14.04.2015 19:43
<Hartsa>
Hyvät V8 pörinät =D Lie aikoinaan ollut ilmavalvonta käytössä? Valoheitinkoneena..
15.04.2015 07:58
<Topiax>
Ei taida olla, mielestäni siinä on hydraulinen käynnistin (2 starttimoottoria). Mielenkiintoinen 2-tahtidiesel joka tapauksessa. Joissakin veturimoottoreissa on kyllä ollut dynastart, jossa generaattoria käytetään pääkoneen käynnistämiseen (Suomessa Dr12 tai Dr13, ehkä molemmissa).
15.04.2015 10:05
<Topiax>
Tarkemmin katsoen, taitavat ollakin pneumaattisia moottoreita ne käynnistimet.
15.04.2015 18:07
<Hartsa>
Koetaulussa on Deutzen Käynnistys kahva 1 hehkuttaa 2 Start. Hehkunkertaaja Mittari varmaan on lämpötilahälyytimen merkkivalo Stop taikka sitten on tuntimittari....
15.04.2015 19:25
<Koomikko>
Kojetaulussa alarivillä virtalukko, sammutusnappi ja käynnistyskahva, joka toimii kuten Hartsa jo kertoikin. Ylärivillä virtapistoke, lämpömittari hälyytyskoskettimella ja merkkihehku. Vaaleassa kotelossa latauksen merkkivalo ja yläpuolella taustalle jää öljynpainemittari. Tuo lämpömittarin kosketin on kytketty sammuttimeen joten on tässä vähän automaatiotakin. Käyttötuntimittari löytyy kuvan
http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8078 keskeltä. Alkuperäisestä käytöstä ei ole tarkempaa tietoa mutta laitteistossa on ollut myös verkkoon tahdistus mahdollisuus. Nämä tahdistus ym. laitteet on joku "Edisoni" mennyt purkamaan pois.
24.10.2020 06:27
<Mikko Koho>
Vaihteeksi akseligeneraattorin irrottamista.
https://youtu.be/qbr217qVG_4
Tuolla siis voidaan tehdä sähkö merellä. Rannikolla ja satamassa ajettaessa akseligeneraattori syöttää monissa aluksissa keulapotkurin sähkön. Tokihan akseligeneraattorin voi jättää yksinomaiseksi sähkölähteeksi myös rannikolla ja satamassa, mutta siitä seuraa helposti blackout ja rantakivikon syvyyden mittaaminen, jonka tulokset luetaan sukeltajan toimesta ja/tai telakalla.
24.01.2021 06:51
<muhentaja>
Tuolla videolla
https://www.youtube.com/watch?v=awJIvdzL5dE näkyy 10min kieppeillä hieman isompi akseligeneraattori. Sitä en tarkalleen tiedä miten toimii, mutta ymmärtääkseni ohjauslaitteistoineen kykenee tuottamaan samantaajuista sähköä rajatun kierroslukualueen sisällä. Tosin motti itsekin rajoittaa kierroslukualuetta hieman omalla tavallaan, niin hullulta kuin se kuulostaakin noilla jättimäisillä 2-tahtidieseleillä on tietääkseni myös alin sallittu kierrosluku jonka yli pitää päästä tietyn aikaikkunan sisällä. Liittyy ilmeisesti valtavan kokoisen kampiakselin vääntövärähtelyihin.
24.01.2021 13:59
<Mikko Koho>
Tuosta nimenomaisesta aluksesta en tiedä, mutta joissain noissa todella isoissa aluksissa otetaan pääkoneen pakokaasujen hukkaenergiaa talteen mm.höyrykattila/höyryturbiiniprosessilla, ja energia siirretään potkuriakselille.
Esimerkiksi Saimaan pienemmissä "kanooteissa" on akseligeneraattoria käytettäessä vakiokierroksinen pääkone. Yhdestä aluksesta onnistuin äänen spektriä mittaamalla löytämään 50Hz molemmin puolin seikkailevan taajuuden, joka indikoi suoraan pääkoneen suhteellista kierrosluvun vaihtelua.
Tuo kierrosluvun nostovaatimus liittynee (myös) voiteluun. Samalla tavalla vesivoimakoneen valkometallisella kantolaakerilla, höyryturbiinien laakereilla jne. on minimikierrosluku, jolla hydrodynaaminen voitelu toimii. Sitä alemmilla kierroksilla on käytettävä painevoitelua ettei leikkaa kiinni. Tuo on aikoinaan testattu myös käytännössä, kun generaattorivalmistaja ja turbiinivalmistaja kilpailivat siitä, pitäisikö ensimmäinen kierrosluvunnosto tehdä hitaasti vai nopeasti..
24.01.2021 20:30
<muhentaja>
Vielä huimemmaksi mennään noin 7 min kohdalla. Se ei ole käyttötuntimittari vaan laskee joka ikisen kampiakselin kierroksen.
26.01.2021 00:42
<Hartsa>
Vähän samalla tapaa rullasi nesteen tankkiauton mittari aikoinaan kun tankkasi Finnairin MD80 lentokonetta hesan kentällä.
26.01.2021 00:46
<Hartsa>
1964 rakennettiin jyväskylään silloiselle kankaan paperitehtaalle suomen ensimmäinen kaasuturbiini voimalaitos teholtaan 12.5 Mw Sen jälkeen on tullut sitten nuo etelän laitokset.
30.01.2021 05:44
<muhentaja>
Ei ihan tuohon tahtiin rullannut kaasumittari aikoinaan vaihto-opiskelijavuosina mutta kyllä sille kaasulämppärille aines kelpas kun joku oli suihkussa. Ja ei edes puhetta että olis voinut kyökissä käyttää lämmintä vettä samaan aikaan.
17.03.2021 16:28
<Hartsa>
Ukkeli kääns pääkytkintä niin johan petteri pihan perällä hiljeni...Jännä kun ei ole tehty automaatti tarttia et valot napsaa niin ois tärähtänyt kone käyntiin.
17.03.2021 19:42
<Mikko Koho>
Nykyisin jos joutuisi käyttämään tuollaista ratkaisua, niin kannattaisi tehdä Pohjolan olosuhteissa samantyylinen ratkaisu kuin tuolla tutkimusasema Aboalla: generaattori käy vain suurempitehoisten sähkölaitteiden tarvitessa, ja samalla latautuu akusto (Aboalla 24V/1100Ah), joka syöttää invertterin kautta jatkuvaa syöttöä tarvitsevia laitteita. Jäähdytysnesteen lämmöllä puolestaan lämmitetään varaaja, jonka neste kiertää lämpöpattereissa.
En ole ihan varma aseman nykyisestä käyttötavasta, mutta noin oli järjestelmän tarkoitus toimia sen jälkeen, kun asema saneerattiin vuosina 2002 ja 2003. Aiemmin oli toinen generaattori ollut jatkuvasti vuorokäytöllä päällä, jolloin polttoainetta paloi, ja se on noissa olosuhteissa todella kallista.
Toinen huomio kiinnittyy siihen, mikä on itsestään selvää. Nykyisin se on sähkö, vaikka se ei ollut kaikkialla sitä vielä 1970/80-luvun taitteessa.
Nykyisin ollaan tarkkoja sähköverkkojen käyttövarmuudesta, mutta paikallisen sähköyhtiön verkon hänniltä Taipalsaaren Kyläniemestä muistan vielä 1990-luvulta, kuinka oli vakio homma aina ukkosen aikaan, että sähköt menivät, ja sitten ihmeteltiin, että kuinka pitkään ne ovat pois.
Internet on omana elinaikana vähän vastaava ilmiö, jota ei alussa ollut kuluttajakäytössä, mutta josta on pikkuhiljaa tullut itsestäänselvyys.
