|
17.06.2013 17:14 <Lars Engblom> Käänetty suomeks se on, "Varokaa! Johdot ja laiteet ei saa koske" |
|
17.06.2013 13:56 <M. Asentaja> V-kytkentäinen jännitemuuntaja on todella sisäkäyttöön tarkoitettu, näissä muuntajissa ei muuten ollut erillistä paisuntasäiliötä vaan läpivientieristimet olivat niin tilavat että se riitti pienen öljymäärän paisuntatilaksi. Kolmivaihe jännitemuuntaja lienee ns. viisipylväsmuuntaja joka antoi ulos myöskin maasulkujännitteen 20kV:n verkossa. |
|
17.06.2013 12:28
<Hartsa>
täsäkin laitoksella on lipputanko kun täällä meillä päinkin http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4216 Olisiko sama suunittelia ollut asialla? |
|
17.06.2013 12:08 <Hartsa> Eipä niin kehtaa mennäkkään. Olisiko muuten tuosta tullut sähköt myös taloonkin ?? |
|
|
17.06.2013 08:47 <calm> Ei ole tainnut alueella pahemmin ukkosia olla, kun on ylijännitesuojat kovin vanhan näköisiä. |
|
17.06.2013 07:58 <calm> Seinäjoki-Tuovila 400 kV otettiin käyttöön 2011. |
|
17.06.2013 06:07 <Jouko> Kyllähän tuo selventää edellisiä kuvakulmia. Tässä näkyy 3~ mittamuuntajan suurjännitesulakkeetkin sekä genumuuntajan 400V virtakiskot. Männä aikojen tunnelmaa koko kuvasarja täynnä! |
|
17.06.2013 05:58 <Mikko Koho> Muistaakseni Virtaankoskella kiikasti se että valtaväylän patoamislupa puuttui. Jos katsoo vanhoja kuvia, esimerkiksi Linnankosken voimalasuunnitelmaa 1900-luvun alusta, (mainittakoon että Linnankoski on nykyisin kuuluisan Imatrankosken voimalan patoaltaan alla) niin voi löytää samanlaisen ratkaisun kuin siinä on. Vastakkaisilla rannoilla kaksi voimalaa ja keskellä kohisi koski vapaana. Noista voimaloista tosin vain läntinen, megawatin, laitos sai luvan ja sekin vain karbiditehtaan voimanlähteeksi. Itälaitos olisi siirtänyt voiman Pietariin mutta oli poliittisesti liian arka jotta lupa olisi aikoinaan voitu antaa, etenkin kun sijoittajat olivat ulkomaalaisia. Miksi ei sitten olisi padottu koko Vuoksen leveyttä? Ihan siksi että lupaa ei kertakaikkiaan olisi saanut. Joen leveydestä kolmannes kuului kummankin rannan omistajille ja keskimmäinen kolmannes oli valtion vesialuetta jolla turvattiin kalan nousu. Vielä nytkin, 2000-luvulla, voimassa olevasta laista löytyy sama kohta eli valtaväylää ei saa padota ilman erillistä lupaa. |
|
17.06.2013 05:58 <Jouko> Jos pelkän rakennuskannan ikää verrattais keskenään, niin täkäläinen Korpikosken mylly johtaisi kisaa vuodelta 1844, vaikkei alunperin olekaan ollut sähköntuotannossa :-) Tämä laitos lienee ollut alusta alkaen sähkövoimalana (Juupajoen keskustassa)? Rakenteet vaikuttaisivat kyllä melko vanhoilta.. |
|
17.06.2013 05:44 <Mikko Koho> Jaa, pitäisi löytää jostain käyttöohjekirja jos aikoo mitata genun kuntoa.. :) |
|
17.06.2013 05:41 <Mikko Koho> Samankaltainen saha/myllylaitos olisi Lappeenrannassa Suikissa, Nuijamaan raja-aseman vieressä metsässä, ollut jo vuosikymmeniä seisomassa. Vielä on ihmisiä jotka muistavat laitoksen toiminta-ajalta jotain mutta en tiedä kuka laitoksen omistaa ja millaiset luvat sillä on. |
|
|
17.06.2013 05:38 <Mikko Koho> Periaatteessa lupa vuodelta "karttapallo ja papyruskäärö" on voimassa niin pitkään kun laitoksen rakennetta tai ainakaan hydrologisia arvoja ei muuteta siitä mille lupa on annettu. Tuohon perustuu mm. Vanhankaupunginkosken voimalan toiminta Helsingissä jossa vanha laitos on korjattu toimintaan. Sitten taas Virtaankoskella jostain syystä vanha lupa ei olekaan voimassa koska laitos ei vastaa sitä mille lupa on aikanaan saatu. Sitten kun viranomaisten kanssa oli riittävästi vetkuteltu niin viranomainen laittoikin määräyksellään laitoksen seisomaan. |
|
|
17.06.2013 05:33 <Mikko Koho> Joskus naljailin tuosta ruotsinopettajalle että miksi puistomuuntamoissa lukee ovessa "Se upp! Livsfara!" kun kaikki on jo maanalla. Opettaja ei ollut ollenkaan ajatellut asiaa mutta kuulemma tuo "se upp" on samalla myös "varo". Niin hullulta kuin se maakaapeliaikana tuntuukin.. |
|
17.06.2013 05:28 <Mikko Koho> Mites tuossa kohdin olikaan avattavat luukut? Yksi syy voisi olla myös talvella sulanapito mikä olisi voinut jäädä päälle. Joskus tuli, avantouimarina, luettua sellainen pieni yksityiskohta että se tapa, millä järvellä voi pitää avannon sulana, ei toimi merellä veden suolapitoisuuden johdosta. Järvellä voit käyttää potkurikäyttöistä pintavirrankehitintä, jotka ilmeisesti alunperin keksittiin tukkilauttojen sulanapitoon, mutta merellä ainut keino on puhaltaa pohjasta ilmaa tai vettä pintaan päin. Sivusuuntaisen virtauksen kehittäminen saisi aikaan sen että avannon reuna jäätyy kovaksi kohmeeksi ja mitä enempi hakkaat kohmetta pois niin sitä enempi saisi lisää.. |
|
|
17.06.2013 03:50 <Jarmo Puntanen> Lisäsin sarjaan yhden kuvan, josta näkyy sj-kalustus kokonaan. |
|
|
17.06.2013 02:27
<Jarmo Puntanen>
En köynyt sisällä kropuamassa, koska koko kompleksi näyttäisi kuuluvan lähistöllä olevan pinkin omakotitalon tonttiin. Nimen saa epäsuotasti selville toisessa kuvassa mainitsemastani raportista. |
|
|
17.06.2013 02:13 <Hartsa> Olikos koneistosta enään mitään jäljellä ?? |
|
|
17.06.2013 02:12 <Hartsa> Meinataankohan korjata ollenkaan ?? |
|
|
17.06.2013 02:10 <Hartsa> Aika hyvä kierrosluku 1500 K/Min kyllähän se vaihteistolla saa turbiinin kierroslukua nostetuksi. Monesti törmännyt Stamford genuun Aggrekaateissa. |
|
17.06.2013 02:06 <Hartsa> Patokoneisto näyttää hiljan uusittu ja samalla varmaan automatisointia on päivitetty... |
|
|
17.06.2013 02:05 <Hartsa> Hyvin on osar24 katkaisian pylväät haalistuneet auringossa. Olisiko perällä omakäyttömuuntaja ?? |
|
17.06.2013 02:02 <Hartsa> hyvin on johtolähtöjä seinässä. Jos en pahasti muista väärin niin UPM peruskunosti ja revisioi koneet täältä uusiksi... |
|
17.06.2013 02:01 <Hartsa> Jännä että genu on ulos tuupattu sisältä? lie turbiini hajonnut tai jotain. |
|
|
17.06.2013 01:58 <Hartsa> Varmaan on suomennettuna Hengenvaara kjeisiin ja laitteisiin ei saa koskea =) ken ruottia osaa niin voi tuon tulkata..... |
|
|
16.06.2013 23:14
<Jouko>
Harvemmin on ulkokäytössä tullut tavattua sisämuuntamoissa käytettäviä eristimiä, jännitemuuntajan läpivienteihin verraten.. Oikeanpuolimmainen Str. 3~ mittamuuntaja malliltaan ehkä KSEU 30 ? Vrt. http://arjenhistoria.fi/actions/viewimage.php?id=123711&imgres=lres |
|
|
16.06.2013 21:12
<Joni>
Siinä on teknistä kauneutta :) |
|
|
16.06.2013 20:38 <M. Asentaja> Vasemmalta: muuntaja, noin 1000kVA, kahden vaiheen välinen jännitemuuntaja 20kV/100V, sekalainen sarja erimallisia ja -ikäisiä virtamuuntajia (vaurio joskus), vähäöljykatkaisija Str. OSAR 24 sekä ilmeisesti kolmivaiheinen jännitemuuntaja,(ei näy kokonaan). |
|
16.06.2013 17:11 <Hartsa> Asealainen vähän vuotanut öljyä ulos pytystä |
|
15.06.2013 23:58 <Jouko> Taemman kaapelipäätteen erotin vaihdettu Strömberistä Gevean malliin tässä joku aika sitten.. |
|
15.06.2013 23:54
<Jouko>
Kuvasta takavasemmalle on pykätty uusi puistomuuntamo sekä pyörätien varteen haudattu 20 kV maakaapelit. Viimeiset kj-verkon ilmajohdot siis poistumassa tästä Lähemäen kaupunginosasta sekä näillä näkymin myös osasta Peitsarin aluetta. Myös muissa osissa kaupunkia on maakaapeliverkon rakennus/laajennustöitä meneillään.. Hartsa: vanhoilla tolppamuuntamoilla vain harvakseltaan on yhä suurjännitesulakkeita käytössä. ESEn jakeluverkosta tiedän joitakin pylväsmuuntajia, joissa tapaa vielä sj-sulakkeita. Olisiko ehkä jotain puolisenkymmentä vielä käytössä, harvenevat hiljalleen maakaapeloitumisen yhteydessä, mm. kuvan ilmajohtoverkossa kolme käytössä olevaa muuntajaa sj-sulakkeineen (nyt korvautumassa puistomuuntamoin). Kaikista on kuvat olemassa. Se, milloin tulevat tänne nähtäville... Noh, aika näyttää. |
|
15.06.2013 17:08 <Pessi> 60 vuotiaita nykyään. |
|
15.06.2013 11:59 <Hartsa> Tässä on ajastin eli palaa hämärästä 4h sammuu sitten pois aamuyöksi vähän arvokkaamassa versiossa on myös että sait määritellä sammutusajan ja uudelleen syttymis ajan itse esim palaa hämärästä-01,30 syttyy sitten 5,30 sarastukseen asti tässä on vain tuo valoajastus Lamppuna on energiansäästö niin saa polttaa pitkään. Verrattuna vanhaan liiketunnistin halogeeniin jossa oli 300w halogeeni josta alkoi tunnistin "sekoilemaan" syttyi sammui vähän väliä,Tunnistin roskiin ja valo pääsi liiterinnurkalle työvaloksi jotkut liiketunnistimet kestää näköjään 5-6v. |
|
|
15.06.2013 02:48 <Mikko Koho> Tai sitten voisi olla hämäräkytkimen perässä liiketunnistin? Nykyisinhän ne on usein integroitu samaan pakettiin. Silloin ei valot jää palamaan. |
|
|
15.06.2013 02:15 <NH> Melkoinen käyttöpoliittinen uudistus laittaa hämäräkytkin ykköskytkimen tilalle. Jos aikaisemmin valot laitettu päälle tarvittaessa, nyt ne palavat koko yön ellei perässä ole erillistä kellokytkintä joka sammuttaa ne pikkutunneilla. Sähkölasku kasvaa, vai onko hämäräkytkintä ennen vielä toinen kytkin jolla valot saa tarvittaessa manuaalisesti pois? |
|
|
14.06.2013 14:27 <Mikko Koho> Konesali oli niin siivottomassa kunnossa (ts. rojut kaiken mielenkiintoisen edessä) ja ikkunat paskassa että jätin tilaisuuden käyttämättä ihan yhtä yksityiskohtaa lukuunottamatta joka sattui osumaan silmään. Alakerran vesilammikko tuli ikuistettua kun jaksoi mennä aika jyrkkää mäkeä alas mutta en ole jaksanut perata vielä kuvia läpi. |
|
|
14.06.2013 10:04 <Hartsa> Mikko: Otitko laitokselta sisäkuvia ?? |
|
|
13.06.2013 16:31 <Mikko Koho> Nyt kun tuli käytyä siellä niin näytti että Vantaan Energia oli hoitanut Lahnasen edes jotenkin. Ainakin varoituskyltit automaattisesti toimivista patoluukuista olivat ilmestyneet. Muuten, paikkoja katsellessa, alkoi lähinnä itkettää. Jokunen pelastusrengas oli ilmestynyt maisemiin mutta muuten tila alkaa mennä, johtuen ehkä jatkuvista oikeustaisteluista, huonompaan jamaan. Tämän laitoksen alakerta, mihin näki rinteen alaosassa olevasta ikkunasta, oli vesilammikko ja kun meni alapuolelta rantaa alas niin sieltä, mistä pitäisi ottaa jäähdytysilma, satoi vettä mikä oli kyllä jostain muualta peräisin kuin suunnitellusta valutuksesta. Lisäksi paikat olivat muutenkin sisällä siisteystasoltaan sen näköisiä että entisaikaan mestari olisi saanut slaagin jos olisi nähnyt vastaavan näyn. |
|
|
13.06.2013 16:25 <Mikko Koho> Jouko: nyt tuli katsottua tarkemmin tuo lähtö. Ilmeisesti lähtee KJ-maakaapelina ja muuntaja on jossain. Olisiko laitoksen sisällä vai sitten jossain kauempana. Laitos kun on noin vanha niin generaattorijännite voisi hyvinkin olla aika eksoottinen. |
|
|
13.06.2013 15:30 <Hartsa> Lahnasenkosken voimalaitoksen vuosituotanto on noin 5 Gwh vuodessa. |
|
|
13.06.2013 15:29 <Hartsa> http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/222221-vantaan-energia-joutuu-rakentamaan-satojen-tuhansien-eurojen-kalatiet |
|
12.06.2013 23:22 <K.W> Kun on asunut ikävuodet 0-18v vanhan rautatien vieressä niin kreosootin hajuun on jo tottunut. Se on minulle kotoisa tuoksu joka tuo mieleen kotitalon ja rautatien. |
|
|
12.06.2013 22:52 <Mikko Koho> Terveisiä Hiitolanjoelta. Myöhännäisherännäisen (herääminen 16 aikaan) idea lähteä voimalakierrokselle poiki Lahnasen voimalan koneen käynnistyksen, rajavartiolaitoksen auton partioimassa ja tämän voimalan vuotavan vettä sieltäkin mistä ei pitäisi ja havainnon että betoni alkaa irrota padosta. |
|
12.06.2013 22:51 <janixd> nuo sähköaseman suuntaan menevät tolpat on tuplex sähkölinjat ja nuo h:n malliset sähkölinjat ovat muuttuneet y sähkölinjoiksi ne uudet sähköaseman suuntaan menevät johdot on kaukaaohjattavia |
|
12.06.2013 17:34 <Teppo> näytä on vielä kurikan ammattikoulus valot ei oo palanu hetkeen mutta onpa kumminki |
|
09.06.2013 20:45
<Make>
http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?id=63741&view=lres&prms=q%3Dvalde+larimon+kokoelma%26limit%3D840 Tuolla on joku mallinumerokin. |
|
08.06.2013 21:38
<Mikko Koho>
Ja erottimella siis on nimenomaisesti, perinteisesti, ollut tarkoitus todella saada virtapiiri irti niin että siellä voi työskennellä ja maadoituserottimilla on joissain tapauksissa hoidettu määräysten vaatima työmaadoitus millä pitäisi varmistua että sähkö ei todella pääse työkohteeseen. Nykyisin on kuitenkin erottavia katkaisijoita joissa on sitten "two-in-one" eli kummatkin erotustoiminnallisuudet samassa. Katkaisijan tehtäviin on perinteisesti kuulunut että se todella kykenee katkaisemaan kaikki virrat mitä sijoituspaikassa voi esiintyä, normaaleista kuormavirroista pahimpiin vikavirtoihin asti. Kuten edellä todettu, jotkut erottimet myös pystyvät katkaisemaan kuormavirran ja muistaakseni jopa vähän vikavirtaakin vaikka niitä ei ole siihen tarkoitettu. Ja vetoomus: älkää ohjatko 110kV tai isompiakaan erottimia kun joku on lähimain kusella. Imatrankosken kentällä ilmeisesti löivät taannoin 110kV erottimen kiinni kun voimalakanavan toisella rannalla oli ko. hetki menossa. Ei kastunut paikat mutta ei ollut kovin kiva yllättyä siitä seläntakaa kuuluneesta surauksesta.. :D |
|
|
08.06.2013 12:17
<J.P>
Sana katkaisijahan jo kertoo että sillä saa poikki -siis virratkin, erottimella saa vain erotettua virrattomana jännitteet pois. Kyllähän sitten katkaisija tietysti myös jännitteet katkaisee mutta erottimia käytetään mm. että saadaan näkyvä katkaisuväli ja että saadaan taas sitten katkaisijatkin huollettua... KJ-puolella erottimet ovat yleensä kyllä sitten semmosia että niillä on jonkinverran katkaisukykyäkin -tällöin varsinaisten koskettimien apuna joko nopeasti aukeavat piiskat tai katkaisukammiot joiden kautta virta juuri ennen katkaisuhetkeä vain kulkee. Varsinaisia katkaisijoita on sitten sähköasemilla lähdöissä ja jonkin verran verkkoon hajautettuna "verkkokatkaisijoina" eli semmosissa paikkoja missä usein joudutaan katkaisuja tekemään isoilla virroilla ja normaali erotin ei kauaa kestäisi. |
|
|
08.06.2013 10:16 <tymä> Kertokaapas tyhmälle mikä ero on erottimella ja katkaisijalla? Kummalla katkaistaan jännite? Entä virta? |
|
06.06.2013 14:19 <RST> Nolla ylimpänä |
|
|
06.06.2013 13:07 <Hernani> Miten noissa 400v ajojohdoissa menee nuo vaiheet, eli 1, 2, 3 ja nolla? |