|
23.05.2012 18:02 <STP> Kävinpä tänään katsomassa, että onko mitään mielenkiintoista tapahtunut paikalla. Tässä näkyvät katteen reunapellit oli saatu osittain pois, mutta mitään muuta näkyvää ei ollut tapahtunut. Sentään pääskyset olivat tulleet ja värkkäsivät vissiin pesiä tuonne ihan vasemmalla näkyvään voimalarakennukseen. |
|
23.05.2012 00:57 <Jouko> Vajaat 100 metriä kartalta laskien. |
|
22.05.2012 21:26 <muhentaja> Kanadalaiset käyttävät vieläkin kevyempää rakennetta: http://tinyurl.com/czbz3z6 Hydro-Quebecin sivuja selatessa ilmeni, että tuon huteran näköisen vaijerihässäkän motiivina on ollut puhtaasti raha, ja ilmeisesti myös V-mallin kohdalla (joskin kanadalaisversio on paljon korkeampi). |
|
|
22.05.2012 21:01 <jari> Kuinka pitkä tuo tuloruuhi on?? |
|
|
22.05.2012 11:09 <Mikko Koho> Eipä tullut kiireessä jalkojen laakerointia/saranointia katsottua että miten se on tehty mutta itselleni tuli tuosta mieleen erään teollisuuteen putkistoja toimittavan firman miehen kertoma: eräällä tehtaalla, en muista nimeä enkä kertoisi vaikka muistaisinkin, tyypit olivat sanoneet tehtaan miehille että repikää ainakin puolet noista putkikannakkeista pois jos haluatte että putket kestävät paikallaan. Niin hullulta kuin se kuulostaakin niin ilmeisesti liian jämäkkä kiinnitys on vaaraksi putkille joiden pitäisi sietää lämpölaajenemista. |
|
|
22.05.2012 10:39 <Jouko> Ehkä kapea kärkinen yksijalkainen pylväs sitten joustaa paremmin maanjäristyksessä, ikäänkuin huojuu vapaasti harusvaijerien varassa. |
|
22.05.2012 10:35 <Jii> Juu näinhän sen on täytynyt mennä. Sattunut joku oma sekaannus kaupungin energialaitoksen ja SSS:n alkuvaiheessa jne.. Pitääpä tarkistaa tuokin siitä historiikkiopuksesta :) |
|
22.05.2012 08:20 <Topiax> En tiedä, mutta arvaan: olisiko jonkinlainen venymisvara johdossa? Lenkki on varsinaista johdinköyttä ja suora osuus on siinä liittimillä kiinni, jotka tarvittaessa löysäävät ja antavat johdon venyä? Maanjäristyksten tai liikkumisen varalta? |
|
|
22.05.2012 07:44 <Mikko Koho> Tuollapa ei juuri puuvarmuutta tarvita :) Monessa paikassa maasto on todella huonokulkuista, ikäänkuin kalliossa olisi teräväreunaista syvää ojaa toinen toisensa vieressä. Ilmiö johtuu siitä että takaa tuleva laava työntää edellistä laavaa edellään ja kun paine kasvaa tarpeeksi niin kivi alkaa ikäänkuin rullata samoin kuin jos pyyhekumin jätteitä rupeaa kädellä pyörittämään pöydän pintaa pitkin. En tiedä sitten onko tuo pylvästyyppi tehty juuri sen takia että jos maanjäristys iskee niin linjat eivät tule alas. |
|
|
21.05.2012 22:18 <P. Ylväs> Minä arvelen että Mikkelin kaupungin sähkölaitos, myöhemmin energialaitos, myöhemmin ESE, on aloittanut joskus 1900-luvun alussa ja ollut aina 100-prosenttisesti Mikkelin kaupungin omistama. Suur-Savon Sähkön historia alkaa 1940-luvun lopulta, ilmeisesti SSS:n jakelualueen sisällä on vielä hyvän aikaa perustamisen jälkeen toiminut paikallisia itsenäisiä sähköosuuskuntia yms. Muistaakseni ESE on joitakin muuntopiirejä myynyt SSS:lle mutta eivät ne liene samaa puulaakia vielä olleet vaikka kaupunki molempia omistaakin. Mikkelin kirjastosta löytyy Suur-Savon Sähkön historiikki, joskus tullut se lainattua. |
|
21.05.2012 21:43 <Jouko> Kanssa samaa mieltä. |
|
|
21.05.2012 21:42 <Jouko> Mainitut vuosiluvut perustuvat vuosinauloista ym. "meistilaatoista" saatuihin tietoihin ja ovat suuntaa-antavia. |
|
|
21.05.2012 21:38 <Jouko> Käsitykseni mukaan noin 1950-60 luvulla tämä tienoo oli yhden sähköyhtiön aluetta kaupunkia ja maalaiskuntaa myöten, eli nykyiset ese ja sss "samassa talossa". Olisihan tuon voinut selvemminkin mainita, mutta voin toki olla myös väärässä. |
|
|
21.05.2012 21:28 <Jouko> Mitäköhän noiden ylimääräisten johtolenkkien on tarkoitus olla ja vielä molemmin puolin?? |
|
|
21.05.2012 21:25
<Jouko>
No jo on kummallisia voimajohto pylväitä. Ikäänkuin yhden ison voimalinjan tarpeista olisi rahoituskriisin takia tehty kaksi linjaa :D Harvinaiset ilmastolliset ylijännitteetkin huomattu oikean puoleista johtoa rakentaessa hievenen myöhässä, verraten Pohjois-Lapin malliin: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=935 Ainakin hyvin puuvarmoilta näyttävät rakennuskorkeuden perusteella ;) |
|
|
21.05.2012 17:30 <Mika Bister> Hieno kuvasarja! |
|
|
21.05.2012 15:32 <P. Ylväs> Mitä tarkoitat tuolla "jolloin kumpikin sähköyhtiö toimi vielä yhtenä osakeyhtiönä samojen seinien sisällä" ? |
|
21.05.2012 08:33 <Mikko Koho> Video yhdestä alumiinitehtaasta: http://www.youtube.com/watch?v=fZHjiDg4G7s |
|
|
21.05.2012 07:14 <n> Mistä sä tiedät minkälaiset noi valot on. |
|
20.05.2012 22:35 <J> Tyhjiökatkaisija?! |
|
20.05.2012 14:09 <Marko> http://picasaweb.google.com/Petroskoi80/MiniSuomiSanterinSeikkailumaaHtRi#5102320167731467250 |
|
20.05.2012 10:02 <n> Kuva 2000 luvulta... Huomaa taloista, melko uusia. |
|
|
19.05.2012 21:43 <J> Jonkimmoinen kuva siitä "pienoismallista".. http://www.hylatyt.net/minisuomi/slides/kuva29.jpg (v. 2009) |
|
19.05.2012 19:58
<Marko>
http://www.fortum.com/fi/media/pages/fortumin-pyhakosken-vesivoimalaitoksella-alkaa-peruskorjaus.aspx http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/pyhakosken-voimalaitoksella-tehdaan-mittava-remontti/592138/ Generaattoreiden teho nousee 40 MVA:sta 58 MVA:han. |
|
|
19.05.2012 14:20 <Marko> "Perunakellarin" koko havainnollistaa hyvin sitä, että kyseessä on ollut sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden yksi suurimmista rakennushankkeista. |
|
|
19.05.2012 07:03
<Mikko Koho>
Siellä oli Imatrankosken vanhojen koneiden halkileikkauksesta tehty pienoismalli. Maksoi aikoinaan kuin h****tti, piti tulla tänne itärajan viereen mutta päälliköt päättivät toisin ja pienoismalli joutui tuonne ja tänne tuli laihana lohtuna pelkät kehystetyt kuvat ko. pienoismallista. Nyt en tiedä missä malli on ja en tiedä haluanko edes tietää. Malli oli vitriinissä, en tiedä mitä kaikkea siitä sai ohjattua mutta se oli tehty ns. viimeisen päälle ammattimiehillä jotka osasivat hommansa. Se oli vielä sitä aikaa kun firmalla oli rahaa, viime kesänä, koko kesän, "Imatran teho xxxMW"-taulussa oli konesalin seinällä muistaakseni luku 866 ja vastauksena taulun korjausaikataululle sain melko sanatarkasti että "sen korjaamiseen pitäisi rakentaa telineet ja niitä ei ole talossa" ja "se on jo niin vanha että voi olla että siihen ei löydy edes kuvia." Että näin. Vielä vuonna 1997, ollessani n.10v, kävin laitoksella ahkerasti (lue:viikoittain) näyttelyssä. Erään kerran opas sitten kyllästyneenä soitti huoltomiehelle joka oli lähdössä kotia. Huoltomies tuli, käytätti kierroksen katsomassa miltä näyttää seiskan turbiininkansi ja miten akseli pyörii. Ensimmäinen hämmästys oli se miten korkea generaattorin alaosa oli. Vaikka sen oli nähnyt lukemattomia kertoja ylhäältä päin niin vasta samalle tasolle laskeutuminen kertoi totuuden. Kotona jaksoi vielä hämmästellä sitä kun ko. laitosmies kertoi että koneessa on kaksi akselia (nyt tiedän että ovat sisäkkäin ja toinen liittyy Kaplanin juoksupyörän lapojen säätöön.) Sitten kun palasimme ns. yleisölle sallitulle alueelle niin oppaat saivat kehut että toimivat oikein ja eivät laittaneet mitään asiatonta tyyppiä, mikä ei olisi esim. osannut käyttäytyä, mukaan. Sähkötekniikkaa tajusin jo tuossa vaiheessa sen verran että koneista lähtee sen verran rajut voltit että sähkö hyppää ja tappaa ja sama on linjoissa. Tuon muistan laitosmiehelle sanoneeni heti kun oltiin menossa konesalin lattialla kohti rappusia jotka vievät alas. Onnistuisiko nykypäivänä? Sanoisin että EI. Samoin silloin jo taulu oli seinällä ja silloin sunnuntaisin koskinäytös oli klo 15 jolloin näyttely oli samaan aikaan auki. Pariinkin otteeseen tuli oltua seuraamassa miten tehot käyttäytyivät. Käyttäisin tuosta nykyistä muotisanaa "sidosryhmäyhteistyö" ja tuossa on varmaan suuri syy siihen miksi aikanaan lähdin lukemaan alalle. Ja siihen miksi nykymenoa (sivusta) seuratessa melkein yrjöän kun joku nuori konsultti puhuu hekumoissaan "sidosryhmäyhteistyön tärkeydestä", firmojen nettisivut ovat mitä hienoimmat mutta muualla käytännön näyttö on ihan toista. Tuntuu että suuri osa oppineista ei edes aavista mitä "sidosryhmäyhteistyö" voi parhaimmillaan olla ja mitä sillä voisi aikaansaada. |
|
|
19.05.2012 02:07 <Jouko> Siellähän taisi olla jonkun vesivoimalan halkileikkauskin nähtävillä Imatran voiman osastolla, kenties taustan rakennuksessa. Mahtaneeko siitä olla kuvaa vai oliko rakennukset jo tyystin tyhjänä? |
|
18.05.2012 16:15 <Jii> Toki. |
|
18.05.2012 16:13 <Jouko> G:n kamera-auton tallentama tämäkin kokonaisuus: http://g.co/maps/ynwvg |
|
|
18.05.2012 16:10
<Mikko Koho>
Jouko: voi olla että jossain vaiheessa onnistuu tai sitten ei. Katsellaan. Tässä tuntuu olevan hommaa sen verran muutenkin että tuntuu että vuorokaudesta loppuu tunnit kesken. Vaikka luulisi toisin kun on henk. koht. syistä joutomiehenä.. Jos vaikka saisi Islannin kuulumiset jollain aikataululla tänne. |
|
18.05.2012 16:01 <Jouko> Googlen kamera-autokin on ikuistanut tämän vaikkei ihan vierestä ole kulkenutkaan :) http://g.co/maps/r8pzb |
|
|
18.05.2012 15:39 <Jouko> Voisit Mikko laajentaa Wikipediassa Francis-turbiinista kertaa sivua kun tunnut tietävän sen verran enemmän kys. tekniikasta sekä hyödyt/haitat Kaplaniin verraten kuin vaikkapa allekirjoittanut.. :-) |
|
18.05.2012 15:23 <Jouko> 16 km verran näkyy karttapaikan ilmakuvassa tyhjää johtokäytävää Kaihualta Listimävaaran kupeeseen, josta Jumiskon vanha johto kääntyy uudelle linjaukselle etelään noin 10 km päähän Pirttikoskelle. |
|
18.05.2012 09:13 <n> Minne noi kaikki menee? |
|
18.05.2012 09:01 <n> Kivoja. Varsnkin taaimmainen. |
|
18.05.2012 08:51 <n> Jos ei, niin nuo jalustat voisi mennä laitokselta sinne jonnekkin. |
|
|
18.05.2012 08:48 <n> Onkos tuo vesilaitos vielä toiminnassa? |
|
|
18.05.2012 01:12 <Mikko Koho> Ainakin Imatralla Tainionkoskella on muunto ja kenttä sisällä. En tiedä puhuiko openi aikoinaan puuta heinää vai puhuiko eri kentästä kun sanoi että SF6 säästi niin paljon tilaa että sähköt ja squash-kenttä mahtuvat samaan tilaan kuin ennen pelkkä sähkö.. |
|
|
18.05.2012 01:05 <Mikko Koho> J: Sony Ericsson j10 Jim Elm black :) |
|
|
18.05.2012 00:48 <muhentaja> Muistui tässä mieleen eräs ymmärtääkseni harvinaisempi käytäntö, eli generaattorimuuntajat ja 110kV kytkinkenttä sisällå voimalaitosrakennuksessa. Onko näitä muita kuin Jylhämä ja Pyhäkoski? Aikanaan olin mukana paikallisen sähköyhtiön kummiluokkatoiminnassaa meille esiteltin Jylhämän voimalan sisällå oleva 110kV kytkinkettä ja sai myös käydä visiitillä käynnissä olevan 110kV generaattorimuuintajan vierellä. Kivasti murisi. |
|
18.05.2012 00:42
<Jouko>
Niin, nämä hienot 1940-luvun teräspylväät on tuossa alkukevään mittaan purettu peruskiviä myöten pois. Sähköyhtiön 'isojen herrojen' silmiin näemmä pistäneet nämä aika pahasti... Pistivätpä myös omaan silmään erään paikallisen romutusliikkeen pihalla. Osassa mutkalle väännettyjä teräsorsia (ei kuvan) oli vielä lasieristimetkin kiinni :( |
|
|
18.05.2012 00:23 <Jouko> Pohjalla siis kuitenkin. Mahtanee olla tilava tuo "perunakellari" kuvasta päätellen vai onko niinkään..? M: Mikäs luurimalli vaivaa? :D |
|
|
17.05.2012 23:48 <Mikko Koho> Marko vastasi juuri kun naputtelin edellistä! Tämä luuri kun ei ole ihan paras nettiselaukseen.. |
|
17.05.2012 23:46 <Marko> Itse asiassa tässäkin kuvassa näkyy jännitemuuntajat, mutta pari erotinta, katkaisijaa ja parit virtamuuntajat on tullut tämän kuvan jälkeen lisää. Ja jännitemuuntajatkin ovat vaihtaneet paikkaa. |
|
|
17.05.2012 23:44 <Mikko Koho> Arvaukseni osuisi juurikin voimalan tai pato-osan pohjalle. Imatran padon alapuolella en ole päässyt käymään mutta koneaseman välppien alla kyllä. Sielläkin menee käytävä josta tarkkaillaan betonin ja kallion rajapintaa. Aikoinaan myös Teatteri Imatra hyödynsi tuota käytävää lasten 'Kauhujen Kierroksen' Manalana. Pienenä detaljina että Imatran vanhimmat osat alkavat olla vasta nyt valmiita kun betoni alkaa olla lopullisesti kovettunutta.. |
|
|
17.05.2012 23:32 <Marko> Kuvasta 5/23: Kun hissillä mennään niin alas kuin pääsee ja siitä jatketaan rappusia jokunen "kerros" alaspäin, niin pääsee tuonne. Kai siinä alavedenpinnan tason alapuolella ollaan. Ei olla siis padon sisällä, jonne kyllä pääsee samaa reittiä, vaan ehkä jossain luukkusalin alapuolella, suunnilleen samalla linjalla padon kanssa. Vesi menee turbiineille yläpuolelta. |
|
|
17.05.2012 23:07 <Jii> Tuossa kojeistokentällä on nykyään myös virtamuuntajat ja katkaisijat Rautuvaaran ja Pellon johtolähdöille, jännitemuuntajatkin taitaa löytyä... |
|
|
17.05.2012 22:44
<Jouko>
Veikkaan padon "sisällä", ehkä linkkikuvan patokoneistohuoneen "pohjalla" peruskalliosta päätellen: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4759 Hyvä kuvasarja muuten. Ehkä lisää kuvakulmia olisin toivonut ja vesitiloista etenkin, jos nyt kuivilla edes ovat.. Kuva: http://s3-eu-west-1.amazonaws.com/images-prod-kaleva-fi/image-feed/f04d94b0-9f5e-11e1-ab15-12313b036072/xlarge-11536114.jpg |
|
|
17.05.2012 22:21 <muhentaja> Olisikos raadilla valistuneita arvauksia missä ollaan Kalevan kuvasarjan kuvassa 5/23? |
|
17.05.2012 19:52 <Jouko> Tuon malliset pylväät alkavat olla harvassa kun tälläkin suunnalla isot herrat menivät purkamaan vastaavat 1940-luvun kuusinkertaiset pylväiköt :( Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3993 Tuskinpa ne kenenkään silmään pistivät vaikka johdottomiksi jäivät... |
