<Mikko Koho>Tässä on pienellä maantieteellisellä alueella niin suuri määrä asuntoja ja asukkaita, suurimmissa taloissa on 14 asuinkerrosta, 98 asuntoa ja, tilanteesta riippuen, reilu 100 asukasta, että ammatti-isännöitsijä on oikeastaan ainoa toimiva vaihtoehto. Koko "Mansikkalan Manhattanin" alueella taitaa asua joku 800-900 asukasta. Asukasluvut ovat vuosia vanhoja, joten viimeisintä tietoa ei ole.
<Make>Senkin voi uskoa, että sähköjä ei voi tuosta vaan katkaista linjasta.
<Make>Hyvä, että lamppua vaihdetaan. En vaan vieläkään ymmärrä, mitä kaikkea vaihdoit, kun 70 watin monimetalli ei käy heittämällä 125 watin eh:n tilalle.
Hyvä, että jossain on oikeasti ammatti-isännöitsijä. Täälläkin kovasti sellaista luvataan, mutta tuo kattojuttu osoitti jotain ihan muuta. Siitä ei kerrottu juuri muuta kuin hinta. Lisäksi taloyhtiön voisi kai haastaa oikeuteen virheellisestä kunnossapitotarveselvityksestä, kun sen mukaan mitään kiireellistä vikaa ei pitänyt olla. Luki, että katto saavuttaa teknisen käyttöikänsä lähivuosina. 2019 kokouksessa sanottiin, että 10 vuoden sisällä olisi ajankohtainen. https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/tarkkuuttakunnossapitotarveselvityksenlaadintaan/
Kuinka olla, nyt kokouksessa ko. asiasta ei haluttu puhua ollenkaan...
<Mikko Koho>Joskus tullut mietittyä ekologisuutta pikaruokaravintolan autokaistalla kun viikonloppuyönä talon ympäri kiertäminen kestää puolisen tuntia ja sinä aikana on kaksi huonoa vaihtoehtoa: älytön määrä tyhjäkäyntiä tai käynnistysmoottorin rääkkääminen. Roskaruoasta on tullut niinä kertoina myös saasteruokaa.
Olisikohan aiheellista aloittaa autokannan modernisointi nuorison ajopeleistä kun tuntuu, että niiden käyttötapa on mahdollisimman epäekologinen..
<Mikko Koho>Pilapiirtäjä on taas ollut tilanteen tasalla..
Muistelen jossain nähneeni (saman piirtäjän) kuvan, jossa etualalla on sähköauto ja taustalla saastuttava hiilivoimala puskee sähköä sille.
Mutta, periaatteessa, dieselgeneraattorin, akuston ja sähkömoottorin muodostama hybridikoneisto on tietyissä tapauksissa ihan järkevä. Autokäytössä kaupunkiajo ja vesillä esimerkiksi jäänmurto/hinaustyö kuluttaa niin epätasaisesti tehoa, että on varmasti viisaampaa käyttää dieselmoottoria tasaisemmalla teholla lähempänä optimia käyntipistettä kuin välillä ottaa suurta tehoa, välillä käyttää tyhjäkäynnillä ja välillä siltä väliltä. Että sikäli en kokeen tulosta yhtään ihmettele.
<Mikko Koho>Meillä laitettiin joskus ilmanvaihdon tehostukset tarkoituksella yölle kun oli kesä ja tuskallisen kuuma. Normaalisti en tiedä miten ne on muuten kuin, että kiinteistön yhteinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla.
Isossa taloyhtiössä tuntuu olevan kaikenlaista porukkaa ja yhtä monta mielipidettä. Menneinä vuosina yhdessä vaiheessa osa itki hissiremontin perään ja valitti kun julkisivu meni sen ohi. Isännöitsijä, joka on ihan päätoiminen ammatti-isännöitsijä, kertoi ihan asiallista faktaa siitä, miksi julkisivu ajoi hissien ohi. Pahimmat osat alkoivat olla siinä kunnossa, että remontoiminen alkoi olla jo turvallisuuskysymys.
<Hartsa>Eilettäin laitoin lamppuun monimetallipolttimon 70W niin muutes alkoi näkemään...vanha 125w alkoi olla jo himmeä no olihan se jo ollut 2018-- asti.
<Hartsa>Aika tuuri et ei oo kärvewntynyt valokaaresta..ei onneks kiivennyt tarpeeks ylös.
<Mikko Koho>Aikuinen mies kiipesi suurjännitejohdon pylvääseen Helsingin Mustikkamaalla lauantaina, pelastusoperaatio kesti lähes kaksi tuntia
<Make>Sitten tilanne onkin jo mielenkiintoisempi. Ei kai tuohon aikaan kauheasti ainakaan monimetalleja harrastettu. Ainakin Philipsillä oli 1993 MHN-T 70W PG12-2- kannalla. Toki valkonatikka on toinen vaihtoehto.
Kävin vielä katsomassa, ei näy ainakaan erillisiä kuristinkoteloita. Sen sijaan noita on kahdella seinällä, yhteensä 10 kpl.
<Froggy>Kyllä noissa muistaakseni jotkut liitäntälaitteet sisällä oli. En nyt muista oli elektroniset vai perinteiset.
<Make>Oho! Varmaan näitä oli Keravan Sompion koulun teknisen työn luokassa muutama. Muistan tuon kuvun keskellä olevan syvennyksen. Myös lampunkannat olivat vähän erikoisen oloiset, kai etupuolelta ikäänkuin teräväkärkiset.
Outoa, kun on vain IP34.
<Make>Ai tuo on noin tuttu malli... Ehkä tuotakin on saanut eri lampputyypeillä. Valaisin on niin pienen näköinen, ettei siihen mitään kuristinta taida mahtua.
<ku-pe>Lisäsin uuden kuvan valaisin on uudempaa mallia
<Froggy>Valaisin on kai iGuzzini. Näitä oli ennen kävelytkatu Manskilla Kouvolassa ja käyttivät jotain valkonatikkaa. KSS:n varikolla näitä oli muutama, en muista tyyppiä.
<Make>Ainakin kännykkätukiaseman lämpö menee nykyään harakoille, kun tekniikka on siirtynyt maston nokkaan. Ennen laitetilassa oli melkoisen lämmin, nykyään jo aika kylmä...
<Make>Vaikea sanoa. Ainakin täällä on vanhoja, metallisia kadunnumerokylttejä, jotka ovat tuon jäljen mallisia. On siinä joku valaisinkin kyllä voinut olla.
Vähän vastaavaa olen itse miettinyt. Nykyään, kun tietokoneiden laskentatehoa pystytään kokoamaan pienemmistä yksiköistä suuremmaksi, olisiko kuvaava termi aggrekointi, niin yksinkertaisesti laskee paljonko rakennusryhmän mikäkin rakennus tarvitsee lämpöä tietyssä ulkolämpötilassa, ja jakaa palvelimet samassa suhteessa rakennusten teknisiin tiloihin. Onnistunee myös ilmajäähdytteisillä yksiköillä kun vaan huolehditaan teknisen tilan riittävästä ilmanvaihdosta ja ydinajatuksena on, että ilmanvaihdon lämmön talteenotto kaappaa poistoilman lämmön ja levittää sen pitkin rakennusta. Ilmajäähdytyksen haittana on toki pöly.
<Froggy>Vai liekö tuo valaisin ollut aiemmin kiinni tuossa seinässä missä nyt on tuo jälki? Joskus on vaan lisätty tuo varsi tuohon. Tosin jälki vaikuttaa liian pieneltä.
<Froggy>Tämä asennus näyttää aika uudelta kun varsi kiiltää noin.
<Mikko Koho>Oikeus torppasi verottajan: aurinkosähköä voi myydä taloyhtiöstä ilman kallista alv-paperisotaa – taloyhtiö pakotti viranomaiset ottamaan kantaa
<Froggy>Niin onkin ruuveilla härskisti porattu siihen :DD. En huomannut aluksi.
On kyllä aika älytön homma kun tuon pitäisi toimia ilman kupuakin. Tai sitten on pelätty ilkivaltaa niin kovasti kun tuo on aika alhaalla.
<Make>Ainakin on suunnattu todella ylös, mihin lienee sitten tarkoitus valaista.
Noin kiinnitys näyttäisi olevan. Ilmeisesti alkuperäisessä pylväänpääkiinnikkeessä levy jatkuu sivuille kauhaan asti.
<Make>Varmasti on itsetehty, kun lamppu on sulanut läpi ja "lasi" on ruuveilla kiinni.
<Make>Ainakin täällä on lumet sulaneet vauhdilla.
Hyvä, että korvaavia lamppuja käytetään.
<Make>Joskus on käynyt tuollainen kanssa mielessä, en tiedä, onko asiassa sitten perää...
<Jouko>Tuossa mallissa en ole sulaketelineitä nähnyt käytetyn, lattaraudat lienee ohjanneen vain jomppeja etäämmäs erottimesta.
<Samuel >Niin... Sehän olisikin :D
<Jouko>Valaisintukut katsoo näiltä sivuilta paikkakunnat joissa vanhaa valaistustekniikkaa vielä käytössä ja kohta onkin tienoo täynnä lediläpysköitä. ;)
<Jouko>Joskus myös lintujen tai oravien pesä jahka tikka hakannut ensin kulkureiän.
<Jouko>Vaijerikiinnityksiä näkee silloin tällöin näissä vanhemmissa asennuksissa, tai sitten pultattu tuohon taustalla näkyvään kaapelilankkuun. Tässähän ei ole muuntajalla alakiinnityksiä ollenkaan.
<ku-pe>Kun 1947 ensimmäiset tehtiin Viialan Oy:lle oli 1x40W. Vuosien saatossa on ollut molempia tehoja.
<RicuP. >Jep näin on käynyt. Odottaa parempia päiviä korjaukselle. On siitä hankala että jalustan reikä on vain hieman pienempi kuin pollarin halkasija niin kiinnityksen kanssa on kikkailtu.
Pollari on joku ranskalainen Philips 70W SON-T. Noita on muutettu ledeiksi Sylvanian Performer lampuilla. Tässä vaan pitää olla erottuvan värinen valo paikan erottamisen vuoksi.
<Make>Ilmeisesti ainoa versio oli 2x40W.
<Make>Ai Ornollakin on ollut tuollainen. Tuon kuvan perusteella on vaikea sanoa, olenko nähnyt.
<Late>Alkujaan Nilsiän sähköasemaa syötettiin Juankoski-Siilinjärvi 45 kV johdosta tällä haaralla. Nyt tämä haara on ainoa jäljellä oleva pätkä näistä johdoista. Tosin 20 kV jännitteelle muutettuna
<ku-pe>Tuo Maken väittämä että ei ole v.1957 luettelossa, ei pidä paikkaansa s.183 on kuvattuna.
<ku-pe>Kyllä tehtiin oli vielä v.66-69 luettelossa. Sitten alkoi yleistyä akryylikaukalot, jotka tuli 70-luvulla ja syrjäytti "sikarit"
<Mikko Koho>Tuli vielä tästä kaikesta mieleen, että näinköhän jossain vaiheessa nähdään vaihe, jossa kaikkea aletaan uudelleen hajauttamaan.
Luontohan pyrkii aina tasapainoon ja epäjärjestykseen. Jos joku huonetila siivotaan, se on liian siisti, ja se tuppaa ajan myötä menemään takaisin epäjärjestykseen. Veden putoaminen koskessa ja vesivoimalassa sekä esimerkiksi rakennuksen lämpöhäviöt ympäristöön perustuvat siihen, että luonto pyrkii energiatasapainoon ja niin edelleen.
Energia-alallakin on vuosia ja vuosikymmeniä keskitetty. Pienet firmat ja laitokset ovat yhdistyneet, pienet tuotantoyksiköt ovat korvautuneet yhä suuremmilla, valvomotoiminnot ovat keskittyneet yhä harvempiin paikkoihin, pyritään tulemaan toimeen yhä harvemmilla laitteisto- ja ohjelmistoarkkitehtuureilla ja niin edelleen. Motiivi on suurelta osin sama kuin monessa muussa asiassa, eli raha. Näinköhän jossain vaiheessa huomataan, että keskittäminen on mennyt liian pitkälle, ja "kaikkia munia ei pitäisi laittaa samaan koriin." Vähän tämän kaltaista kehitystä on jo koronan vuoksi nähty kun on huomattu, että logistiikkaketjujen toimintaan ei pidä liian sokeasti luottaa.
<Mikko Koho>Kolhaisun syynä, tai ainakin osasyynä, saattoi olla ns. bank effect, jossa aluksen rungon ja kanavan reunan väliin ahtautuva virtaus alkaa, virtausnopeuden noustessa, imeä alusta kohti penkkaa.
Vaikka virtauslaskenta kykenee nykyisin moneen, niin silti on edelleen ilmiöitä, joita tietokonesimulaatio ei kykene laskemaan täysin realistisesti. Tällöin tarvitaan pienoismalleja.
<Mikko Koho>Kohta sitten on satamat tukossa. Ja ongelma on myös siinä, kun konteista on ollut muutenkin pulaa, ja kun suuri osa konteista on saapuvissa laivoissa, niin ei ole liiemmälti kontteja mihin pakata paluulasti.
Tässä kanavahommassa on käynyt vähän samanlainen tilanne kuin Suomen junaliikenteessä aina joskus käy, jolloin yksi ainoa Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan välillä tapahtunut vikatilanne onnistuu lamaamaan koko valtakunnan junaliikenteen. Kun suuri osa valtakunnan junista käy jossain vaiheessa Helsingin päärautatieasemalla, niin kyseisellä asemavälillä oleva vika johtaa siihen, että junia ei saada aikataulun mukaan asemalle ja asemalta pois, jolloin aikataulusta poikkeavat junat alkavat pian sotkea myös niiden junien aikatauluja, jotka eivät Helsingin päärautatieasemalla käy.
<Make>Kyllä, joskus 15-20 vuotta sitten se oli yleistä... Nykyään ei taideta enää kauheasti harrastaa.
Itse asiassa se videon alku on juuri kuvan katoksen edestä.
<Mikko Koho>En muista olenko jo laittanut, mutta ajankuvaa Keravalta.