Kaikki kuvat | Kuvien kommentit | Palaute | Etusivulle

Kommentit

	25.06.2013 13:15 <Hartsa> Näimpä =D monasti tahtoo turbiinimontussa että öljyä tulee tippa kannatinlaakerin kautta akselille ja se viskoo sitten vähän öljyä kulkupelleille ja eikun moppi käteen ja mopoata öljytipat pois. Tai vuotovettä tahtoo jostain tihkua sisälle.
	25.06.2013 10:34 <Mikko Koho> Mikäli Wikipedian tieto pitää paikkaansa niin tuolla on Waterpumpsin putkiturbiinit ja käsittääkseni niistä ei lämpöä sisälle heru. Jos ei oteta huomioon jotain hydrauli/voitelukoneikon pientä lämmöntuottoa ja sähkölaitteita. Koko kone on putkessa veden alla kuten vaikkapa tuossa: http://www.wpoy.com/linnamae.htm Nykyisissäkin koneissa alkaa olla ongelmana liian alhainen lämmöntuotto. Kesällä lämmöntuotto on toki turhaa mutta niissä laitoksissa, missä on uusittu generaattorit nykyisillä dynamolevyillä ym. tehdyiksi, on tullut ongelmaa siitä että kun talvella ajat laitoksen ilmanvaihtoa sisäkierrolla niin lämpö ei kovimmilla pakkasilla riitäkään, etenkin jos sähköntuotanto on syystä tai toisesta normaalia pienempi ja sitä kautta koneita vähempi käytössä.
	25.06.2013 10:15 <Mikko Herpman> Tässäkin voimalassa varmaan säästetään urakalla kiinteistön kunnossapitorahoja... Miten lie, käyköhän jossain vaiheessa niin että säästöt muuttuvat säätökustannuksiksi.. Mahdollinen vuotava katto päästää vettä rakenteisiin ja sähkölaitteisiin.. Rikotuista ikkunoista puhaltelee tuuli roskia ja talvella pakkasta sisään, vaikka hukkalämpöä tulleekin niin ainakin huurtumista tapahtuu rakenteisiin.
	25.06.2013 04:50 <Mikko Koho> Äkkiarvaus väsyneenä: halutaan tahdistimelle tieto että kumpaan suuntaan kenttä pyörii? Tai sitten toiset jännitemuuntajat ovat tahdistinta/laitoksen omia suojauksia varten ja toiset tehon/energian mittausta varten?
	25.06.2013 03:38 <Jarmo Puntanen> Moron kaikille, eli kiinnostaisi tietää mitä tässä kuvassa tarkasti ottaen on. Tietenkin tiukasti opetusmielessä, säännelty ala kun on kyseessä :-) Eli kiitos aiemmista kommenteista, vasemmalta lähtein on siis noin 1 MVA:n päämuuntaja, jolle tulee "tuvasta" generaattorijännite. Sen jälkeen kaksi valkeaa sj-eristettä kuuluvat kahden vaiheen välissä olevalle 20kV/100V muuntajalle (jokin omakäyttötarve/mittaus?). Sen jlkeen kolme eri aikakausien virtamuuntajaa eri aikoina rikkimenneiden tilalle, yksi per vaihe, ilmeisesti voimalaitoksen tuoton mittaamiseen? Sen jäkeen vähäohjykatkaisin, sen funktio lie selvä. Mikä tehtävä lie noilla kahdella eritehoisella jännitemuuntajalla? Ne muuntajan sj-sulakkeet ovat siis juuri eristimien päissä? Tangoista väännettävillä erottimilla (?) ilmeisesti vain laitetaan jompikumpi tai kummatkin 20kV-lähdöt pimeäksi? Kuitenkin A-tolppakompleksin yli kulkee kiinteä sj-yhteys? Eli siis toinen jännitemuuntaja pimenee tuolla toisella erottimella? En kyllä etsinyt, olisiko tässä voimalaitoksessa epätahtigeneraattori. -Jarmo
	25.06.2013 01:47 <Mikko Koho> Hartsan kommenttiin että vaikka Imatran koneet on muuten käyttötehtävien osalta automatisoitu niin yksi on jäänyt: vanhemmissa koneissa tarvitaan vielä miestä ja luuttua! Syksyllä avoimissa ovissa tuli nähtyä moinen näky. Kuulemma hiiliharjat työntää sen verran pölyä että koneen ympäristö pitää välillä siivota ettei tule oikosulkua ja laakerivirtaa joka voi rikkoa kantolaakerin..
	25.06.2013 00:51 <-"-> Leivinsoodaa voi käyttää neutralisoimaan akkuhappokorroosion autoissa,jne., koska se on miedosti emäksinen. (Varmistakaa, että akun navat ovat irrotettu ennen putsausta.) Tehkää tahnaa, jossa on 3 osaa ruokasoodaa ja 1 osa vettä, levittäkää kostealla liinalla hangataksenne korroosion akun navoista. Napojen puhdistamisen ja jälleenkytkemisen jälkeen pyyhkäiskää ne paloöljyhyytelöllä tulevan korroosion estämiseksi.
	25.06.2013 00:39 <Hartsa> Tiedän yhden varavaloakuston ( pakkasakku) jossa oli 2Kpl 12v akkuja Yht 24V/130Ah -1992 Olivat palvelleet kyllä ihan loppuun. Syksyn/kevään aikana oli käynyt akustossa jonkunlainen tussahdus painettavat korkit oli hypänneet ja akkujen kannessa olleet pienet ylipaine venttiilit oli pullahtaneet kauhea käry komerossa.Ja A mittari nyki (kennovika akussa) Eikun virrat O ja akkujen kaapelit irti ja soitto pomolle samalla lampulla katsoin niin hiljaa nousi akun sisällä pohjasta kaasukuplia pintaan.Eivät oleet kuumia ylläpitovaraus oli normaali keväällä vielä meni kk testissä hyvin läpi vettä kyllä piti joka kk lisätä. Nyt on huoltovapaat ( niin pitkään kun on vettä tuvassa) 2kpl 24V/150Ah Meni vuosikokeesa hyvin kepeästi 8h monessa paikkaa on tuommoiset akustot "herran halussa kuhan ovat ei niille tarvia tehä mitään" Kk testit ja vuosittaiset tekemättä omianaispainot mittailematta ja vesiä lisäämättä. Eli Kerran Kk verkko O ja akustolla 10-15 Min vuosittain maksimaalinen koe niin pitkään kun palaa ja syväpurkaussuoja sammuttaa akuston.Ominaispaino kertoo äkkiä akun kunnon ja lepovirta Täysi akku 1,28 ja 12,7 V puoliksi täynnä 1,18 12,2v (kannatta jo varata!) purkautunut akku 1,10 11,7V Uusimmathan varavalo keskukset mittaavat jo itse itsensä ja ilmoittavat vioista, Sanoa kuin yksi huoltomies että ei se tietokone ihmistä korvaa joka havannoi muutakin samalla =)
	24.06.2013 23:57 <Hartsa> Happo reakoi lyijin kanssa...Sopivasti kaasuuntuu kuormittaessa ja pääsee akun sisällä kehitymään vetykaasua niin jo poksahtaa kipinästä.Vanhemmiten akun huomaa myös siitä että herkuttelee paljon akkuvedellä eli saa vähän väliä lisäillä vaikka latausvirta on normaali ylläpitolatuksessa on yksi merkki vanhenemisesta toinen on harmaan mössön tulo akkuvedenpintaan eli akku on uusissa ja on aika paljon päässyt sulfatoitumaan sullfiitti on pahinta kennoille jota ei edes lataamisellakaan saa poistettua kennolevyistä.
	24.06.2013 23:41 <kpx8> Kyllä nuo 400/230V avojohtopylväät on kauniita varsinkin maalaismaisemassa.
	24.06.2013 23:38 <kpx8> Kyllä näitä 400/230V avojohtoja löytyy maaseuduilta aika paljon vielä. Ainakin Rautavaaralla näkee näitä kyseisiä johtoja pelloilla ja osa kulkee metsässä/metsän poikki.
	24.06.2013 23:21 <Jouko> Vesirakentaja Oy:n sivuille on päivitetty runsas kuvakerronta uuden syöttövesiputken asennustöistä. Mukava että netinkäyttäjiäkin muistetaan! Nähdäänköhän joskus ko. firman kuva-arkistoa näilläkin sivuilla... ;-) http://www.vesirakentaja.fi/html/voimalaitokset/parantalankoski.html
	24.06.2013 20:50 <Mikko Koho> Akuissahan on rikkihappoa, eli sinänsä en pitäisi ihmeenä jos joku paikka akusta syöpyy ajan myötä puhki. Toinen mahdollisuus on sitten katodinen syöpyminen, eli siellä missä sama levy toimii plussana syöttämässä virtaa katodille niin jostain syystä, korrodoivissa olosuhteissa, virta lähteekin menemään syystä tai toisesta muutakin kuin lyijyä pitkin ja se sitten syö paikan puhki.
	24.06.2013 20:38 <M. Asentaja> Yleisin käytäntö niin verkko- kuin generaattorikatkaisijoilla oli se että suht. pieni moottori viritti kiinnilyönti jousen jota taas ohjasi kela joka ei suuren suuria tehoja tarvinnut. Useimmiten tuollaisten 10 A;n stozien perässä sekä viritys että ohjaus. Oma kokemukseni vastaavasta tapauksesta oli sellainen että vanhemmasta lyijyakusta, jääköön merkki sanomatta, oli plus puolen levyjen silloitukset syöpyneet lähes olemattomiin. Jonkun huoltotyön takia varaaja oli hetken poissa pelistä ja kun se sitten kytkettiin takaisin akusto otti virtaa hieman reilummin jolloin tässä syöpyneessä kohdassa syntyi kipinä ja akun jäänteitä piti siivoilla akkukopin seiniltä, onneksi ketään ei ollut kopissa tuolloin. Kuulemani mukaan tällaista oli sattunut muissakin laitoksissa ja asiaa tutkittiin mutta en tiedä löytyikö syytä tähän syöpymiseen.
	24.06.2013 19:13 <Mikko Koho> Tuossa viikonloppuna kylillä kertoivat että eräässä laitoksessa oli tänä kesänä 6kV genukatkaisijaa kiinniohjattaessa räjähtänyt yksi akku mikä sarjassa muiden kanssa antaa ohjausvirran katkaisijalle. Heräsi kymysys että kun tuo räjähdys tapahtui ukkosella, kolmen onnistuneen uudelleen tahdistuksen jälkeen verkko meni nurin ja neljäs yritys pamautti akun, niin paljonko mahtaisi katkaisija ottaa virtaa/tehoa/energiaa silloin kun kiinniohjausta tehdään? Eli voisiko tuon pamauksen olla aiheuttanut se että siellä on ajettu niin tiheästi katkaisijaa kiinni että akku on ylikuumentunut vai onko energiamäärä, mikä tarvitaan ohjaukseen, ollut niin iso että akut ovat menneet polvilleen kun laturi ei ole ehtinyt ajaa uutta virtaa tilalle? Kyseessä oli kuulemma normi, vanhanaikainen, lyijyakku. Oliko noissa sähköllä ajettavissa katkaisijoissa jotenkin niin että kun sitä ajetaan kiinni niin ensin viritetään valmiiksi jousi mikä antaa ohjauksen katkaisutapahtumassa ja sitten ajetaan energiat toiseen jouseen mikä tekee itse kiinniohjauksen?
	22.06.2013 18:47 <Jarmo Puntanen> Eli lisää vinkkiä. Kuvan traktori oli vain satunnaistöissä.
	22.06.2013 16:21 <Jarmo Puntanen> Suunta ssattaa olla oikeakin.
	22.06.2013 12:19 <Jii> Pitää varmaan laittaa kesällä tuoreempia kuvia Kissakoskelta jos yhdennäköisyys on näin huomattava! ;) Kartalta katselin Loimijoen ja Kokemäenjoen voimalaitoksia, joten veikataan siltä suunnalta tms. Lounais-Suomesta.
	22.06.2013 01:24 <Jarmo Puntanen> Kiitos arvauksista! Kissakoski on kaukaista näköä kyllä, mutta valitettavasti ne ovat kummatkin vääriä, ja melkoisen kaukana oikeasta paikasta. Kannattaa silti jatkaa ja yrittää!
	22.06.2013 01:20 <Jarmo Puntanen> Tuoosa on melkoiset luonnon ja ihmisen muovaamat esteet ennenkuin ikkunoille pääsee. Tässä kuvassa kuvaaja on itse asiassa erittäinkin tiiviisti tehtaan kivijalassa kiinni noin parinkymmenen sentin levyisen hiekan ja kalliokielekkeen päällä, ja tuumaa, että uskallanko siirtyä vielä vähän alemmaksi virtaa... no uskalsinpa sitten kuten näkyy. 1926 mainitaan rakennusvuodeksi.
	22.06.2013 01:14 <Jarmo Puntanen> Nauloja ei tietääkseni ole tehty vuosiin. Ofan uudempi keveitä terästuotteita tekevä laitos on jonkin matkaa kuvaajan selän takana, samoin Pintoksen vastaava joen toisella puolella melko lähellä. 1920-luvulla on varmaan kartano ja koko kylä ollut iloinen uudesta hienosta sähkölaitoksesta. Pitäisi varmaan kaivaa joku lähdeteos esiin.
	22.06.2013 00:04 <Hartsa> vieläkös naulatehtaalla on toimintaa ?? Tästähän on lähenyt varmaan aikoinaan jokioisten kartanolle virtaa. Kartanothan oli aikoinaan olut monipuolinen työllistäjä...Isot puu ja metalli verstaat.
	22.06.2013 00:01 <Hartsa> Ompas tosiaan jätetty rapitumaan noin hieno rakennus ja laitteet oisko jostain -20 luvulta Et sisältä tullut kuvattua tuota ??
	22.06.2013 00:00 <-"-> hirvensalmi
	22.06.2013 00:00 <Hartsa> Ehkä kissakoskelta ??
	21.06.2013 12:17 <Mikko Koho> Katselin tänään aamuyöstä Hiitolanjoen Ritakosken opastaulua ja sen mukaan siellä olisi ollut mm. kaksi 210Hv Tampellan vesiturbiinia mutta ei näyttänyt olevan v.1929 taulukossa putouskorkeudelle vastaavaa pyörää. Pitänee vissiin vähän virkeämmillä aivoilla bongata tarkemmin. Olisi ihan kiva saada alkuperäisten turbiinien speksit tietoon. Turbiineitahan ko. laitoksella ei enää alkuperäisenä ole koska niiden tilalla on neljä Waterpumpsin kompaktiturbiinia mutta sen sijaan generaattorit, alkuperäinen säätötaulu ym. ovat vielä paikallaan. Saisi varmaan ihan kivan museo/näyttelypaikan vieläpä melko hyville kulkuyhteyksille mutta ainakin 0,4/20kV muuntaja ja apuhärpäkkeet pitäisi ensin siirtää toiseen paikkaan. Ja saada riitaisessa tilanteessa jäitä useamman osapuolen hattuun.
	21.06.2013 03:09 <Jarmo Puntanen> Lisään tähän keskusteluun kuvan toimivasta pienestä yksityisestä laitoksesta turbiinit kuivilla. Lähinnä kuvaajaa on ilmeisestkin Tampella "B", mutta mitä on sen takana? Tampella osti lisenssin KMV-tubiineiden tekoon 1910-luvulla, sekä teki vielä mallin "C". Tampereen kaupungin kuva-arkistosta voisi löytää helmiä -- tai sitten he ovat jo kaikki mainittavat turbiinikuvansa julkaisseet arkistossaan, enpä tiedä. Kuva: https://farm4.staticflickr.com/3675/9095292207_710697d3b5_o_d.jpg
	19.06.2013 16:10 <Hartsa> Kyllä näin ne pitäisikin olla....Siistejä ja hoidettuja =)
	19.06.2013 10:20 <Mikko Koho> Tai kiertovoitelu jämähtänyt? t. Herra 9200
	18.06.2013 19:48 <Sam> Betoniset ratapölkyt alla :)
	18.06.2013 18:43 <Hartsa> Laakeri jumahtanut liekkö keskusvoitelu hajonnut yms..... http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/laakerivika-pysaytti-sahkontuotannon-kankaan-vesivoimalaitoksella/1343004
	18.06.2013 18:31 <Hartsa> Tai onko sitten siiretty myös -1 vaihesena sähköä jonnekkin,Kai tuossa hässäkässä on puhelinpiuhaakin hälyytysten siirtoon tai sitten joku pinnanluku juttu...
	18.06.2013 18:27 <-"-> Kunnossapito vähän unohtunut....Pusikot pois ja maalia pintaan yleisilme kummasti kohentuu..
	18.06.2013 18:25 <Hartsa> No kyllä =D
	18.06.2013 18:24 <Hartsa> Turbiini säätäjän käämit kärähti tourujoen voimalaitoksella.
	18.06.2013 17:44 <Pekka> Näyttää kyllä aikamoiselta viritykseltä/pelle pelottoman pajalta tämä voimalaitos.
	18.06.2013 17:14 <Jarmo Puntanen> Jouko, joku kuva "pääsi irti" isokokoisena, ja kun niitä ei sitten enää saa pois ainakaan laittaja itse.
	18.06.2013 16:30 <Jarmo Puntanen> Lisäsin siis jonkinlaisen kuvan Tyrväältä. Isojen kenttien kuvaamisessa on tällaiselle hitusähköhenkilölle se hankaluus, ettei itse tiedä, mikä kohta kentästä on ehkä erikoinen ja kuvaamisen arvoinen.
	18.06.2013 13:31 <calm> Mitä noihin vielä lisää jäisi kaipaamaan, olisi ne sähkönsiirtoverkkojen alkupäät joka paikasta. Esimerkiksi tuolla Tyrväällä näkyi olevan Googlesta vakoiltuna jos jonkinmoista viritystä voimalaitoksen vieressä. Mutta kyllähän tilaa riittää pelkille voimalaitoksillekin.
	18.06.2013 13:19 <Jouko> Kyllä täältä päin tulee Tykkäyksiä laajalle kuvasarjalle näiden pikku voimaloiden osalta. Aihetta hieman sivuten, onko nämä kuvasarjan kuvat tarkoituksella noinkin suuria (mm. 1813*1024 pikseliä) vai jääneet originaaleiksi, kun osa on "vain" yllä olevan 1024*768 pikselin kokoisia, kuten suurin osa sivuston kuvista? Iso kuvakoko vaivaa lähinnä keskikokoisilla ja pienemmillä näyttöruuduilla kun joutuu hieman ajelemaan laidasta laitaan että näkyy...
	18.06.2013 12:35 <Jouko> Aikanaan hyvin yleisessä käytössä ollut vaaka-akselinen Francis-turbiini. Näitä lienee ennen saanut suoraan valmistajan, Tampellan, katalookista valitsemalla oman kosken virtaamaan sopivan mallin mm. yllä olevana 'yksikkönä' tai kaksoisturbiinina (ks. http://suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/Tampereen+museot/10758833490010.jpg ) Tuossa vastaavanlainen kuin kuvassa: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Tampereen+museot/D/605+Tampella+605+3%3a388?freetextSearch=turbiini&itemIndex=3
	18.06.2013 00:14 <Jarmo Puntanen> Jospa operaattorille on joskus tullut valvomosta sisäpuhelutkin yhteiskäyttöpylväässä? Onkohan tuossa ehkä sisäkäyttöön tarkoitettua kaapelia, joka on ottanut itseensä ja paikkailtu pakkausteipilla?
	17.06.2013 21:09 <Mikko Koho> Näyttäisi olevan firma lakannut: http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/nahkionkosken+voimalaitos+ky/07481636 Sehän ei toki sano sitä etteikö voimala olisi enää toiminnassa.
	17.06.2013 20:23 <Jouko> Onpahan viritys ;-) Pylväs ilmeisesti koottu hitsaamalla teräsputkia yhteen.. Vanhoja sähkö- ja puhelin avolinjan eristimiä hyödynnetty, mutta onko kytkettynä muita johtoja kuin AMKA?
	17.06.2013 18:17 <Jarmo Puntanen> Joo, tämä on tosiaan voimalaitospatoaukon edessä. Kivasti näyttäisi pientä roinaa heiluttelevan "väärinkäytössä" kesälläkin.
	17.06.2013 17:47 <Jarmo Puntanen> Kiitos, muutamma tiaron oikiaks.
	17.06.2013 17:33 <Jarmo Puntanen> Nuo sähköt osoittavat sahalaitoksen suuntaan, talo on reilun sadan metrin päässä, mutta luulisin, että sinnekin on sähköä saatu.
	17.06.2013 17:14 <Lars Engblom> Käänetty suomeks se on, "Varokaa! Johdot ja laiteet ei saa koske"
	17.06.2013 13:56 <M. Asentaja> V-kytkentäinen jännitemuuntaja on todella sisäkäyttöön tarkoitettu, näissä muuntajissa ei muuten ollut erillistä paisuntasäiliötä vaan läpivientieristimet olivat niin tilavat että se riitti pienen öljymäärän paisuntatilaksi. Kolmivaihe jännitemuuntaja lienee ns. viisipylväsmuuntaja joka antoi ulos myöskin maasulkujännitteen 20kV:n verkossa.
	17.06.2013 12:28 <Hartsa> täsäkin laitoksella on lipputanko kun täällä meillä päinkin http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4216 Olisiko sama suunittelia ollut asialla?

39723 - 39772 / 48835
<< >>

© Janne Määttä 2004-2017