|
07.08.2016 19:43
<Make>
Vai on tästä PL-versiokin... Uudempi tyyppi näkyy olevan 5395Z: http://www.luminum.fi/epages/luminum.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20120109-11092-78506-1/Products/HA1006 Tuo lampunkanta lienee myös yleinen. Siinä on kai kiinnityskorva, josta se ruuvataan pohjaan. |
|
07.08.2016 19:38 <Koomikko> Tämä on tökätty aivan kesämökin pihaan, joten kotirauhaa häiritsemättömiä kuvakulmia ei kovin helposti löydy. |
|
07.08.2016 15:47 <muhentaja> Aikoinaan kun vasta ensimmäinen Fenno-Skan -yhteys oli käytössä, "nollajohtona" toimi meri. Noita HVDC-yhteyksiä Ruotsiin käsittääkseni ajetaan normaalitilanteessa siten, että virrat ovat yhtä suuret ja kulkevat vastakkaisiin suuntiin, eli virta kulkee pääosin silmukkana merikaapeleissa ja meren kautta kulkeva virta on varsin pieni. Jos jompikumpi yhteys putoaa syystä tai toisesta verkosta, paluuvirta kulkee silloin meren kautta. Semmoinen muistikuva on, että merielektrodien materiaali olisi pitänyt vaihtaa Fenno-Skan 2:en tultua käyttöön, koska paluuvirta voi vikatilanteesta riippuen kulkea kumpaan tahansa suuntaan. |
|
|
07.08.2016 15:30
<RicuP.>
Aivan. Tuossa HVDC systeemissä tuntuukin olevan paljon merkittäviä etuja. Toisaalta ns. tehoelektroniikkapuoli taitaa olla vaativa ja kallis toteuttaa, kun sitä tarvitaan molemmissa päissä. Luulen kuitenkin, että tulevaisuudessa tuo systeemi tulee yleistymään, kun tekniikka halpenee. DC:tä on kuitenkin helpompi hallita elektroniikalla, kuin perinteistä vaihtovirtaa. Muistan, kun pomo kerran jutteli toisen asentajan kanssa, kun oli lukenut lehdestä DC verkosta, niin luuli, että pistorasiasta alkaa tulemaan DC:tä ja mietti, toimivatko kaikki laitteet DC:llä. :D Ei näköjään pomokaan ole aina firman terävintä päätä :D Onko tuossa toisessa langassa sitten 400kV ja toisessa 500kV vai ja miksi? Jossain täytyy olla myös 0V.. |
|
07.08.2016 15:02
<RicuP.>
Helsingissä noita, tai vastaavia näin joskus muutaman, en nyt tarkkaa paikkaa muista.. Hyvinkään Rantasipissä keskellä pihaa seisoi tämmöinen: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2487&pos=88&pid=69570 On valmistunut vuonna -74. Voihan olla, että alunperin olisi kokeiltu tuota Ornon mallia. |
|
|
07.08.2016 12:52 <muhentaja> Merikaapelin avojohtoon verrattuna hurja kapasitanssi lienee tämän linjan tapauksessa tärkein syy HVDC:n käytölle. Suomen ja Ruotsin sähköverkothan käyvät samassa tahdissa, Tornion kautta kulkee vaihtovirtayhteydet Ruotsin verkkoon. Suomen ja Venäjän verkot taas eivät käy samassa tahdissa. Rajan yli menee kyllä vaihtovirtajohto, mutta Venäjän puolella on ns. back-to-back -tyyppinen asema, jossa on kummankin maan verkkoihin kytketyt konvertterit DC-puolelta yhteen kytkettynä. En tiedä käykö siellä HVDC ylipäätään edes taivasalla vai onko molemmat konvertterit rakennettu samaan halliin. Kyseinen laitteisto oli aiemmin yksisuuntainen, eli tehoa voitiin siirtää vain Venäjältä Suomeen, mutta käsittääkseni sitä on jossain välissä muutettu/päivitetty siten, että tehoa voidaan siirtää kumpaankin suuntaan. |
|
07.08.2016 11:55
<KuPe>
Tuohon UNO valaisimeen, tässä on kuva vähän toisesta kuvakulmasta http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?id=17258&view=lres&prms=s_start%3D640%26s_fulltext%3D%26s_adv%5B0%5D%3Dmainoskuvat%26s_adv%5B1%5D%3D%26s_advfrom%5B0%5D%3D2%26s_advfrom%5B1%5D%3D1%26s_org%3D2%26s_viewmode%3D2%26s_class%3D1%26s_advs%3D2 |
|
|
07.08.2016 11:45
<KuPe>
kaikkia piti yrittää, kun oli hiljaista tehtaalla. Tämä proto oli aikoinaan, tuossa Ornon pihatolpassa, 1970-luvun alussa, ei muistaakseni hyväksytty kohteesees. Olisiko kohde ollut Hyvinkään Rantasipi hotelli? |
|
|
07.08.2016 02:35 <Mikko Koho> Ainakin se että kaksi eri tahdissa olevaa verkkoa saadaan toimimaan keskenään ja muistaakseni vaihtovirtavoimansiirrolla oli joku pituus jonka ylittäminen aiheuttaa sen että loistehojen hallinta menee mahdottomaksi, ts. kun kytket linjan toisesta päästä kiinni niin virta on maksimissaan mutta pätötehon siirto, häviöitä lukuun ottamatta, on nolla koska kaikki virta kuluu johdon tyhjäkäyntivirtaan kun linja toimii ikään kuin isona kondensaattoriparistona. |
|
|
07.08.2016 00:16 <RicuP.> Mitä hyötyä tuosta tasavirta linjasta sitten on? |
|
|
07.08.2016 00:14 <RicuP.> Mulla on tuommoinen 11W lampulla. Sen takana taisi lukea tussilla vielä sähkönumerokin. Jossain huoltorakennuksien ovien päällä noita välillä näkee. |
|
07.08.2016 00:08 <RicuP.> Vähän jalat ristissä :D |
|
07.08.2016 00:01
<RicuP.>
Voisiko tämä sittenkin olla jotain sukua tälle: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2530&pos=9&pid=120347 Ainakin nuo lamppukotelon kulmat tuntuisi olevan samat ja tuo lasin kiinnitys tuolla tiivisteellä, joten tämä voisi olla PSO. Toisaalta myös SLO 8007 mallissakin tuo lasi on samalla systeemillä kiinni.. Lisäksi tuo pääty osa on todella paljon saman näköinen rautoineen, kuin tuossa linkin SLO mallissa. Ainoa ero taitaa olla, että tästä puuttuu tuo johdon läpivientikohdan laippa. Onko nämä täysin kulmikkaat, vai vähän viistot? Olen vissiin saamassa SLO:n vastaavan natikka version, niin sitten näkisi systeemit paremmin. Kaikkihan tuntuu olevan kopioita keskenään aina jollain tavalla. |
|
06.08.2016 23:41 <RicuP.> Tätä outoa mallia on myös Hyvinkäällä eräällä pallokentällä ja olen itsekin tullut siihen tulokseen, ettei kilpeä näytä löytyvän. Niissä on myös tuommoinen kisko, mutta eikai ollut reikiä.. Heijastin vaikuttaa kyllä samalla lailla kuvioidulta, kuin Ornon / Idmanin valetuissa versiossa. Lamppu kyllä todennäköisesti vaihdetaan tuosta kannesta, jolloin vissiin kanta lähtee mukaan. |
|
06.08.2016 23:23
<RicuP.>
Näköjään tämäkin malli on sitten siirtynyt SLO:lta Idmanille. Minulla on vissiin samaa sarjaa oleva Idmanin pyöreä versio 2x 9W, joka on myös noin korotettu pinnasta. En ole koskaan nähnyt tuolla lipalla, enkä valkoisena. |
|
06.08.2016 22:46
<Make>
Siellä sanotaan parannukseksi "superimposed-pulse" ? Tarkottaako se sitten vaihdettavalla osalla olevan antavan tarvittaessa useamman sytytyspulssin? Tuossa on kuvan mallin kanssa samaa sukua: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9165 Tuossa taas 16.5 mainittu outo malli: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9166 |
|
06.08.2016 22:35 <Make> Ai se on tuo, tuttu malli: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9164 |
|
06.08.2016 22:31 <Make> Jaahas. Näkemässäni seinämallissa seinäkiinnike on vaan erilainen kuin Muistajassa. |
|
|
06.08.2016 22:27 <Hartsa> joskus näitä on pärähtänyt osiksi lamppua vaihdettaessa kun aurinko on hapertanut tuon kuvun. |
|
|
06.08.2016 22:10 <RicuP.> http://www.muistaja.fi/index.php?q=orno&limit=1500 |
|
|
06.08.2016 22:10 <RicuP.> Se kolmiovalaisin olikin yllättäen Orno Park 140-070 S ja pylväs versio 140-070 I/P. Ne mitä näin olivat 50W Eh lampulla. |
|
|
06.08.2016 21:57
<RicuP.>
Tuo se on. Itse makkaravalon kuvaa ei tunnu löytyvän, mutta epäilen vahvasti sen olevan myös Orno. Niitä Mastereita olen nähnyt erään myymälän katossa juuri niillä haitarimutkilla. Onpas vanha kuva asemasta. Valaisin saattaa olla 8153 tai HKB 8. Nykyään tuolla on tummat Victor valaisimet erikoispylväillä vm -95. |
|
06.08.2016 21:32 <Make> Vai savunharmaa. Ainakin kuvan yksilö vaikutti enemmän huurretulta, jos se on vaikka muuttunut. Aika paljon noissa näkyi rikkinäisiä kupuja, toki asennuspaikat olivat "haastavia". |
|
|
06.08.2016 20:35
<Make>
Eli kiskovalo on tuollainen: http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?id=18095&view=lres&prms=q%3Dvalde+larimon+kokoelma%26limit%3D7420 Master-mallia haitarikulmilla taisi olla aikoinaan Keravan Anttilassa. Olisiko ollut myös kaarevat ritilät. "Hyvinkään juna-asema Rautatienkadun puolelta" http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?id=18064&view=lres&prms=q%3Dvalde+larimon+kokoelma%26limit%3D7420 |
|
06.08.2016 20:27 <RicuP.> Nykyinen rasia on kyllä suhteellisen iso ja ruma varsinkin, kun ovat punaisia. Vastaavalle Perilex rasialle olisi kyllä käyttöä Suomessakin.. Minkähän takia sitä ei täällä pahemmin käytetä? |
|
|
06.08.2016 20:16 <Make> Näyttäisi tosiaan olevan Kone ja Neula OY! http://www.flightforum.fi/forum/index.php?topic=112448.0 Onhan tuo rasia ihan hillityn kokoinen pienitehoisille laitteille ainakin nykyisiin verrattuna. |
|
|
06.08.2016 20:06 <Make> En ole nähnyt... Ornoa voi toki epäillä valmistajaksi. |
|
|
06.08.2016 19:24 <RicuP.> Tuon museon mukaan leima "KN"'tarkoittaa yritystä Kone ja Neula Oy, joka on teettänyt tulpan Sarviksella. Eli noita Pikoja on käytetty aikoinaan yleisesti teollisuusompelukoneiden, pesukoneiden, ym. kytkentään. Toinen litteä 4 piikkinen, vanhan Strömforsin luettelon kannen 3~ tulppa on Flako niminen. |
|
|
06.08.2016 19:13
<RicuP.>
Tuossa sitten sama valaisin SLO nimellä: http://tori.fi/vi/26454896.htm |
|
|
06.08.2016 19:09
<RicuP.>
Tuossa kuva: https://museot.finna.fi/Record/siiri.urn:nbn:fi-vapriikkihttp%253A%252F%252Fmuseosiiri.tampere.fi%253A8080%252FESINE%252Fcontent%252FSIR_EXEC%252Fimages%252Fprimary%252F20030624%252F10564489347330.jpg |
|
|
06.08.2016 19:04 <RicuP.> Tuossa näkyy jotenkin: http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?from=searchext&id=69677&prms=q%3Dorno%26limit%3D360 |
|
|
06.08.2016 19:02 <RicuP.> Taitaa ollakin niin, että Sarvis onkin tehnyt vain valaisimen osat SLO:lle. Kuvista löytyi myös Enston valaisimien osia. Lisäksi tuon ko. laatikkovalaisimen pohjaosa on täysin samanlainen, kuin Enston AVR 7.x mallissa. |
|
|
06.08.2016 18:54
<RicuP.>
Roy mallia on kai vielä käytössä Hyvinkään vanhassa asemarakennuksessa. Ravintolan puolella on myös Bau valaisinkruunu ja yksittäisiä valaisimia puolipyöreillä kuvuilla. Sen "makkaravalon" kiskovalo on ainakin mallia 130-301 tai 5520. Itse valaisin on samaa tyyliä, kuin Orno Master, mutta on paksumpi ja kokonaan pyöreä. Master mallia olen nähnyt myös haitari kulmilla yhdistettyinä ja kaarevalla ritilällä. |
|
|
06.08.2016 18:18
<Make>
En ole Uno- mallia nähnyt. Tuo puolipyöreä Roy- malli juuri on töissä. On vieläpä Heikki Turusen muotoilua. |
|
|
06.08.2016 18:11 <Make> En nyt äkkiseltään löytänyt Sarvis OY:n mallin kuvaa. |
|
|
06.08.2016 17:48 <Make> Näköjään Piko-rasioita on ollut myös kuivan tilan mallia ja sellaisen kuoren valmistaja on ollut Sarvis OY: https://museot.finna.fi/Record/siiri.urn:nbn:fi-vapriikkihttp%253A%252F%252Fmuseosiiri.tampere.fi%253A8080%252FESINE%252Fcontent%252FSIR_EXEC%252Fimages%252Fprimary%252F20040406%252F10812444647910.jpg |
|
|
06.08.2016 16:00
<KuPe>
löysin kuvan Museon sivuilta http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?from=searchext&id=17087&prms=q%3Dorno%26limit%3D1280 joka on kuvattu 1983, kun valmistus alkoi. |
|
|
06.08.2016 15:35 <KuPe> olisiko ollut tämä, joka Ornon luettelossa VALAISIMET 1985 oli 401-140. Tehdas oli myyty Asealle, uudet numerot ja luettelot, kaikki uusiksi, Ruotsalaisilla oli hierarkiassa eri järjestelmä (xxxx/xx) Saukkolan tehtaalla tehtiin näitä valaisimia, kunnes tehdas suljettiin ja valmistus jatkui Keravalla. Tämä tuottikin jälleen kismaa, kun tehdas oli myyty Thorn EMI:lle syksyllä 1987. Thorn Orno ensimmäinen valaisinluettelo ilmestyy 1988. Tehdas siirtyi JOT-Filosfiaan, "Just on time". Keravan museolle siirtyi osa historiaa, on luettavissa http://www.muistaja.fi/index.php |
|
|
05.08.2016 23:07 <RicuP.> Jep, tuo Uno se on. On aika fiksun oloinen valaisin, eikä mikään "halko", niinkuin tavallisia keittiön tasovaloja kutsutaan. |
|
05.08.2016 22:50 <RicuP.> Täytyykin katsoa tyyppi. En nyt millään muista. Hopeat heijastinosat siinä on. Vähän kuin Lival Hobby, mutta nimi oli kuitenkin eri. Kaveri sanoi sen muistuttavan leikkauspöydän valoa alhaalta katsottuna :D |
|
|
05.08.2016 22:50
<KuPe>
Nummi-Pusulassa oli pari vuotta Alppi&Tarenius Järnkonstin sisarfirmana, kuten Ornokin. Saukkolan tehdas lakkautettiin 1980-luvun lopulla, ja tuotanto siirtyi Keravalle. Taas "Nisse" jatkoi uudessa paikassa, Inter-Graydon nimellä, tehden alihankintaa mm. Asea-Skandialle. Tuoteluettelossa oli samoja tuotteita, jopa Ornon valaisimien, suoria kopiointaja, rakenteista ja kuvista. Ajautui myöhemmin konkurssiin. Itse Orno silloin Thorn Lighting nimellä lopetti toimintansa Keravalla 2001 huhtikuussa. Tuo valaisin oli varmaan UNO 610-111 http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?id=17700&view=lres&prms=s_start%3D320%26s_fulltext%3DORNO%2BValaisin%2Buuno%26s_adv%5B0%5D%3D%26s_adv%5B1%5D%3D%26s_advfrom%5B0%5D%3D1%26s_advfrom%5B1%5D%3D1%26s_org%3D2%26s_viewmode%3D2%26s_class%3D1%26s_advs%3D2 |
|
|
05.08.2016 22:44 <RicuP.> Onkohan semmoinen ns. "makkaravalaisin" myös Ornon. Se on ikäänkuin paksu putki poikittain tankojen varassa katossa ja putken yläpuoleen on upotettu loisteputki valaisemaan katon kautta ja putken alapuoleen on upotettu kosketinkisko. Kiskon kohdevalaisimet oli lieriöt, joiden yläpäässä puolipyöreä pääty ja lampun edessä lasi, joka on hieman irti valaisin osasta? Näitä makkaravaloja oli peräkkäin ja myös yhdistetty toisiinsa erilaisilla mutkilla ja T-kappaleilla. On vissiin vieläkin eräässä koulussa vm -90. |
|
|
05.08.2016 22:19
<Make>
Keravalla loppui muistaakseni 2001. En myöskään tiennyt, että oli muualla tehdas. Töistä löytyy myös Thorn-Orno 5184/14- nimisiä loistevalaisimia vm. 1991. Ovat puolipyöreitä ja kosketinkiskossa. |
|
|
05.08.2016 21:58 <Make> Suunnattava hissivalo voisi olla nimeltään Zuumi tai Rolly, 1980 sisustusoppaasta katsottuna. |
|
|
05.08.2016 13:57 <RicuP.> Ainiin ja on vielä 3kpl Lival Exus mustaa 36W kiskovaloa ja yksi Premium Slim 100W valko natikka kohdevalo, johon ei ole lamppua. |
|
|
05.08.2016 13:50
<RicuP.>
Tietynlaiset "retro" Lival valaisimet tuntuvat olevan nykyään melko arvokkaita. Itellä on melko laaja valikoima Livaleita käytössä ja varastossa mm. eteisessä 2kpl Lival Space Trio valisimia hopeana, keittiössä perus Lival tummansininen hissivalo kuristimella ja 13W putkella ja lisäksi Lival Virus 3x 20W, jonka muutin Ledi malliksi, työhuoneessa joku Lival hopea hissivalo 3x suunnattavilla valoilla, työpöydällä musta ja läpinäkyvä Lival Global 11W ja vaatehuoneessa Lival Partout 2x 9W. Lisäksi varastossa on 6kpl samanlaisia Lival keittiön hissivaloja, Universe ja Euro kohdevaloja eri värisiä, pari hopeaa ja valkoista Space Single valaisinta, pari Global valaisinta valkoinen ja hopea, 1kpl Lival Homelight, muutama Partout ja vanhempi vihreä Marimekko peltinen riippuvalaisin. Suurin osa on vähänkäytettynä hankittu, paitsi Space Trio valaisimet ostin joskus 7v sitten uutena Robinhoodista, oli 50e/ kpl, mutta kotimainen tuote. |
|
|
04.08.2016 22:00 <RicuP.> Myös Sarvis Oy ja SLO-MMO liittyvät toisiinsa, koska netistä museon sivuilta löytyvää Sarvis Oy:n mustavalkoista neliö yleisvalaisinta olen nähnyt myös SLO-MMO nimellä stanssattuna heijastimeen. Olisikohan SLO:n puistovalaisimet olleet alunperin Sanka Oy:n tekemiä? Tosin SLO:n kartio valaisinta olen nähnyt myös vanhalla peltisellä Sähköliikkeiden Oy kilvellä. |
|
|
04.08.2016 21:49
<RicuP.>
Paremmin selitettynä se Thorn-Orno tasovalaisin on kuin L -kirjain. Lyhyt osa seinässä pistorasiat päällekäin ja pitkä osa kaapin alla seinästä ulospäin. On ihan kulmikas muovinen ja prisma kuvulla. En tiennytkään, että Ornolla oli muuallakin tehdas, kuin Keravalla. Milloin Kerava sitten lopetti? Tuosta päätellen vuoden 87-88 jälkeiset valaisimet olisivat muutkin Thorn-Orno nimisiä ja samalla olisi auennut Thorn -valaisimille myynti Suomessa? Ne ovat kyllä vieläkin harvinaisia täällä. Onko sitten niin, että se Asea-Skandian "Lapatossu" olisi vuosilta 85-87, kun Orno oli sen omistuksessa? Oliko/ onko Järnkonst Ab:lla sitten Nummi-Pusulassa tuotantoa, eli voisiko jotkin Järnkonst valaisimet olla Suomessa valmistettu, kun ovat niin yleisiä täällä? Sen tiedän ainakin, että Järnkonst Galax on suomalaista suunnittelua. |
|
04.08.2016 21:36 <Make> Myös Idmanissa tuota kantaa on näkynyt. |
|
|
04.08.2016 21:30 <Make> Ainakin Sanka OY ja SLO liittyivät toisiinsa, joten voi varmaan olla: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8423 |
