Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	09.12.2012 05:51 <Jouko> Eli tässä oli aiemmin toinenkin putki yläkertaan Vesirakentajan kuvista varmistuen.. Hassusti loppuu noin etäältä tuo uusi putki.
	09.12.2012 00:55 <Joni> Onpas matala pylväs
	09.12.2012 00:28 <NH> Tuloputkessa on se etu että suurilla putouskorkeuksilla sitä voidaan käyttää lappomenetelmällä. Tällöin ei yläpäähän tarvita järeää sulkuluukkua pysäyttämään virtausta, vaan riittää pelkkä paineventtiili. Itse putkikaan ei todennäköisesti kestäisi pikasulun aikaansaamaa alipainetta vaan romahtaisi kasaan, jos vedentulo katkaistaisiin yläpäästä yhtäkkisesti. Putki ei ole myöskään kovin arka maastoesteille koska se voi ylittää ne. Kaihuan laitoksen tuloputken yläpäässähän on myös lappokynnys.
	08.12.2012 21:07 <Toni Lassila> Calm: Onkohan näissäkin enää vain 20Kv? Harvoin enää 45Kv:n "isoja" linjoja on siinä käytössä.
	08.12.2012 20:39 <Mikko Koho> Pitäisi tietää perustusolosuhteet niin voisi olla fiksumpi. Sama on Kaihualla pohjoisessa, siellähän on kanssa järjettömän pitkät putket laitokseen. Syvän alakanavan kaivaminen ei ole ihan ilmaista saatikka jos joutuu vielä louhimaan kalliota pois tieltä, padon rakentaminen ei myöskään ole ihan ilmaista kun pelkkä betoniaidan tekeminen ei riitä vaan pitää osata vähän muutakin. Norjassa, Sveitsissä ja etelän maissahan noita putkilaitoksia on käsittääkseni enempi koska siellä voi olla pieni liru mikä sitten putoaa satoja metrejä, kilometrinkin, ja siitä otetaan voima talteen. Ne laitokset ovat käsittääkseni ¤/kW-hinnaltaan edullisempia kuin kotoisat laitokset missä pitää olla älyttömät "bunkkerit" ohjaamassa vesimassoja ja kaikki rakenteet pitää tehdä, vesimääristä johtuen, suunnilleen maailmansodan kestäväksi.
	08.12.2012 19:15 <Mikko Koho> Oiskohan pojille käynyt tuolleen: https://www.youtube.com/watch?v=3gwPybu86Oc
	08.12.2012 18:54 <Mikko Koho> Oiskohan tuossa Googlen kuvassa oikealla näkyvä kiveys ja pieni kanava sitä varten että jos koneet tulee äkkiä alas niin syntyvä aalto hyppää sitä pitkin laitoksen ohi..
	08.12.2012 18:13 <Mikko Koho> Muodosta päätelleen wanha ASEAlainen?
	08.12.2012 18:10 <calm> Toinen puoli Googlelta: http://goo.gl/maps/uEg5C
	08.12.2012 17:43 <Hartsa> Paljonkohan on vallun teho ??
	08.12.2012 17:42 <Hartsa> Eikös näissä sisällä ole jo kuivamuuntaja?
	08.12.2012 17:27 <Jouko> Vastaavanlaisia valaisimia aikanaan bonganneena, parissa oli 1000 W hehkulamput E40 kannoilla. Myös kuparirunkoisia bongattu.
	08.12.2012 17:25 <Mikko Koho> Korjaan.. Vuosiluku meni väärin.
	08.12.2012 14:04 <Mikko Koho> Tuo Imatran luukun auki-kiinni-ajo alkoi jo ennen kuin pakkasista oli tietoakaan. Tuo ohijuoksutus ja toisaalta ihmisten ajattelemattomuus/tyhmyys kosken äärellä alkaa olla jo sitä tasoa ettei ole tullut edes mieleenkään kellottaa sitä tahtia millä tuolla ajetaan. Ei niitä kuitenkaan jatkuvasti rampata, välillä saa olla, padon alla olevasta vedestä päätellen, luukku melko pitkäänkin kiinni ja sitten taas ajavat auki. Segmentit otettiin aikoinaan käyttöön paristakin syystä, toinen oli hinta ja toinen tekniset ominaisuudet kilpailijoihin verrattuna ja yksi niistä syistä oli talvikäyttöominaisuudet. Vuoksi on hyydon kannalta aika armollinen joki koska se on ruopattu ränniksi ja sitten vielä porrastettu eli, virtaushäviöitä lukuunottamatta, ylälaitoksen alavesi=alalaitoksen ylävesi. Muistelen että viimeeksi hyytö on koettu 1980-luvulla, sen jälkeen on saatu olla rauhassa. Silloin Imatrankoskella seitsemästä koneesta viisi meni polvilleen kun välpät meni tukkoon.
	08.12.2012 13:54 <Mikko Koho> Saiskohan tuolla pelattua hyvin "kerrostalobingoa" jos vaikka yöllä kolmen aikaan laittas pyörimään.. http://www.youtube.com/watch?v=hfs0cVKJ1qg Toinen saman sarjan kone: http://www.youtube.com/watch?v=zYF89zPzjkg Nuo Saturnithan ovat Centaurin pienempi versio ja ikäkausiveikkaus noille koneille on että Wanha, alunperinhän Solar oli lentokonetehdas mikä sitten päätti keskittyä teollisuuskoneiden tekoon ja 1973 Caterpillar osti sen. https://mysolar.cat.com/cda/layout?m=35503&x=7 Noita koneita varmaan moni olisi, 50Hz versiona, kaipaillut tuossa viikko takaperin vaikka perin epätaloudellisia ovatkin..
	08.12.2012 12:54 <Helsinginenergia> En ole varma, mutta luulisin että ne ovat jostain 90-luvulta.
	08.12.2012 12:36 <Helsinginenergia> Niin on:)
	08.12.2012 10:00 <N> Porvooseen rakennetaan uutta sähkölinjaa.
	08.12.2012 02:02 <NH> Kuinkas nopealla syklillä Imatran luukkua ajetaan ylös-alas? Tuo voisi teoriassa liittyä kovalla pakkasella myös alijäähtyneen veden hyydetaipumukseen ja sen ehkäisyyn, tai sitten vain valssin koneistojen jäätymisen välttämiseen. Kokemäellä Kolsin laitoksessa tapahtui aikoinaan sellainen käyttövaurio, että tulvaluukun ollessa kovalla pakkasella pitkään auki, segmenttiluukun alaosaan kertyi jäätä. Sitten luukkua suljettaessa toinen nostovarsista pääsi vääntymään ja luukku jäi hieman raolleen ja samalla jumiutui. Sitten alkoikin kovat talkoot.
	07.12.2012 22:22 <Hartsa> Kesällä taas tulee koneikkojen lämmöt kanssa vastaa ja käämipakat ei siitä tykkee......
	07.12.2012 21:23 <Jouko> Onkohan tämän vesiputken käyttö ainoa mahdollisuus saada järkevästi hyödynnettyä 22m putous näin pitkällä matkalla (~700m) suhteessa saatavaan sähkötehoon?.. Virtaus ei ole ainakaan kovin suuri, saati kukkaron nyörit siihen nähden että patoa jatkettaisiin lähemmäs nyk. voimalaa tai voimalaa siirrettäisi lähemmäs patoa ja syvää alakanavaa sille johdattaen...
	07.12.2012 17:55 <Mikko Koho> Imatralla on aikoinaan, vuosikymmeniä sitten, ajettu kahdella valssilla pienikin virtaama ohi vaikka yksikin luukku olisi riittänyt. Syynä on veden roiskuminen mekanismeihin ja sen aiheuttama jäätymisongelma. Imatrallakin on ollut höyrysulatus mutta se on poistettu aika päiviä sitten koska ei oikein toiminut. Nyt ajavat jaksottain yhdellä luukulla "luukku auki-luukku kiinni"-menetelmällä. En tiedä miksi. Alussa sanottiin että 900m3/s on laitoksen maksimi ja kun tonni on juoksutusmääräys niin 100m3/s pitäisi lorottaa jatkuvasti ohi. Tosin lieneekö Espoossa joku viisas lukenut esitteestä että laitoksen maksimi on 970m3/s jolloin 30m3/s jäisi luukulle ja silloin 50m3/s jaksottain juoksuttamalla saataisiin tuo menemään ohi. Ongelma on vain sama kun laivassa: konekäskyä voi laittaa melko täysille mutta sitten tulee ongelmaksi se että meteli, tärinä ja polttoaineen kulutus kasvaa mutta vauhti ei juurikaan enää lisäänny. Sama on vesivoimalassa: aina voi ajaa ihan täysiä mutta eri asia on että onko se fiksua niin koneiden kestävyyden kuin tuottavuuden kannalta koska tietyn rajan jälkeen teho ei juurikaan lisäänny suhteessa virtaamaan.
	07.12.2012 17:48 <Mikko Koho> Itse olen kerran Tampereella käydessä nähnyt kun valssi oli jokusen kymmentä senttiä auki. Ja mitä tulee siihen yli lorotettavaan veteen, jossain oli aikanaan maininta että se tehdään teknisistä syistä eli sillä pidetään valssin lämpölaajeneminen kurissa.
	07.12.2012 16:34 <Hartsa> Näissähän on ollut aikoinaan jonkiasteinen höyrylämmitys kumpaisessakin valssissa. Mutta sen toiminnasta ei minulla ole tietoja. Höyrykattilahan on edeleen paikoilaan mutta osia siitä on vuosien aikaan hävinnyt ja voi nykyään olla aika hapahko kattila käytettäviksi.
	07.12.2012 16:22 <Hartsa> http://vaunut.org/kuva/75118?t=Nom
	07.12.2012 16:20 <Hartsa> Mahtava kuva Niila !!
	07.12.2012 16:18 <Hartsa> kuha kävi kyllä mielessä mutta ei näyttänyt niin tutulle =) Jos kuuraa ei ois noin paljon ollut niin olisin aika varmasti tunnistanut.
	07.12.2012 16:11 <NH> Vesimääriin suhteutettuna Kuhankoski on jo sen verran iso että nykypäivänä se rakennettaisiin segmenttiluukuin joissa on kiinteät sisäiset lämmittimet. Etenkin vanhojen valssipatojen kanssa muodostuu talvijuoksutuksissa aina huurreongelmaa, kun vesihöyry härmistyy suoraan käyttömekanismiin. Niin kauanhan menee hyvin kun virtaama pysyy tasaisena eikä luukkua tarvitse liikutella. Tässäkin tapauksessa vesimäärä tulee pienenemään tammikuulle mentäessä, jolloin valssia pitää pystyä laskemaan alaspäin. Mikäli lämmittimiä ei olisi, saattaisi koneistoon olla kertyneenä useampi metri jäätä. Mitä tulee puolestaan Tammerkosken valssipatoon, ei ohijuoksutusta ole isolla valssilla harrastettu kuin koneistojen remonttiin tai kosken täyttöön liittyvissä hyvin lyhytaikaisissa käyttötarkoituksissa. Talvella erittäin harvoin jos koskaan, ellei lasketa sen yli noruvaa ns. maisemavettä. Veikkaanpa ettei monikaan tamperelainen ole nähnyt isoa valssia koskaan auki.
	07.12.2012 15:49 <Mikko Koho> Yksi syy saattaisi, ympäristöluvan mukaan olla, se että tulevan veden määrä ei riitä turbiinin pyörittämiseen, etenkin kun laitos ei harjoita vuorokausisäätöä. Ympäristölupa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=26387&lan=fi
	07.12.2012 08:48 <Mikko Koho> En jaksanut edes pohtia/etsiä. Oli muuta tekemistä..
	07.12.2012 01:47 <Jouko> Ja näinhän se sitten paljastui. Oliko Mikon pohdinnat lähelläkään?..
	06.12.2012 19:35 <ajate> Mielestäni tuo 10kv:n ilmalinja mereltä luotoon on purettu pois viime talven aikana.
	06.12.2012 19:19 <Hartsa> muuntajatila on hyvin tuulettuva =)
	06.12.2012 16:53 <J,P> Tuo putki on ollut joskus talvella hienon näköinen, kun raoista tihkunut vesi jäätynyt paksuksi möykkyiseksi kerrokseksi sen päälle. On pitänyt joskus muistaa poiketa kameran kanssa katsomaan jos sais kuvan aiheesta.
	06.12.2012 14:59 <Jouko> Rouhialasta pari linkkikuvaa, joskin osa varmaan jo vanhentuneita: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5216
	06.12.2012 14:26 <Hartsa> Juu olen kanssa kuullut että jos hyppää hampailtaan niin se menee nosturihommiksi saada takaisin paikoileen.
	06.12.2012 08:37 <Mikko Koho> On muuten pirun tärkeä pitää tuo osa luukusta sulana. Mikäli tuo luukkutyyppi pääsee hyppäämään hampailtaan niin se ei mene kiinni ja takaisin laitto on aika pirullista hommaa. Noin on käynyt Imatralla sodan jälkeen ja sodassa muistaakseni Rouhialan, sittemmin menetetyn, laitoksen valssi räjäytettiin Neuvostoliiton joukkojen toimesta alavirtaan mutta se saatiin ongittua takaisin ja laitettua paikoilleen.
	06.12.2012 08:33 <Mikko Koho> Muistaakseni Vaajakoskella ei ole valsseja mutta muuten niitä löytyykin sitten enempi ja vähempi. Huomioiden sen että Tampereen uudesta padosta on täältä kuvia ja käsittääkseni Tampereella pääsee aika lähelle valssiluukkua niin veikkaisin Keskiputouksen laitosta ja sen Suomen suurinta valssiluukkua. Yleensähän nuo patosillat on lukittu porteilla mutta Tampereella taitaa mennä kevyenliikenteen väylä padosta yli. Ja kameran kulma voi olla vaikea hahmottaa mutta tuo on ihan selvä valssiluukun toinen pää, Hammasrata- ja valssin hampaistus, jotka pitävät luukun oikeassa asennossa, ovat lähimpänä uomaa ja vasemmalla sekä ylhäällä näkyy tiivisterakennetta. Se n jäänyt minulle epäselväksi että mikä tuo "ketjumainen osuus" hammasradan toisella puolella on. Keskiputousta puoltaisi vielä kuvan oikea suunta, eli konehuone ja käyttöketju on luukun vastakkaisella puolella ja keskiputouksella ei ole kuin yksi valssi.
	06.12.2012 01:58 <Jouko> Tekisi mieli vastata saman suuntaisesti, muttei Vaajakoskelta. Kameran kulmaa aika hankala hahmottaa..
	06.12.2012 01:36 <Hartsa> Valssipadolta kuvattu säteilylämittimet työssään =) Olisiko Vaajakoskelta kuvattu
	06.12.2012 01:32 <Hartsa> Kontiorannan varuskunassa on vähän "mikkelin tyyliin " valot jyrkemässä kulmassa ja lyhyt varsi. olisiko ollut puolustushallinon rakennuslaitoksella samanlaiset piirrokset valoista ympäri varuskuntia =)
	06.12.2012 01:30 <Hartsa> Pitääpä joskus käydä kuvaamassa Ylämyllyn vanhasta varuskunnasta puupylväät mutta todella lyhyt varsi...mikähän takia Ei näy ilmasta niin selvästi tai jotain ??
	06.12.2012 01:27 <Hartsa> Esmiä epäilisin kyllä vahvasti tämän rakentajaksi.....tai sitten Lm Ericson mutta tutkitaan tutkitaan =)
	06.12.2012 01:20 <Hartsa> Koetan tässä kuvata ehkä tuohon laitteeseen kuuluvan ohjaustaulun sekin on vielä paikoilaan.... Aikoinaan oli joensuun sokoksella tälläisiä eri kerroksissa 1 2 3 näin joskus kuului Plim kaksi tai kolme valoa paloi tai vilkuivat.Ne hävisivät -90 alun remontissa pois siihen saakka ne toimivat kaupassa täyttä häkää.....
	06.12.2012 00:05 <NH> Tuo on yksi versio henkilöhakuvaloista. Toinen melko yleinen konstruktio oli erivärisistä valoista koostuva pylväs, joissa oli aina kiinteitä ja vilkkuvia käsitteitä ja niiden yhdistelmiä. Keskuksen käynnistäessä henkilöhaun, valojen yläpuolella oleva summeri soi. Tämän jälkeen haettava henkilö soitti lähimmästä puhelimesta keskukseen joka yhdisti puhelun ulkolinjaan tai kertoi jos oli vaikka vieras odottamassa. Oikein käytettynä tämä oli hyvinkin kätevä systeemi isoissa tehdaskomplekseissa.
	05.12.2012 22:41 <Jouko> Alumiinisia katuvalopylväitä myös Karkialammen ex-varuskunnassa: http://goo.gl/maps/eStP9 Toiveiden mukaan voin joskus ikuistaa ne, mikäli kovin harvinaisia tässä maassa ovat... (Joo, ei tullut vilkuiltua ympärille) :)
	05.12.2012 19:31 <Mikko Koho> Tuo oli aikaa ennen langattomia hakulaitteita jotka sitten hävisivät joskus 2000-luvun alussa matkapuhelimien yleistyessä. Kuulemma aikoinaan oli henkisesti iso mullistus kun puhelin soi taukoamatta taskussa ja enää ei saanut hetkenkään rauhaa. Nyt tuntuu joillekin tehopomoille olevan statussymboli se että puhelin soi taskussa yhtenään ja siihen vastataan mikrosekunnissa, oli paikka tai tilanne mikä hyvänsä. Puhumattakaan siitä että soittaja saa kuulla "ootas hetki.. hhhnnnggghh.. prrrt.. Plumpsis! Noni, jatketaan.." Vielä 1990-luvulla oli huippuhauskaa se kun jossain Lapin hotellissa oli puhelin WC:ssä ja erään firman työntekijä päätti soittaa työpaikkansa valvomoon että et ikinä arvaa missä puhun..
	05.12.2012 19:17 <Topiax> Noita oli vielä 70-luvulla käytössä monessakin paikassa. Kiitokset Hartsalle tämän kuvan julkaisemisesta tolppagalleriassa! Kiitokset myös eri valoyhdistelmiä selventäneille asiantuntijoille sekä <calm>ille ratkaisun postaamisesta! Hyvää aivovoimisteluahan tämä tehtävä tarjosi!
	05.12.2012 18:53 <RicuP.> Valaisin on PSO, Nokian alumiinipylväässä.
	05.12.2012 18:50 <RicuP.> Erikoinen vempele:D kaikenlaisia vehkeitä sitä on ennen ollutkin. Enpä ole aiemmin nähny. Varmaan joku ESMI:n keksintö? Minkähän näkönen on sen ohjauspalikka?