09.06.2006 13:52
<M.Asentaja>
Muuntajan kannella joskus patopenkalta viskeltyjä kiviä! Ei vaurioita toistaiseksi.
06.08.2012 16:17
<calm>
Uljualla on tänään aloitettu ohijuoksutus ja huomenna oletetaan altaan olevan täynnä. Alapuolella Mankilassa vettä on jo valmiiksi pelloilla ettei viljasta meinaa tähkiäkään näkyä. Ei sitä vettä nyt tässä vähän (20 km) pohjoisempana ole kyllä noin paljoa vielä näkynyt missään..
09.08.2012 10:07
<Mikko Koho>
No, Saimaan alueella sentään ei tarvitse syytellä voimayhtiötä (Fortum), heille kun viranomainen antaa viikkokiintiön mikä pitää ajaa Vuoksesta läpi. Tällä hetkellä se on niin ääressä kuin olla ja voi, 900 mottia sekunnissa ja jos vielä nostavat tonniin niin alkaa Imatrankosken padosta mennä pakostikin vettä ohi, Tainionkoski vielä juuri ja juuri nielee sen. Mitenköhän on korvausasiat näissä tapauksissa joissa voimayhtiölle on annettu lupa ajella altaan pintaa melko väljissä rajoissa.. Voimayhtiöhän kikkailee pintoja mielensä mukaan mutta kattaako mikään vakuutus vahinkoja tai ollaanko sitä vakuutusta valmis käyttämään..
31.12.2013 08:35
<Mikko Koho>
Olisi ns. mielenkiintoista nähdä voimayhtiön laskelmat siitä että miten nuo juoksutukset on ollut tarkoitus hoitaa ja mikä on ollut toteuma. Toisaalta altaan pitäminen ihan ylärajoilla on siinä mielessä perusteltua että se vaikuttaa voimalan putouskorkeutta lisäävästi ja antaa mahdollisuuden ajaa koviakin virtaamia jos sähkön hinta sattuu pompsahtamaan. Mutta onko liiasta ahnehtimisesta pikemminkin haittaa, se olisi kiva tietää. Kun joudutaan tähän tilanteeseen että jokainen ylimääräinen liru joudutaan ajamaan ohi niin ensinnäkin koneet laulavat 24/7 jolloin sähkön €/MWh-hinta laskee. Toiseksi, kun mennään sen rajan ohi että tulvaluukut aukeavat, niin monessakin laitoksessa alkaa putouskorkeus pienentyä koska alavesi "padottaa" kun vedenpintojen korkeusero kasvaa toiseen potenssiin virtausnopeuden tuplaantuessa, ts. jos ajat tuplavirtaaman niin vedenpintojen ero nelinkertaistuu. Ja nuo tulvat johtuvat juurikin siitä että virtaamat ovat niin isoja että uoma ei enää vedä.
01.01.2014 20:42
<muhentaja>
Ahnehtiminen ainakin kirjaimellisesti vesittää tekojärven käytön tulvien ehkäisyssä. Kun allas pidetään jatkuvasti piripinnassa, ei jää yhtään pelivaraa sitten kun säätilassa tapahtuu jotain odottamatonta. Seurauksena on sitten se, että jo valmiiksi tulvivaan jokeen joudutaan ajamaan vettä niin paljon kuin voimalasta läpi menee, ja sen lisäksi vielä ohijuoksuttamaan. Siikajoen tapauksessa ohijuoksutusta voi tapahtua peräti kahdesta eri paikasta: kuvan voimalan ohijuoksutusluukusta ja entisen Kestilän kunnan alueella sijaitsevasta padosta, jokä löytyy täältä
http://tinyurl.com/neuu4xf Ja alajuoksun varren asukkaat kiittää sähköfirmoja taas kerran..
02.01.2014 10:56
<M.Asentaja>
Vaikka pidänkin VF;a vihamielisenä valtaajana on silti otettava huomioon pari kolme seikkaa ettei totuus unohtuisi. Käsittääkseni ELY-keskus määrittelee säännöstelyrajat Uljualle ja VF on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan pysynyt näissä rajoissa. Toiseksi, kuka olisi alkusyksystä jolloin allasta täytettiin tulevan talven pakkaskauden huippukulutusta varten arvannut että joulunaikaan tuleekin tällainen vedenpaisumus?
Jos joku olisi esittänyt että ajetaan allas tyhjäksi talvea vasten niin hulluna olisi pidetty!
Edes Kalle Kuudennellatoista Kustaalla ei tällaista kristallipalloa liene?
Kolmanneksi Uljuan ohijuoksutus tapahtuu pääosin vanhaan jokiuomaan kuten edelläolevasta linkistäkin käy selville joten voimalan alavettä se ei ihan heti ole nostamassa. Tokihan se vaikuttaa sitten kun alajuoksu ei kerta kaikkiaan jaksa vetää vesimassoja kuten nyt kävi.
Kylmä totuushan on että alajuoksun asukkaat asiantilasta joutuvat kärsimään, syyttöminä.
Nyt pitäisi niiden viisaiden ihmisten jotka ovat paljon vartijoina, päättää tulevatko talvet olemaan tällaisia tulvatalvia vai vieläkö nähdään pakkastalvia jolloin tarvitaan säätösähköä lämmityksem ym. tarpeisiin.
02.01.2014 11:31
<Mikko Koho>
Vähän sama tilanne kuin kirjassa "Vesistöjen säännöstely - Yleiset perusteet ja tekniikka, Lasse K. Kivekäs 1985" on todettu:
"Kokonaisajattelun vaikeutta kuvaavana kerrottakoon v.1974-75 talvitulvan aikainen ja silloin tavallisen sisältöinen puhelinkeskustelu. Siinä soittaja Mallasvedeltä ilmoitti, että vesi on noussut jo mökin portaille asti, ja vaati sen nopeata laskemista. Kun hänelle selitettiin, että Mallasveden pinta on nyt niin alhaalla kuin siinä tilanteessa olisi mahdollisuuksia, ja luonnonmukaista alempana, ja että patojen vielä enempi avaaminen pahentaisi Porin tulvaa, jossa vesi jo lainehtii lattioilla, oli vastaus: "Minä en puhu Porista, minä puhun Mallasvedestä."
Tuon perässä oli sitten maininta Uljuasta. Vaikka säännöstelyn saldo olisi positiivinen niin, kun etu jakautuu niin että toiset hyötyvät ja toiset kärsivät, niin epäluulo säilyy. Se, mikä on tilanne 30v myöhemmin kun laitoksen omistajakin on vaihtunut, siitä en tiedä.
25.04.2014 12:49
<Mikko Koho>
Ei voi minkään jos edellisessä kommentissani olleen kirjan sisältämä, Uljuan säännöstelyrajoja kuvaava, käppyrä on vielä voimassa. Siinä on selkeästi ylä- ja alarajat joiden välissä pitää pysyä ja yläraja tulee melkoisen jyrkästi keväällä alas sillä oletuksella että kun tulva alkaa niin sitten vesille on tilaa. Voi siis alkaa pohtia että jos tämänkaltaiset vuodet, joita nyt on koettu, alkavat toistumaan niin pitäisikö ainakin, puhtaasti tekemällä tehdyillä, järvillä, kuten Uljua, alkaa siirtyä kohti realiaikaista vesitilanneseurantaa ja muuttuvia säännöstelyrajoja..
Mutta sehän on fakta että ihmisille ei mikään kelpaa, ei vaikka olisi järkiperusteet millä toimitaan tai peräti lait ja asetukset vastassa.
