|
28.05.2012 16:06 <Mikko Koho> Teoria värähtelyn vaimennuksesta on siinä mielessä pätevä että tuolla on hyvin merellinen ilmasto vaikka ollaankin jo Islannin kannalta melko sisämaassa, ja toisaalta tuo alkaa olla jo vuoristoista. Eli tuulta riittää ja sää voi vaihdella hyvin nopeasti. |
|
28.05.2012 14:13 <Jouko> Huh, soitto lienee pelastanut maallikon hengen. Maalaisjärki taisi sillä kertaa unohtua autolle/kotiin, sillä tuskin paimenpojan lankojaan kukaan (edellä mainitun omaava) paljain käsin alas painaa loikkiakseen yli... :-) |
|
|
28.05.2012 13:55 <P. Ylväs> Kerran eräs vanha asentaja kertoili saaneensa päivystysvuorollaan soiton: sähköjohto roikkuu lähellä maata. Paikalle mentyään oli muuntamolta pääte-Spirelec katkennut ja 20 kV lanka roikkui jännitteisenä muuntajajompin varassa. Asiasta ilmoittanut naishenkilö oli kuulemma ollut vielä lähellä nostaa käsin johtoa että olisi autolla mahtunut ali tms. syystä... |
|
|
28.05.2012 09:58 <Mart> Ehkä ne toimivat värähtelyvaimennimina? |
|
26.05.2012 21:22
<Jouko>
Pitänee kyllä nuo tämän sarjan paikkatiedot laittaa uuteen järjestykseen kun omia kuviakaan ei tahdo enää löytää ;D Niin lähikuvaa noista Motoreista ei sitten näköjään jäänyt, kun tätä kuvaa etsiskelin että missä hiivatissa niistä puhuttiin... :-) |
|
26.05.2012 21:01 <Jouko> RicuP: kyllä se edes jotain valaisee, zoomauksen takia hieman heittää :) ks. http://goo.gl/maps/0kpu |
|
26.05.2012 19:46
<calm>
Tämä paljastuikin historialliseksi kierrätysmateriaalilinjaksi. Alunperin pylväät ovat olleet käytössä maailman ensimmäisellä harustetulla linjalla Helsinki-Virkkala. Tähän linja on pystytetty siis vasta vuoden 1974 jälkeen, eikä heti Haapakosken voimalaitoksen valmistuttua. http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=992672 |
|
26.05.2012 18:58 <calm> Parhaiten toimiva hakutermi tuonne arjenhistoriaan näyttäisi olevan 'sähköverkot'. Erityisen paljon ensimmäisen 110 kV:n linjan ja asemien kuvia, mutta kylläpä siellä kaikenlaista muutakin on kun jaksaa kahlata. Hakusanahaku näyttää toimivan noin 100x nopeammin kuin tuosta aiemmasta linkistä tulevat kaikki mahdolliset kuvat.. |
|
26.05.2012 09:21 <Hartsa> Pytty on ehkä -90 luvulta vähän uuvemmalta vaikutaisi...? |
|
26.05.2012 09:19 <Hartsa> Ei nyt hirmu vanhalta tuo keskus näytä Onhan tuolla A V HZ ja käyttötunti mittari, Näyttäisi että tuolla on ollut ehkä joku höyryturbiini kun on piippu rakennuksessa. Milloihan tämä tehdas/voimala on lopetettu ?? Veikkaisin tuota keskusta 70-80 lukujen aikoja.. tehdyksi |
|
26.05.2012 00:32 <P. Ylväs> Kuvassa näyttävät sen verran paksuilta että saattaisi olla Raveniakin. |
|
26.05.2012 00:31 <P. Ylväs> Sähkölaitteethan toimivat tunnetusti savulla; jos savun päästää ulos, laite ei enää toimi... |
|
|
25.05.2012 22:32 <Hartsa> Tai haisee toiminta savulle puhaltaa savut ulos sisuksistaan !! |
|
|
25.05.2012 15:22 <RicuP.> en oo aiemmin nähnytkään tollasia rullaeristimen kannakkeita |
|
25.05.2012 15:13 <RicuP.> hituvirtapiuhat vedetty samaan putkeen kuin ml langat:D |
|
|
25.05.2012 14:52 <Mikko Koho> Tai sitten tulee "ohmi kertaa käämi, pimeenä koko lääni", kuuluu "PLUMPS" tai jotain muuta vastaavaa.. Uuden tekniikan/laitteiston vikoja. |
|
|
25.05.2012 13:44 <Jouko> Eilen olivat jo hidastaneet Francis-laitoksen tuloruuhen virtausta samalla kun uuden laitosyksikön virtaamaa oli lisätty ja ohijuoksutuskin suljettiin padolta. Jokohan piakkoin pidetään juhlallisuudet vai menevätköhän vasta loppukesään, kunnes rakennus/purkutyöt kokonaan saadaan päätökseen... |
|
24.05.2012 19:16 <Jouko> Sisäkuvia Hikiän valvomosta: http://www.arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_start=580&s_class=1 |
|
24.05.2012 19:12 <Jouko> Ilmankos tuossa oikean puolimmaisessa osassa on niin paljon perustuksien kivijalkoja näkyvissä. Wanha pataöljykatkaisija siinä sijainnut, vrt.: http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=1194937&view=lres&prms=s_start%3D500%26s_class%3D1 |
|
|
24.05.2012 19:07 <Jouko> Kyseinen öljykatkaisija vielä käytössä: http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=1195000&view=lres&prms=s_start%3D500%26s_class%3D1 Lisää männä aikojen sähköasema ym. sj-kojeistokuvia: http://www.arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_start=500&s_class=1 Vastaavat paperikuvastona ilmeisesti näytillä Hämeenlinnan sähkömuseo Elektrassa..! |
|
24.05.2012 16:24 <Mherpman> Viikko sitten tuli käytyä noilla kulmilla katsomassa hienoja ohijuoksutuksia.. Hietamankoskessa olikin komeat kuohut, mutta tässä parantalassa oli koko putki purettu pois ja remontti menossa. Varmaan uusitaan koko putki. Vanhoja betonikannattimia oli pitkin poikin koskiuomaa. Varmaan oli yläveden korkeutta laskettu reilusti, jotta ei tarvitse työmaan aikana juoksutella. Tosin läheni ylävesikin aika korkeaa mittaa mittarissa. Ei vaan ollut kameravehkeitä mukana, että olisi saanut fotoja.. |
|
24.05.2012 08:55 <STP> Eipä ollut vielä(kään) pääsyä Koskipuistoon, siinä toivossa minäkin kävin paikalla kääntymässä, että olisi saanut parempia kuvia tilanteesta :-) |
|
|
23.05.2012 22:52 <Jouko> Löytyisikö sarjan jatkoksi kuvakulmia voimalarakennuksesta alajuoksun puolelta, maantiesillalta tai etuoikealta koskipuiston päädystä esim. tuosta: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5343 Kai koskipuistoon on jo pääsy kun tapahtumasta aikaa jo kulunut ja julkista virkistymisaluetta on... |
|
|
23.05.2012 18:02 <STP> Kävinpä tänään katsomassa, että onko mitään mielenkiintoista tapahtunut paikalla. Tässä näkyvät katteen reunapellit oli saatu osittain pois, mutta mitään muuta näkyvää ei ollut tapahtunut. Sentään pääskyset olivat tulleet ja värkkäsivät vissiin pesiä tuonne ihan vasemmalla näkyvään voimalarakennukseen. |
|
23.05.2012 00:57 <Jouko> Vajaat 100 metriä kartalta laskien. |
|
22.05.2012 21:26 <muhentaja> Kanadalaiset käyttävät vieläkin kevyempää rakennetta: http://tinyurl.com/czbz3z6 Hydro-Quebecin sivuja selatessa ilmeni, että tuon huteran näköisen vaijerihässäkän motiivina on ollut puhtaasti raha, ja ilmeisesti myös V-mallin kohdalla (joskin kanadalaisversio on paljon korkeampi). |
|
|
22.05.2012 21:01 <jari> Kuinka pitkä tuo tuloruuhi on?? |
|
|
22.05.2012 11:09 <Mikko Koho> Eipä tullut kiireessä jalkojen laakerointia/saranointia katsottua että miten se on tehty mutta itselleni tuli tuosta mieleen erään teollisuuteen putkistoja toimittavan firman miehen kertoma: eräällä tehtaalla, en muista nimeä enkä kertoisi vaikka muistaisinkin, tyypit olivat sanoneet tehtaan miehille että repikää ainakin puolet noista putkikannakkeista pois jos haluatte että putket kestävät paikallaan. Niin hullulta kuin se kuulostaakin niin ilmeisesti liian jämäkkä kiinnitys on vaaraksi putkille joiden pitäisi sietää lämpölaajenemista. |
|
|
22.05.2012 10:39 <Jouko> Ehkä kapea kärkinen yksijalkainen pylväs sitten joustaa paremmin maanjäristyksessä, ikäänkuin huojuu vapaasti harusvaijerien varassa. |
|
22.05.2012 10:35 <Jii> Juu näinhän sen on täytynyt mennä. Sattunut joku oma sekaannus kaupungin energialaitoksen ja SSS:n alkuvaiheessa jne.. Pitääpä tarkistaa tuokin siitä historiikkiopuksesta :) |
|
|
22.05.2012 08:20 <Topiax> En tiedä, mutta arvaan: olisiko jonkinlainen venymisvara johdossa? Lenkki on varsinaista johdinköyttä ja suora osuus on siinä liittimillä kiinni, jotka tarvittaessa löysäävät ja antavat johdon venyä? Maanjäristyksten tai liikkumisen varalta? |
|
|
22.05.2012 07:44 <Mikko Koho> Tuollapa ei juuri puuvarmuutta tarvita :) Monessa paikassa maasto on todella huonokulkuista, ikäänkuin kalliossa olisi teräväreunaista syvää ojaa toinen toisensa vieressä. Ilmiö johtuu siitä että takaa tuleva laava työntää edellistä laavaa edellään ja kun paine kasvaa tarpeeksi niin kivi alkaa ikäänkuin rullata samoin kuin jos pyyhekumin jätteitä rupeaa kädellä pyörittämään pöydän pintaa pitkin. En tiedä sitten onko tuo pylvästyyppi tehty juuri sen takia että jos maanjäristys iskee niin linjat eivät tule alas. |
|
|
21.05.2012 22:18 <P. Ylväs> Minä arvelen että Mikkelin kaupungin sähkölaitos, myöhemmin energialaitos, myöhemmin ESE, on aloittanut joskus 1900-luvun alussa ja ollut aina 100-prosenttisesti Mikkelin kaupungin omistama. Suur-Savon Sähkön historia alkaa 1940-luvun lopulta, ilmeisesti SSS:n jakelualueen sisällä on vielä hyvän aikaa perustamisen jälkeen toiminut paikallisia itsenäisiä sähköosuuskuntia yms. Muistaakseni ESE on joitakin muuntopiirejä myynyt SSS:lle mutta eivät ne liene samaa puulaakia vielä olleet vaikka kaupunki molempia omistaakin. Mikkelin kirjastosta löytyy Suur-Savon Sähkön historiikki, joskus tullut se lainattua. |
|
21.05.2012 21:43 <Jouko> Kanssa samaa mieltä. |
|
|
21.05.2012 21:42 <Jouko> Mainitut vuosiluvut perustuvat vuosinauloista ym. "meistilaatoista" saatuihin tietoihin ja ovat suuntaa-antavia. |
|
|
21.05.2012 21:38 <Jouko> Käsitykseni mukaan noin 1950-60 luvulla tämä tienoo oli yhden sähköyhtiön aluetta kaupunkia ja maalaiskuntaa myöten, eli nykyiset ese ja sss "samassa talossa". Olisihan tuon voinut selvemminkin mainita, mutta voin toki olla myös väärässä. |
|
|
21.05.2012 21:28 <Jouko> Mitäköhän noiden ylimääräisten johtolenkkien on tarkoitus olla ja vielä molemmin puolin?? |
|
|
21.05.2012 21:25
<Jouko>
No jo on kummallisia voimajohto pylväitä. Ikäänkuin yhden ison voimalinjan tarpeista olisi rahoituskriisin takia tehty kaksi linjaa :D Harvinaiset ilmastolliset ylijännitteetkin huomattu oikean puoleista johtoa rakentaessa hievenen myöhässä, verraten Pohjois-Lapin malliin: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=935 Ainakin hyvin puuvarmoilta näyttävät rakennuskorkeuden perusteella ;) |
|
|
21.05.2012 17:30 <Mika Bister> Hieno kuvasarja! |
|
|
21.05.2012 15:32 <P. Ylväs> Mitä tarkoitat tuolla "jolloin kumpikin sähköyhtiö toimi vielä yhtenä osakeyhtiönä samojen seinien sisällä" ? |
|
21.05.2012 08:33 <Mikko Koho> Video yhdestä alumiinitehtaasta: http://www.youtube.com/watch?v=fZHjiDg4G7s |
|
|
21.05.2012 07:14 <n> Mistä sä tiedät minkälaiset noi valot on. |
|
20.05.2012 22:35 <J> Tyhjiökatkaisija?! |
|
20.05.2012 14:09 <Marko> http://picasaweb.google.com/Petroskoi80/MiniSuomiSanterinSeikkailumaaHtRi#5102320167731467250 |
|
20.05.2012 10:02 <n> Kuva 2000 luvulta... Huomaa taloista, melko uusia. |
|
|
19.05.2012 21:43 <J> Jonkimmoinen kuva siitä "pienoismallista".. http://www.hylatyt.net/minisuomi/slides/kuva29.jpg (v. 2009) |
|
19.05.2012 19:58
<Marko>
http://www.fortum.com/fi/media/pages/fortumin-pyhakosken-vesivoimalaitoksella-alkaa-peruskorjaus.aspx http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/pyhakosken-voimalaitoksella-tehdaan-mittava-remontti/592138/ Generaattoreiden teho nousee 40 MVA:sta 58 MVA:han. |
|
|
19.05.2012 14:20 <Marko> "Perunakellarin" koko havainnollistaa hyvin sitä, että kyseessä on ollut sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden yksi suurimmista rakennushankkeista. |
|
|
19.05.2012 07:03
<Mikko Koho>
Siellä oli Imatrankosken vanhojen koneiden halkileikkauksesta tehty pienoismalli. Maksoi aikoinaan kuin h****tti, piti tulla tänne itärajan viereen mutta päälliköt päättivät toisin ja pienoismalli joutui tuonne ja tänne tuli laihana lohtuna pelkät kehystetyt kuvat ko. pienoismallista. Nyt en tiedä missä malli on ja en tiedä haluanko edes tietää. Malli oli vitriinissä, en tiedä mitä kaikkea siitä sai ohjattua mutta se oli tehty ns. viimeisen päälle ammattimiehillä jotka osasivat hommansa. Se oli vielä sitä aikaa kun firmalla oli rahaa, viime kesänä, koko kesän, "Imatran teho xxxMW"-taulussa oli konesalin seinällä muistaakseni luku 866 ja vastauksena taulun korjausaikataululle sain melko sanatarkasti että "sen korjaamiseen pitäisi rakentaa telineet ja niitä ei ole talossa" ja "se on jo niin vanha että voi olla että siihen ei löydy edes kuvia." Että näin. Vielä vuonna 1997, ollessani n.10v, kävin laitoksella ahkerasti (lue:viikoittain) näyttelyssä. Erään kerran opas sitten kyllästyneenä soitti huoltomiehelle joka oli lähdössä kotia. Huoltomies tuli, käytätti kierroksen katsomassa miltä näyttää seiskan turbiininkansi ja miten akseli pyörii. Ensimmäinen hämmästys oli se miten korkea generaattorin alaosa oli. Vaikka sen oli nähnyt lukemattomia kertoja ylhäältä päin niin vasta samalle tasolle laskeutuminen kertoi totuuden. Kotona jaksoi vielä hämmästellä sitä kun ko. laitosmies kertoi että koneessa on kaksi akselia (nyt tiedän että ovat sisäkkäin ja toinen liittyy Kaplanin juoksupyörän lapojen säätöön.) Sitten kun palasimme ns. yleisölle sallitulle alueelle niin oppaat saivat kehut että toimivat oikein ja eivät laittaneet mitään asiatonta tyyppiä, mikä ei olisi esim. osannut käyttäytyä, mukaan. Sähkötekniikkaa tajusin jo tuossa vaiheessa sen verran että koneista lähtee sen verran rajut voltit että sähkö hyppää ja tappaa ja sama on linjoissa. Tuon muistan laitosmiehelle sanoneeni heti kun oltiin menossa konesalin lattialla kohti rappusia jotka vievät alas. Onnistuisiko nykypäivänä? Sanoisin että EI. Samoin silloin jo taulu oli seinällä ja silloin sunnuntaisin koskinäytös oli klo 15 jolloin näyttely oli samaan aikaan auki. Pariinkin otteeseen tuli oltua seuraamassa miten tehot käyttäytyivät. Käyttäisin tuosta nykyistä muotisanaa "sidosryhmäyhteistyö" ja tuossa on varmaan suuri syy siihen miksi aikanaan lähdin lukemaan alalle. Ja siihen miksi nykymenoa (sivusta) seuratessa melkein yrjöän kun joku nuori konsultti puhuu hekumoissaan "sidosryhmäyhteistyön tärkeydestä", firmojen nettisivut ovat mitä hienoimmat mutta muualla käytännön näyttö on ihan toista. Tuntuu että suuri osa oppineista ei edes aavista mitä "sidosryhmäyhteistyö" voi parhaimmillaan olla ja mitä sillä voisi aikaansaada. |
|
|
19.05.2012 02:07 <Jouko> Siellähän taisi olla jonkun vesivoimalan halkileikkauskin nähtävillä Imatran voiman osastolla, kenties taustan rakennuksessa. Mahtaneeko siitä olla kuvaa vai oliko rakennukset jo tyystin tyhjänä? |
