|
04.05.2012 21:11
<Jouko>
Kahtos mokomaa, en huomannutkaan tuota asemapiirrosta aiemmin jolloin omat päättelyt menikin ihan oikein pelkän lausunnon lukemisen pohjalta. :-) Tuleekohan siihen vaaka-aks. Kaplanit, jos 3,6 metriä oli tarkaksi putoudeksi mitattu? M: Tulleeko jotain Ytube-tilille? |
|
04.05.2012 20:47 <calm> Spostia calm@iki.fi, niin laitetaan toimivaa salasanaa unohtuneen tilalle. |
|
|
04.05.2012 20:46 <STP> Kävin ottamassa muutaman, pitää saada vaan salasana resetoiduksi, että saan kuvat lisättyä... |
|
|
04.05.2012 12:51 <Hartsa> niin... yhteisteho on 3,3Mw kohtuu hyvä on |
|
|
04.05.2012 12:33
<Mikko Koho>
Ei hieno automaatio auta jos konesali on täynnä uusittavaa rautaa :) Veikkaan että laittavat Kaplanit uuteen laitokseen niin että saavat hyötysuhdekäyrät niin optimiin kuin olla ja voi. Sivusta sanoen: Islannista tuli 970 kuvaa ja videota joista suurin osa on kyllä kaikkea muuta kuin sähköä,, Ja voisi käydä napsaisemassa pari kohdetta täällä koti-Suomessa lisää ja sitten ruveta perkaamaan satoa. Ei ole ainakaan tekemisen puutetta :) |
|
|
04.05.2012 00:29 <Hartsa> " laitoksen koneistot ovat huonokuntoisia eivätkä vastaa käyttövaatimuksia Rakenusvirtaama on 122 m3/s uudella virtaama nousisi 160m3/s " Automaationhan pitäs olla nykyaikaa vastaava =) |
|
|
04.05.2012 00:23 <Hartsa> niin näyttäisi piirustusten mukaan. Ajasivat uudella ja vanhalla sähkö =) |
|
03.05.2012 23:35 <Jouko> Vähän meinaa takkuilla nuo linkit joten tuossa pääsivu: http://vattenkraft.info/?id=1272 Taitaa nuo kuvat googlettamallakin hakea ja sieltähän nuo alunperin löytyikin ;o) |
|
|
03.05.2012 23:29
<Jouko>
Meinaavat ilmeisesti ohittaa nykyisen voimalarakennuksen tunnelia pitkin ja uuden koneaseman rakentaa siihen alemmas, missä paikalliset säilyttää veneitään. Olisiko suurin piirtein noille paikkeille tai hieman taemmas, missä kuvanottaja HP tähtäilee kameroineen?: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=944 Yläveteen tehtävä avokanava varmaan alkaisi siitä Kuhankosken riippusillan luota suunnilleen ja uusi alakanava heti rannasta, lähinnä ohjaten virtausta joen keskivaiheille. "Hankkeen tavoitteena on rakentaa kosken etelärannalle uusi avovesipintainen kanava ja tunneli, jonka pituus on yhteensä n.150 m. Tätä pitkin vesi johdettaisiin uuden koneaseman läpi takaisin jokiuomaan n. 60 m pitkällä alakanavalla. Rakennustöiden kestoksi on arvioitu 1,5 vuotta." |
|
|
03.05.2012 23:12 <Jouko> Tähän löytyi aiheeseen sopiva esimerkkikuva pystyakselisesta Francis-turbiinista vesivoimalassa. Kokoluokkakin on melkein samaa: http://vattenkraft.info/lidan/travadsbro9.jpg Sekä ylhäältä nähtynä: http://vattenkraft.info/lidan/travadsbro1.jpg |
|
|
03.05.2012 21:17 <Hartsa> Katohan moista ei sanoneet mitä vanhalle voimalaitokselle tekevät? Jääkö käyttöön vai ajavatko alas,Sellainenkin huhu aikoinaan että saneraisivat tästäkin Gen I ja II ja muut oheislaitteet.Pyörittäsivät niin pitkään kun kestää ja nuo koneet on tehty kestämään. |
|
|
03.05.2012 21:08
<J.P>
Laitetaans tähän kun oli paperisessa Keskisuomalaisessa tänään juttua Kuhankoskesta eli suunnittelevat vähän uusia juttuja... KSML:n nettisivuilta ei aiheesta löydy mutta tämmösen löysin: http://laukaa02.hosting.documenta.fi/kokous/201292-4.HTM |
|
|
03.05.2012 18:53
<Jouko>
Aika ohkaistahan tuo betoniruuhen seinä on jos vaikka vertaa Kissakosken vastaavaan... Tuonne edemmäs missä näkyy puuportaat sepelikasan takana, tuli taannoin kurkittua silkasta uteliaisuudesta laidan yli. Siinä huomasi hyvin seinämän "paksuuden" ja lievän haurastumisen, harjarautojen tynkien varassa kuikuillen... Löytyiskö uudesta voimalasta lähikuvaa/-via tuon lehtilinkin lisäksi? |
|
|
03.05.2012 15:27 <M. Asentaja> Näkyy tulva tehneen tepposet: http://www.pyhajokiseutu.fi/Uutiset/1194741050754/artikkeli/hourunkosken+vesivoimalaitos+jouduttiin+ajamaan+alas.html |
|
03.05.2012 12:53 <Joukho> Kartan mukaan 'Passi' jatkuu tästä kuvaajan taa alarinteeseen, jossa jakelumuunto ja lopulta ilmeisesti kaapelipääte tms. päätetolppa. Kuvassa lähtevää kaapelia veikkaisin yhteydeksi välille "Gondolialue-Etelärinne" maakaapeliin... Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5780 http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5778 Kuvasta ylös oikealle oli vain yksi pönkitetty pylväsmuuntamo ja suora johto Aurinkohissille. |
|
03.05.2012 08:06
<Topiax>
Satelliittikuvaa samasta laitoksesta: http://www.flashearth.com/?lat=63.188047&lon=27.520627&z=17.9&r=0&src=msa |
|
|
03.05.2012 02:01
<Jouko>
Masinistien keskusteluista (("Kotitarvevesivoimakeskustelu")) tuli kys. Korkeakosken voimalasta hajatietoja esille itse 'myllärin' kirjoittamana ja tässä lainattuna otteita niistä: "Voimalan sähköinen puoli on uudistettu 1954. Turpiinina on alkuperäinen avokammio/vaaka-akseli Francis imuputkineen. Putouskorkeus on 6,5 metriä. Melko korkea vanhaksi padoksi." "Nyt generaattorina on vanha 55 kW:n Strömbergin oikosulkumoottori. Turpiinin teho riittää työntämään 31 kW verkkoon päin. Talon oma kulutus päältä pois ja ylijäämä verkkoon paikallisen sähköyhtiön ostettavaksi. Vuosituotanto näin hyvänä vesivuonna 255 MWh." "Voimalan käynnistys sähkökatkon jälkeen tapahtuu seuraavasti. Generaattori on irti verkosta. Lisätään turpiinin avulla varovasti kierroksia tavoitteena noin generaattorin nimelliskierrosluku. Kun tämä on saavutettu kytketään generaattori verkkoon, jolloin se asettuu käymään nimelliskierrosluvullaan ja tahdistuu samalla verkkoon. On siis yhden kontaktorin verkosta saamansa pitojännitteen varassa. Sitten lisätään turpiinin avulla kierroksia, jolloin generaattorin jättämä menee miinusmerkkiseksi, virran suunta muuttuu ja generaattori alkaa työntää pätötehoa verkkoon ja ottaa samalla magnetointinsa loistehona verkosta. Sähkökatko, pikakytkentäkin, aiheuttaa pitokontaktorin avautumisen, jolloin generaattorilta putoaa kuorma pois ja se ryntää turpiinin avustamana ylikierroksille. Tällöin alkuperäinen seppien rakentama keskipakosäätöinen laukaisujärjestelmä pysäyttää turpiinin. Uudelleenkäynnistäminen tapahtuu, verkkojännitteen taas palauduttua, "myllärin" toimesta, ei automaattisesti." |
|
02.05.2012 13:59 <Hartsa> Osassa on vanhaa selktiivi järjestelmään kuuluvaa sireenin käyttölaitetta niin eivät enää uusi niitä joissakin vanhoissa ohjauskäskyt tulee puhelinverkon välityksellä. |
|
|
02.05.2012 00:15 <Mikko Koho> Julkisessa koulutuksessa kuultua: Imatralla on sireenejä vähän joka puolella mutta harva on kunnossapidossa ja muistaakseni eivät ole edes nykyisessä ohjausjärjestelmässä kiinni jolloin hälytys ei soi vaikka Stora Ensolta lähtisi rikkidioksidit karkuun jolloin suojautumistarve voi olla 14km.. Kuudella tms. tehokkaammalla laitteella täytetty määräykset. |
|
02.05.2012 00:03 <Mikko Koho> Lisää asiaa tänne jos kuvat säilyvät Suomeen ja kun saa matkaväsymyksen purettua. Huomenna aamuvarhain lento Suomeen. |
|
|
01.05.2012 22:00 <Jouko> Wikissä asiaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Geoterminen_energia |
|
|
01.05.2012 21:54 <Joukho> Maanantaisinhan sitä yleensä soitatellaan väestöhälyyttimiä mutta tuskin enää haja-asutusalueilla niitä testailevat... |
|
|
01.05.2012 21:22 <Hartsa> Katolla on näköjään vanha Vss-sireeni 230v Liekkö enään lähiaikoina soinut ?? |
|
|
01.05.2012 19:11 <Mikko Koho> Jumakeuta! Vastaavaa investointia voimalan Pr-toimintaan en ole missään nähnyt. Kaikkea sai vapaasti kuvata, esitysmateriaa sai ostaa mukaan, esittelytilat tilavia ja siistejä kuin mikä. Ja ihmisten asenne vierasta kohtaan! Pää niin pökerryksissä kuin olla ja voi.. |
|
|
01.05.2012 01:14 <Mikko Koho> Alumiinia tekevät yhtenä pääelinkeinona eli bauksiitti saarelle ja alumiini takaisin koska energiaa on enemmän kuin tarpeeksi eikä sitä oikein fiksusti saa muuten tuottamaan. Keflavikin kentältä tultaessa oli tehdas tien vieressä. Kaksi muuta pääelinkeinoa ovat turismi ja kalateollisuus. Tämä on ihan kirjaimellisesti saareke sähkön suhteen. |
|
|
30.04.2012 22:57 <Mikko Koho> Huomenna olisi tarkoitus lähteä yksityiselle voimalasafarille oppaan kanssa joten kysellään.. Kohde on Islannin uusin geoterminen voimala n.30-45min päässä. |
|
|
30.04.2012 20:00 <Jouko> Entäs sähkö? Merikaapeli briteistä ei oikein ole kovin taloudellinen, joten minkähän verran Islannissa on vesi-, aurinko- ja/tai tuulivoimaa käytössä?... |
|
|
30.04.2012 10:24 <Hartsa> Siinä voi sanoa lämpö tulee luonnosta.... =) |
|
|
30.04.2012 01:39 <Mikko Koho> Nyt tämän laitoksen tulevaisuus on vaakalaudalla kun kaupungin kaukolämpöjen tulevaisuutta selvitellään. Täällä Reykjavikissa lämpö on kuulemma ilmaista ja kattilana on pienillä laitoksilla pelkkä pumppu! Yhdessä oli lasiovi mistä näki sisään ja kaksi mahtui samaan kuvaan.. |
|
29.04.2012 21:00 <Late> Kuva on todellakin otettu tuolta. Vasemmalle johtolähdöt Varistaipaleelle ja Karvioon, oikealle Palokkiin ja Etelä-Tuusniemen kylille. |
|
29.04.2012 20:00 <Jii> Taitanee olla purettu jo googlmapsista katsellen tätä ei Turun Vaalan alueelta kuitenkaan löytynyt... |
|
29.04.2012 19:10
<Jouko>
Taannoisen maasulun polttama sähköpylväs (vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3867) vaikuttaisi olevan tässä kuvassa tuo etummainen (/vas.) sähkötolppa. Paikalle on sittemmin vaihdettu kokonaan uusi pylväs, kun hiljattain sitä palanutta noilla korkeusasteilla hieman etsiskelin.. Vuosinauloja ei tästä kuvan 20kV johdosta löytynyt (lumensyvyys tms. haittasi), mutta arvelisin rakennusvuoden olevan 1980-luvun lopussa. Rinneravintola Tuikun rakennuspaikan vuokraus ja rakentaminen tehtiin siihen aikaan. Viereisen Lammaskurun ankkurihissi avattiin muistaakseni 1994, sitä ennen sama hissi veti laskijoita mäen päälle Muurlassa, vain muutamaa vuotta ennen markan devalvointia ja lopulta keskuksen kaatanutta konkurssia. Onpahan alarinteessä näkyvän PAS-johdon, vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5766 vierestä kulkenut Himmeriikin hissikin konkurssikamaa ollut muinoin kun hissiyhtiö osti sen Juupavaaralta samoihin aikoihin. Sama hissi palvelee nykyään etelärinteillä nimellä Aurinkohissi. Sinne se sai siirron joskus vuosina 2003-2005, kun uusi Gondolihissi tavallaan korvasi Himmeriikin entisen sijainnin Worl Cup -rinteen yläosasta. Uusia pitkiä "laahushissejä" tuskin tunturiin enää tulee, mutta suojaisan puurajan alapuolelle on suunnitteilla siirtymäreittien verkosto tuolihisseineen lähinnä ongelmallisen tunturituulen, tai omin kokemuksin ilmaisten 'myrskytuulen' takia. Sellaista myrskypuhuria saikin parina päivänä sietää rinteessä kuluneena talvena. Ylös pääsi vain yhdellä hissillä (Taalo) ja siinäkin oli yläasemaa lähestyttäessä melkoinen jääkiteiden "hiekkapuhallus" päin pläsiä, että hyvä jos silmiäkään sai auki pidettyä laskettelulasien takaa samalla kun muu pärstä sai ilmaisen ihokuorinnan.. :D :D |
|
29.04.2012 09:48 <Mikko Koho> Aika on rajallinen mutta sellaistakin suunnitelmaa oli.. |
|
|
29.04.2012 01:09 <J> Katsoppa paikallista sähköinfraa tännekin.. |
|
|
28.04.2012 22:38 <Mikko Koho> Terveisiä Reykjavikista. Pitkä matka takana ja ensimmäisenä havaintona suihkuvesi tuoksahtaa rikille eli p....lle.. Mutta aiheeseen: Imatrankoskella oli lämmitettävät välpät jotka toimivat niin ja näin. Ne poistettiin 1950-luvulla kun Vuoksi ruopattiin. Sen jälkeen Imatrankosken koneet ovat hyytäneet kerran 1980-luvulla ja silloin pahasti. |
|
|
28.04.2012 22:06 <-"-> 1/2 tunnissa oli auto sulanut. |
|
|
28.04.2012 22:06
<-"->
siis ½ tunnissa oli auto sulanut. |
|
|
28.04.2012 22:05 <Hartsa> Tavallaan sataa "alijäähtynyttä vettä" joka synnyttää autojenkin päälle aika mukavan jääkuoren jotan on mukava koettaa raapia pois. Auto käyntiin kierrosta koneeseen ja lämmitin täysille ½ tunnissa lähti jäät pois erikoinen ilmiö kyllä tuo. |
|
|
28.04.2012 18:48 <Jouko> Luonnonuoma kiertää hieman kauempaa, joka nyt meinataan ottaa takaisin käyttöön. Kalaportaita ei silloin tarvita ja itse voimalaitoksen rakennuskantakin säilytetään, lähinnä kevään tulvahuippuja tasoittamaan. Voimalan jälkeen virtaus menee omaa tunneliaan pitkin alavesistöön ja koski yhtyy siihen hieman sivummalla. |
|
|
28.04.2012 18:41
<Jouko>
Pystytäänkös hyydejäätä mitenkään tai millä lailla nykyään estämään lämmitettävien välppien lisäksi? Eli syntyykö sitä vain yllä mainittuina 'epätyypillisinä' talvina, eli ei läheskään joka vuosittaisena perinteenä :) ? Luulisi ainakin tasatun yläkanavan pohjan, esim. betonoidun, vaikeuttavan jään tarttumista siihen.. |
|
28.04.2012 18:24 <Hartsa> -74 ukkosen aiheuttama vika apusähkölaiteistossa ylivirtasuoja laukesi ja turbiininsäätäjässä samaan aikaan sattunut vika aiheuttivat turbiinin ohjaulaakerin vaurioitumisen Pikasulku ei toiminut laakerin lämpötila nousilaukaisu rajalle. Hälyytys tuli mutta mies ehti paikalle liian myöhään laitosta kaukokäytettiin.Järjestelmää korjattiin toisella ohjauspiirillä joka sulkee turbiinin luukun. |
|
|
28.04.2012 18:19 <Hartsa> Monella pienellä laitoksellahan tuon "hydejää" on aikamoinen ongelma on kokeiltu lämmitettäviä vällppiä liekkö enään missään jokilaitoksessa käytössä? |
|
|
28.04.2012 18:01 <Hartsa> voimalaitoshan oli aikanaan Outokumpu Oy keretinkaivoksen sähköntuottajana 45kV verkolla. |
|
|
28.04.2012 17:59 <Hartsa> Ohoh !! No eikun kalaportaat laitokselle niin kalat pääsisi kulkemaan ylös ja alas.. |
|
27.04.2012 14:01 <Simbukka> Harri todellakin saisi opetella oikeinkirjoitusta ;I |
|
|
26.04.2012 15:19
<Jouko>
Kuvanottopaikka lienee kartalla? http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=307&map.y=290&e=582997&n=6937994&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&isShown=true&tool=siirra&lang=fi Nämä johdot tulevat Palokinkosken voimalaitokselta (vuod. 1961) jota meinataan sulkea alkuperäisen koskialueen palauttamiseksi. PKS:lle annettaisiin korvauksina menetetystä tuotosta esim. valtionyhtiöiden omistamia koskiosuuksia Pohjois-Suomesta. Asiasta oli juttua uutisaiheena Ylellä muutama päivä sitten: http://yle.fi/uutiset/valjastettu_palokinkoski_halutaan_vapaaksi_heinavedella/5883600# Oy Vesirakentajakin tuntee paikan: http://www.vesirakentaja.fi/html/voimalaitokset/palokki.html |
|
26.04.2012 14:34 <Jouko> Nyt on alettu jo hieman ohijuoksuttamaankin, vrt. http://www.sssoy.fi/uploads/kamera/kissakoski.jpg Työmaapadot on ilmeisesti jo aika pitkälti purettu (kaivettu kivet ja sorat pois) |
|
|
26.04.2012 14:30 <Jouko> Pohjolan voiman 60-vuotis juhlakertomuksessa mainittiin vastaavasta tapauksesta, jossa sukeltaja oli jonkun voimalaitoksen patorakenteita käynyt tutkimassa ja samanaikaisesti paksu jääkerros oli irronnut pohjasta työntäen sukeltajaa altapäin vauhdilla liki puolimetrisen teräs?jään läpi ylös pinnalle. Sukeltaja selvisi vähin vammoin toisin kuin avustaja, joka vastasi jään päällä ilman pumppamisesta letkuihin ja köysistä, loukkaantui hieman enemmän rytäkässä. |
|
|
26.04.2012 13:28 <M. Asentaja> Yli kymmenen vuotta sisäruokinnassa (lue eläkkeellä) olleena en pysty ottamaan varmaa kantaa tuohon vesivahinkoon mutta pidän todennäköisimpänä syynä viime talven sääoloja. Alkutalvesta ei ollut kunnon pakkaskautta että jokeen olisi muodostunut yhtenäistä jääkantta jolloin avoinna virtaava vesi jäähtyy jopa alle nollapisteen. Sekaan satava lumi lisää vielä jäähtymistä jolloin tämä alijäähtynyt vesi törmätessään kiviin, betonirakenteisiin ja välppiin muodostaa ns. hyydejäätä joka patoaa veden virtauksen uomassa jolloin tulva nousee rajustikin. Kaikki olemme varmaankin taistelleet tämän ilmiön kanssa pienemmässä mittakaavassa esim. auton tuulilasissa sopivalla kelillä. Kuten sanottu minulla ei ole fakta-tietoa tästä tapauksesta mutta menneinä vuosikymmeninä tällaiset "epätyypilliset" talvet aiheuttivat ongelmia jokilaitoksissa. |
|
|
26.04.2012 12:46
<Hartsa>
suotovesien tarkkailua pitäs suoritella silloin tällöin..... |
