d-c022-47cc-9aa9-eb34543efabc
Kuva 12709
<Koomikko> Puolen metriä lunta ja leveä orsi niin näyttää lyhyeltä.
Kuva 10083
<Make> Niin se näyttää. Tuossa kyljessä taitaa lukea valmistaja.
Kuva 11669
<Make> Vai niin kävi.
Ehkä alunperin oli monimetallit, kun kannessa on salamamerkki.
Kuva 12709
<Make> Pylväät ovat kovin lyhyet, vai näyttääkö vain?
Kuva 10083
<LordKhaos> Kantaosa näyttäisi mallilta Idman 2421-2453. "Vesitiivis valurautavalaisin, 13,5mm panssariputkiasennuksiin"
Kuva 12709
<Jouko> Yhden aikakauden, tai ainakin orsimallin päätös.
Kuva 6275
<Make> Vähän on sen oloinen paikka, että on muuteltu monesti vuosien varrella. HKB 13:n pylvään maakaapeliasennukset näyttävät melkoisen vanhoilta. Kaapeli kai tulee edelliseltä pylväältä. Vaikea sanoa haruksen tarkoitusta. Olisiko siinä ollut joku muu AMKA. Haruksen kulmakin vähän vaikuttaa, että olisi ollut joku kulmapylväs.
Kuva 8270
<Make> Oho, niin näkyy. Joskus jo Lahdesta löytyi pari, nyt näköjään lisää. Lienee erittäin harvinainen, itse en ole nähnyt luonnossa. Sulake on erikoisesti aika keskellä luukkua.

Em. HKB 10:t ovat edelleen paikoillaan, mutta kuinka kauan...
Kuva 9234
<Mikko Koho> Mikään ihmisen tekemä ei ole 100% varmaa.
Kuva 6275
<Froggy> Tuossa oli vielä 2013 elohopeaa ja natikkaa sekaisin, ennen kuin tuli Iridiumit: https://www.google.fi/maps/@60.8514793,26.6123625,3a,73.3y,197h,100.68t/data=!3m6!1e1!3m4!1slrVieQ81e4EBSsS7vy3w2Q!2e0!7i13312!8i6656 Aika ihmeellisesti jätetty pari 60-luvun valaisinta 80-luvun natikoiden sekaan. Ottivat sähkönsä vielä kaupungin AMKAsta ja natikat ELYn maakaapeleista. HKB 13 on vielä viritetty 60-luvun pylvääseen johon aiemmin valojen syöttöjohto on päättynyt, eikä harusta ole tietenkään poistettu...