-
Imatran Energian maakaasuvoimalaitos, joka on Imatran kaupungin ja Imatran Seudun Sähkön yhteistyön tulos. Käytännössä ISS käyttää ja kunnossapitää laitosta ja Imatran Lämpö ostaa laitoksen tuottaman kaukolämmön ja jakelee sen Vuoksen länsipuolen kuluttajille.
Laitoksen pääkoneistoina on kaksi Sveitsiläisen Turbomach SA:n valmistamaa kaasuturbiinikonttia, jotka sisältävät kaasuturbiinin, vaihteiston, generaattorin sekä apulaitteita. Kaasuturbiinit ovat USA:laisen Caterpillar-konsernin "Solar Centaur" -turbiineja, nimellisteholtaan 4,5MW. Kummankin turbiinikontin perään on asennettu pakokaasukattila (9MW), joka hyödyntää turbiinin pakokaasujen hukkalämpöä kaukolämmön tuotantoon. Kattiloissa on kriisiaikojen varalle lisäksi mahdollisuus ns. kuivakäyttöön, eli koneistoa voidaan käyttää myös pelkän sähkön tuotantoon tyhjentämällä kattila vedestä. Tätä vaihtoehtoa ei laitoksen historian aikana ole juurikaan käytetty. Laitoksessa on lisäksi 8MW:n kaukolämpöä tuottava apukattila, jota käytetään huolto- ja vika ym. tilanteita lukuunottamatta jatkuvasti. Ainakin turbiineilla on maakaasun lisäksi ollut alunperin myös kevyen polttoöljyn käyttömahdollisuus. Öljysäiliöt on sittemmin tyhjennetty ja öljykoneistot on purettu pois. Sähkön tuotannossa varapolttoaineelle ei ole katsottu olevan tarvetta ja kaukolämmön osalta maakaasun korvaavan varapolttoaineen käyttömahdollisuusvelvoite on hoidettu Imatrankosken ja Linnalan lämpökeskuksilla.
Vuodelta 1987. Imatra
11.05.2008
Kuvaaja: Mikko Koho
26.01.2011 04:48
<Mikko Koho>
Tuosta saattaa saada jonkinlaista kuvaa siitä minkälaisia myllyjä on sisällä. Mikäli viitsii selailla enemmän ja ulkomaan kieltä harjoittaa niin saa mm. kuvan että miten olennaisesti ulkoilman lämpötila vaikuttaa saatavaan tehoon. Tässä laitoksessa kaukolämmön tarve on se määräävin tekijä mutta liian lämpimällä kelillä ei saa turbiinin lämpötilarajojen takia kaikkia tehoja ulos vaikka haluaisi.
http://turbomach.cat.com/cda/layout?m=231801&x=7
26.01.2011 05:03
<Mikko Koho>
Ja vaikka valmistaja mainostaa konetta "industrial"-sarjalla niin tiedossa olevat koneen ominaisuudet, huoltotapa jne. viittaavat siihen että kyseessä on pikemminkin "aeronative"-sarjan mylly joka tarkoittaa suomeksi sitä että kone on jatkokehitelmä jostakin lentokonemoottorista. Esim. Finnjetin kaasuturbiinit taisivat olla suoraan DC8:n suihkumoottorista kehitettyjä. "Industrial"-koneissa ei välttämättä ole mitään yhteistä lentokonemoottoreiden kanssa toimintatapaa lukuunottamatta. Niillä on erittäin oleellisia eroja ja sopivat hyvin erilaiseen käyttöön. Siitä saisi pitkän listan jos lähtisi täydellisesti vertailemaan. Karkeasti jos haluat järkyttävästi tehoa nopeilla tehonsäätöajoilla ja nopeilla startti/pysäytysajoilla pieneen tilaan ja haluat ulkoistaa huollon pitkälle niin silloin lentokonemoottori on paras valinta. Jos kone saa viedä tilaa, startti ja pysäytysajat saavat olla pitkiä eikä tehonsäädön tarvitse olla nopea niin silloin saatat saada "korvauksena" paremman hyötysuhteen ja luotettavuuden ja voit/joudut hyvin pitkälle huoltamaan koneen itse ja paikanpäällä. Tällöin et myöskään ole niin paljon laitetoimittajan ja sen edustajien armoilla vaan jos korjauksen laatu on paskaa tai hinta älytön niin voit osittain etsiä toisen pajan mikä on parempi.
26.01.2011 05:13
<Mikko Koho>
Neuvostoliitossa aikoinaan käyttivät MIG-hävittäjien koneita turbiinien pohjana. Jos kone hajosi niin ilmavoimilta sai helposti uuden tilalle eikä tarvinnut alkaa korjaamaan. Voi myös olla että ensin kone käytettiin kaasuturbiinina ja kun käyttötunteja/starttikertoja alkoi olla tarpeeksi niin kone lähti ilmavoimille. Eksoottisin kuultu käyttötarkoitus oli junavaunujen puhtaaksi puhaltaminen ja FHRA käyttää Ruotsin ilmavoimien lahjoittamaa suihkumoottoria kiihdytysajoradan kuivaamiseen. Tuossa voisi myös olla potentiaalinen käyttökohde:
http://www.youtube.com/watch?v=xWXPmMf28R0
23.01.2012 16:47
<Mikko Koho>
Nyt on tämä laitos seisoksissa, saa nähdä miten pitkään mutta mahdollisesti vielä tunteja. Kaivon kannen reunalta kuullun mukaan puolen päivän maissa ei verkon paineet enää pysyneet ylhäällä ja laitos tuli alas. Nyt on vikapaikka suunnilleen tiedossa mutta tarkka kohta ei. Ja kun vika saadaan eristettyä niin vie oman aikansa ennenkuin verkon paineet on kohdillaan ja saadaan tehot verkkoon, kylmään verkkoon kun ei voi suoraan laittaa täysiä tehoja.
Allekirjoittanutkin sai haalean suihkun suunnilleen vian alkamisen aikoihin.
23.01.2012 20:00
<Mikko Koho>
Nyt rupesi hanasta tulemaan lämmintä vettä.
30.04.2012 01:39
<Mikko Koho>
Nyt tämän laitoksen tulevaisuus on vaakalaudalla kun kaupungin kaukolämpöjen tulevaisuutta selvitellään. Täällä Reykjavikissa lämpö on kuulemma ilmaista ja kattilana on pienillä laitoksilla pelkkä pumppu! Yhdessä oli lasiovi mistä näki sisään ja kaksi mahtui samaan kuvaan..
30.04.2012 10:24
<Hartsa>
Siinä voi sanoa lämpö tulee luonnosta.... =)
30.04.2012 20:00
<Jouko>
Entäs sähkö? Merikaapeli briteistä ei oikein ole kovin taloudellinen, joten minkähän verran Islannissa on vesi-, aurinko- ja/tai tuulivoimaa käytössä?...
30.04.2012 22:57
<Mikko Koho>
Huomenna olisi tarkoitus lähteä yksityiselle voimalasafarille oppaan kanssa joten kysellään.. Kohde on Islannin uusin geoterminen voimala n.30-45min päässä.
01.05.2012 01:14
<Mikko Koho>
Alumiinia tekevät yhtenä pääelinkeinona eli bauksiitti saarelle ja alumiini takaisin koska energiaa on enemmän kuin tarpeeksi eikä sitä oikein fiksusti saa muuten tuottamaan. Keflavikin kentältä tultaessa oli tehdas tien vieressä. Kaksi muuta pääelinkeinoa ovat turismi ja kalateollisuus. Tämä on ihan kirjaimellisesti saareke sähkön suhteen.
01.05.2012 19:11
<Mikko Koho>
Jumakeuta! Vastaavaa investointia voimalan Pr-toimintaan en ole missään nähnyt. Kaikkea sai vapaasti kuvata, esitysmateriaa sai ostaa mukaan, esittelytilat tilavia ja siistejä kuin mikä. Ja ihmisten asenne vierasta kohtaan! Pää niin pökerryksissä kuin olla ja voi..
02.05.2012 00:03
<Mikko Koho>
Lisää asiaa tänne jos kuvat säilyvät Suomeen ja kun saa matkaväsymyksen purettua. Huomenna aamuvarhain lento Suomeen.
08.12.2012 17:25
<Mikko Koho>
Korjaan.. Vuosiluku meni väärin.
28.05.2015 13:16
<Mikko Koho>
Laittavat samanlaisen kaasuturbiinin käyntiin kuin mitä tuolla on, tuolla vain koneet ovat paremmin koteloituja, mm. turbiinin hajoamisen varalta, kuin tuossa videossa:
https://www.youtube.com/watch?v=mdQcuBaYAAc
28.05.2015 22:22
<Hartsa>
Kova ukko kun ei ole kuulosuojaimia tahtoo viheltää aika ilkeästi ;)
09.12.2015 17:48
<Hartsa>
Ei tälle käy riks raks poks sitten huomataan ohoho sitähän ois tarvittu ;)
09.12.2015 20:17
<Mikko Koho>
On tuossa yhdistetyssä verkossa nyt aika monta lämpökeskusta samassa linjassa, eri juttu vaan on että jos Vuoksenniskalta heittää lämpöä tulemaan niin kuinka kauaksi keskus jaksaa sen veden pumpata kun tähän saakka on oltu erillisverkoissa.
Ja sitten yksi ikävä piirre on se että 2x4,5MW sähkötehoa häviää verkosta. Ei ole toki Mussalon tai Inkoon sulkemiseen verrattuna kovinkaan paljoa mutta parempi kuin ei mitään. Ja sitten häviää verkosta inertiaa (ts. pyörivää massaa) millä pidetään taajuuden heilahtelunopeudet aisoissa.
09.12.2015 20:51
<Hartsa>
Niimpä ei kä mietitä et mikä reservi se on jos tulee joku tilanne....
27.03.2016 12:06
<Hartsa>
Suomalaisia yhtiöitä tälläinen laitos kiinosta.....
28.03.2016 02:58
<Mikko Koho>
Suomesta voi olla, kiitos maakaasun hinnoittelun, vähän nihkeää saada ostajaa mutta maailmalta kyllä. Täältäkin on, kuuleman mukaan, aikojen saatossa viety kuvaputkitehdas, sellutehtaan osia, voimaloita ym. Intiaan. Entinen kuvaputkitehdas on kuulemma jo seis mutta palveli parikymmentä vuotta. Tuosta voimalasta jos lähtee katsomaan niin pelkkä kaasuturbiiniosa, ilman vaihdelaatikkoa ja generaattoria, oli kymmenisen vuotta sitten n. miljoonan USD arvoinen mitä ei uskoisi noin pienestä ja mitäänsanomattoman näköisestä putkilosta.
28.03.2016 14:35
<Hartsa>
Menikö japaniin tai kiinaan ainaskin mäntän sellutehtaan koneet ja laitteet -90 luvun alussa.Sinne lähti GAS historiallinen koneisto. Ja kankaan paperitehtaan pk4 meni kiinaan. Näin ne ulkomaille vain menee vielä käyttöön tosin parempi senkin kun romutus.