<< ^ >>

IMG_9120.jpg

- Kalliokosken voimalaitos (Revon Sähkö Oy). Kk-antenni kuvan ulkopuolelle jatkuvassa tervapylväässä. "Katolla" välppien puhdistamiseen tarkoitettu masiina. Speksit: Putouskorkeus 6m, rakennusvirtaama 13m3/sek., teho 0,65 MW, vuosienergia 2,8 GWh. Sakean pusikoitumisen vuoksi kokonaisvaltaisemman kuvan voimalaitoksesta näkee Vesirakentajan sivuilta: http://www.vesirakentaja.fi/kuvat/esitteet/kalliokoskenesite.jpg Vuodelta 1977. Pyhäjärvi, Ruhkaperä 15.08.2011
Kuvaaja: Jouko Järvinen
Sijainti: N 63.80435° E 25.92256° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

17.08.2011 21:57 <Mika Bister> Muutama vuosi sitten oli vielä Hailuodossakin Marjaniemen tuulivoimaloiden infotaulussa Revon Sähkö Oy. Lieneeköhän päivitetty vieläkään?
17.08.2011 23:00 <M.Asentaja> Vuosikehitys 2,8 GWh. Kalliolosken ylävesi on kutakuinkin sama kuin Vesikosken alavesi.
21.01.2012 22:51 <STP> Onkohan se laitos kun päättänyt ruveta uimasilleen:
http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vesi-nousi-pienvoimalan-konehuoneeseen-pyhajarvella/926279
21.01.2012 22:53 <STP> Onkohan se TÄMÄ laitos kun ON päättänyt ruveta uimasilleen:
http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vesi-nousi-pienvoimalan-konehuoneeseen-pyhajarvella/926279

(Pitää vissiin mennä nukkumaan, kun kirjoitus on mitä sattuu.)
22.01.2012 00:14 <Mikko Koho> Kansalaisen Karttapaikasta kun katsoo niin paikkahaku osoittaisi ennemminkin yläpuoliselle Vesikosken voimalalle.
22.01.2012 01:03 <Mikko Koho> Tuossa kun pikaisesti katsoi netin aihetta koskevia sivuja niin Pyhäjärven lähtövirtaus oli viimeisimpien mittausten mukaan teoriassa n. 10-11m3/s ja jos kysessä olisi Vesikosken laitos niin maksimivirtaama olisi 12m3/s. Eli siis lähellä ollaan muttei ihan maksimissa. Mutta koneistojen kapasiteetin loppuminen olisi huono "meriselitys", padon pitäisi pystyä läpäisemään pahimman tulvan aikainen virtaama. Paljonko, se riippuu padon luokituksesta. Onko kysessää 1-, 2,- tai 3-luokan pato (vanhat luokat P, N ja O.) Vesikoski kuuluisi N-luokkaan josta pitäisi pystyä ajamaan läpi muistaakseni kerran 500-1000-vuodessa toistuva virtaama ilman patovahinkoja jos kaikki luukut ovat täysin auki ja koneistot pois pelistä. Näille Pohjanmaan joille on tyypillistä hyvin suuri ero maksimi- ja minimivirtaamien välillä, sitä en tiedä paljon laitoksen "hätä-HQ"-arvo on.
Tuntuisi siltä että kyse olisi joko jonkinlaisesta jäävahingosta tai vaikkapa automaatio- tai sähköviasta, ei niinkään itse virtaamasta.
22.01.2012 01:07 <Mikko Koho> http://www.youtube.com/watch?v=eak9OBgSArk
15.02.2012 13:52 <Jouko> Mika: Kyllä tuo näkyy vielä olleen kesällä 09. "Raikasta tuulisähköä"
26.04.2012 13:28 <M. Asentaja> Yli kymmenen vuotta sisäruokinnassa (lue eläkkeellä) olleena en pysty ottamaan varmaa kantaa tuohon vesivahinkoon mutta pidän todennäköisimpänä syynä viime talven sääoloja. Alkutalvesta ei ollut kunnon pakkaskautta että jokeen olisi muodostunut yhtenäistä jääkantta jolloin avoinna virtaava vesi jäähtyy jopa alle nollapisteen. Sekaan satava lumi lisää vielä jäähtymistä jolloin tämä alijäähtynyt vesi törmätessään kiviin, betonirakenteisiin ja välppiin muodostaa ns. hyydejäätä joka patoaa veden virtauksen uomassa jolloin tulva nousee rajustikin. Kaikki olemme varmaankin taistelleet tämän ilmiön kanssa pienemmässä mittakaavassa esim. auton tuulilasissa sopivalla kelillä. Kuten sanottu minulla ei ole fakta-tietoa tästä tapauksesta mutta menneinä vuosikymmeninä tällaiset "epätyypilliset" talvet aiheuttivat ongelmia jokilaitoksissa.
26.04.2012 14:30 <Jouko> Pohjolan voiman 60-vuotis juhlakertomuksessa mainittiin vastaavasta tapauksesta, jossa sukeltaja oli jonkun voimalaitoksen patorakenteita käynyt tutkimassa ja samanaikaisesti paksu jääkerros oli irronnut pohjasta työntäen sukeltajaa altapäin vauhdilla liki puolimetrisen teräs?jään läpi ylös pinnalle. Sukeltaja selvisi vähin vammoin toisin kuin avustaja, joka vastasi jään päällä ilman pumppamisesta letkuihin ja köysistä, loukkaantui hieman enemmän rytäkässä.
28.04.2012 18:19 <Hartsa> Monella pienellä laitoksellahan tuon "hydejää" on aikamoinen ongelma on kokeiltu lämmitettäviä vällppiä liekkö enään missään jokilaitoksessa käytössä?
28.04.2012 18:41 <Jouko> Pystytäänkös hyydejäätä mitenkään tai millä lailla nykyään estämään lämmitettävien välppien lisäksi? Eli syntyykö sitä vain yllä mainittuina 'epätyypillisinä' talvina, eli ei läheskään joka vuosittaisena perinteenä :) ?
Luulisi ainakin tasatun yläkanavan pohjan, esim. betonoidun, vaikeuttavan jään tarttumista siihen..
28.04.2012 22:05 <Hartsa> Tavallaan sataa "alijäähtynyttä vettä" joka synnyttää autojenkin päälle aika mukavan jääkuoren jotan on mukava koettaa raapia pois. Auto käyntiin kierrosta koneeseen ja lämmitin täysille &#189; tunnissa lähti jäät pois erikoinen ilmiö kyllä tuo.
28.04.2012 22:06 <-"-> siis &#189; tunnissa oli auto sulanut.
28.04.2012 22:06 <-"-> 1/2 tunnissa oli auto sulanut.
28.04.2012 22:38 <Mikko Koho> Terveisiä Reykjavikista. Pitkä matka takana ja ensimmäisenä havaintona suihkuvesi tuoksahtaa rikille eli p....lle.. Mutta aiheeseen: Imatrankoskella oli lämmitettävät välpät jotka toimivat niin ja näin. Ne poistettiin 1950-luvulla kun Vuoksi ruopattiin. Sen jälkeen Imatrankosken koneet ovat hyytäneet kerran 1980-luvulla ja silloin pahasti.
29.04.2012 01:09 <J> Katsoppa paikallista sähköinfraa tännekin..
29.04.2012 09:48 <Mikko Koho> Aika on rajallinen mutta sellaistakin suunnitelmaa oli..

© Janne Määttä 2004-2017