![]() |
14.02.2017 20:00
<Make>
Kerrankin tuuria. Ehkä myös varsi on Mekes... Amkan kiinnike on kai vain joku tappi? Varmaan Broadwayn näköinen on vaihteeksi SLO. Pisara neliössä on merkintänä myös SLO Koffer-mallissa. Varmaan tuossa on kilpi sisällä. Kuvuttoman löytäminen voi olla hankalaa... |
![]() |
14.02.2017 19:24 <Hartsa> tämmöinwn oli aikanaan kuhankoskella kankaan linjassa mutta -90 luvulla se pylläytettiin nuritte uusien linjojen myötä. |
![]() |
14.02.2017 19:09 <RicuP.> Olisiko jännitteet olleet noiden vanhojen eristinten puolella erottimen ollessa auki, niin olisi silloin tehnyt niittenkin vaihdon mutkikkaammaksi? |
![]() |
14.02.2017 18:51 <calm> Se on se alimmainen vaihtoehto kansalaisen karttapaikan nykyisistä ETRS89-vaihtoehdoista kun tänne syötettäväksi kelpaa. Tai sitten voi surffata tämän sivuston karttapaikakkeella ja klikata siitä suoraan oikean vaihtoehdon (ehkä se vielä joskus tulee suoraan lisäyssivullekin klikattavaksi..). http://calm.iki.fi/16/karttapaikake?y=62.86044&x=28.08365 |
![]() |
14.02.2017 17:11 <KMW> Yle on alkanut puhumaan jo vesiliukumäestä.... http://yle.fi/uutiset/3-9458831 |
![]() |
14.02.2017 15:29 <Jari> Aika kallis murtoreissu |
![]() |
14.02.2017 13:30
<Jari >
käytetäänkö tuon puhdistuksessa välppäharavaa |
![]() |
13.02.2017 22:18
<Mikko Koho>
Kotikaupunkini bändin versio sähköturvallisuusvalistuksesta: https://youtu.be/w_P6A0wxk7k?t=3m20s Mainittakoon että esityspaikka oli Teatteri Imatran vanha, ja uudisrakennuksen tieltä purettu, rakennus jossa oli itsessäänkin niin pahoja sähköturvallisuuspuutteita että ne pääsivät lehteen kun palotarkastaja joutui laitattamaan niitä kuntoon. Kyseisen talon pahin puute oli kuitenkin sprinklaus: talon rakentamisen/käyttötarkoituksenmuutoksen aikaan sellainen vaadittiin vain näyttämölle ja kun talon rakennusluvat eivät menneet uusintahakuun niin niitä ei oikein voitu muuallekaan vaatia vaikka talo oli puurakenteinen ja vain ulkopinnaltaan rapattu.. |
![]() |
13.02.2017 21:18
<Mikko Koho>
Ihan ensimmäisessä harjoittelussa tuli törmättyä AMKAan joka oli noin kilometrin pituinen ja määrä oli vaihtaa se lyhyempään jo pituutensa ja jostakin muustakin syystä. Toisessa harjoittelupaikassa oli sinänsä ihan kunnollinen tilanne kun 20kV tuli tontille ja muuntamot olivat kohteessa mutta kaasuturbiinin 200kW starttimoottorin kun laittaa keskellä maaseutua tähti-kolmiolla verkkoon niin valot vilkkuivat iloisesti vaikka momentinmuuntimessa oli kevennys joka otti kuormat vasta kun moottori oli kunnolla käynnistynyt. |
![]() |
13.02.2017 21:04
<Pekkis>
Tämä on kanssa ainoa käyttöpaikka tämän 600 -metrisen linjan päässä. Eiväthän säästölaput tai ledivalaisimet vilku, kun ovat reguloituja, mutta kyllä loisteputkista huomaa, milloin vaikka maalämpökone starttaa. Kun 7,5 kW ilmakompura kiihdyttää itsensä tähdessä vauhtiin, niin tietokoneen UPS päättää varmuuden vuoksi antaa akkuvirtaa sen vajaan kymmenen sekuntia. Loisteputkivalaisimet toisinaan käyvät pimeinä, kun kolmioon vaihdetaan. Ovathan ne virratkin tietysti kymmeniä ampeereja. |
![]() |
13.02.2017 20:32
<RicuP.>
Löytyihän niitä sattumalta vielä pari toiselta kadulta. Varsi on vielä alas laskettava ja Amkan kiinnikekin outoa mallia. Vai on noin lyhyeksi jäänyt tuon firman loru. Ilmankos ovat harvinaisia. Se 6.3-16 mainittu Broadwayn näköinen jäi kuvaamisesta huolimatta arvoitukseksi. Siinä on kuitenkin SLO:n metalliset salvat, kupu on reunoilta teräväkulmainen, mutta pohjasta pyöristetty ja pohja on tasainen. Oli stanssattu pohjaan "pisara neliössä". Muita tunnisteita ei löytynyt. |
![]() |
13.02.2017 19:41 <calm> Kotikotona oli muuntajalle ~800 m AMKAa ja linjan varressa 7 taloa. Jos perimmäisessä käyttöpaikassa hitsattiin, niin se kyllä näkyi valoissa melkolailla. Mökillä on AMKAa ~650 m ainoana käyttöpaikkana, eikä siellä kyllä omasta käytöstä vilkkumista huomaa. |
![]() |
13.02.2017 19:24 <Mikko Koho> Voipi olla kuoriosasta hyvinkin, tarkoitin "sisuksella" sitä joka on vaipan alla. En huomannut katsoa tarkemmin kun kerran pääsin asemalla käymään. Maston juuressa oli kuitenkin muistaakseni typpipullo tai pullopatteri ja kaapeleihin lähti pieni suojakaasuvirtaus. Joku kesä 2000-luvulla salama iski kyseiseen mastoon ja laittoi kaapeleita aika tavalla uusiksi. Ei tarvinnut aseman hoitajan odottaa valvomon soittoa kun näki jo televisiota katsoessaan että nyt tuli töihin lähtö. |
![]() |
13.02.2017 19:18 <calm> Toista se on nykytalojen ränneissä. Syöksytorvet on kouruun kiinnitetty alhaaltapäin ruuvaamalla niin, että kourussa on sentin piikit pystyssä just alasmenoreiän ympärillä. Ihan kuin olisi suunniteltu keräämään kaikki roskat siihen tukoksi.. |
![]() |
13.02.2017 18:16
<muhentaja>
Vaiko "kuori"osasta kuitenkin? Se ainakin olisi sopivan kokoista ainakin parin netistä löytyvän kuvan perusteella. Allekirjoittaneelle on jäänyt jostain radiohistoriaharrastajien nettisivuilta semmoinen käsitys, että nuo TV-mastojen antenneille menevät kaapelit olisivat ilmaeristeisiä kaapeleita, joissa keskijohdin (joka on skinefektin takia putkimainen sekin, umpitanko ei johtaisi yhtään sen enempää) on tuettu säännöllisin välein eristinrakenteilla kuoreen, ja eristyskyky pidetään yllä puhaltamalla asemalta käsin hiljalleen erikoiskuivattua ilmaa kaapeliin. Tämä kaikki sen takia, että satojen metrien matkalla minkä tahansa muun eristeen häviöt olisivat korkeilla taajuuksilla aivan liian suuret. Pikainen googletus tuotti pari kuvaa puretusta rakenteesta, kaapelin rakennetta on myös hitusen näkösällä: http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1397899017/120 |
![]() |
13.02.2017 17:03
<Pekkis>
Mitenhän pitkiä pienjännitevetoja on käytännössä järkevää tehdä yhden talouden käyttöön tavanomaisilla amkoilla tai maakaapeleilla, ennenkuin menee sähkö liian huonoksi? Täällä landella on talolta muuntajalle matkaa noin 600 metriä, ja kyllähän ne valot vilkkuu, vaikka amka taitaa olla peräti 70 -neliöistä, eikä uusi koppimuuntajakaan pienimmästä päästä. |
![]() |
13.02.2017 16:04 <Mikko Koho> Digitan Joutsenon lähetysasemalla syöksytorvet oli ainakin ennen tehty mastoon menevän koaksiaalikaapelin sisuksesta.. :) |
![]() |
13.02.2017 14:12
<Mikko Koho>
Jossakin oli että virtaama olisi n.3000m3/s joka vastaisi Kemijoen tulvavirtaaman suuruusluokkaa tai vähän alle. Kemijoella keskivirtaama on suuruusluokkaa 500m3/s kun Vuoksessa se on suuruusluokaltaan 600m3/s mutta olematon järvipinta-ala aiheuttaa sen että tulvat ovat paljon voimakkaampia. Täälläkin on varauduttu, ainakin paperilla, kuten kaikilla luokitelluilla padoilla, siihen että se pahin mahdollinen realisoituu ja vedet pääsevät valloilleen. Jos ei muistini petä tai säädökset ole muuttuneet niin ykkösluokan padoilla tuo suunnitelman päivitysväli on pari vuotta. |
![]() |
13.02.2017 12:59 <Hartsa> oilisi mukava kyllä tietää milloin tuon Kangas-Mänttä johto on purettu....tieto tuntuu olevan tiukassa ;) |
![]() |
13.02.2017 12:17 <Mikko Herpman> Syöksytorven yläosa lienee ihan peltisepän käsityötä.. Sinällään aika fiksun oloinen, lienee kourussa oleva aukko myöskin isompi. Eli ehkei mene niin helposti/nopeasti tukkoon. Varmaan joku ihan asiaa miettinytkin. |
![]() |
13.02.2017 11:49
<Mikko Herpman>
Näkyy olevan Jenkkilässä alkuperäinen ylisyöksy käytössä. Tuli ihan tämä kuva ja paikka mieleen. Tuolla toki on olosuhteet vähän järeemmät.. http://edition.cnn.com/2017/02/12/us/california-oroville-dam-failure/index.html |
|
13.02.2017 09:16
<Mikko Koho>
"Mureneva Amerikka" uhkaa realisoitua: http://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201702132200069577_ul.shtml |
![]() |
13.02.2017 06:40 <RST> Eipä noita vetoeristimiä tule pidettyä autossa 2 tai kolmea enempää, toisaalta kyllähän joku varmaan toisi jos soittaisi ja pyytäisi... |
![]() |
12.02.2017 22:33 <Koomikko> Johtuu varmaan lyhyestä n. 15 metrin jännevälistä. |
![]() |
12.02.2017 22:28 <Koomikko> Jos vertaa nykykarttaa vanhempaan http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3132/313204/313204_1971.jpg niin parin pylvään päässä on ollut muuntaja muttei taloja lähimmällä puolella kilometrillä. Kun on yritetty säästää muuntajia niin niitä soviteltiin keskelle ei mitään ja kellään ei ole parempia sähköjä kuin naapurilla. |
![]() |
12.02.2017 22:15 <Jouko> Ei näköjään tuon enempää vetoa irronneessa johdossa, luulisi jäävän yhtä tiukalle kuin muut, painaahan toki tuo Motori jokusen kilon.. |
![]() |
12.02.2017 21:43 <Make> Nyt on jo Auralightin http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=3304 ja Sähkötalo-Asennuksen http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=3301 ledituotteita Tukesin listalla. Olen pitänyt noita asiallisina yrityksinä. Melkoinen liitosjohto, kun on litteä eurotulppa ja toisessa päässä kolmereikäinen "tietokone"- mallin kojepistoke. |
|
12.02.2017 21:34 <Make> Näköjään Alppiluxilla on ollut vastaava helmi/prismakuvioitu pallo. Luulin ensin, että ovat Ornon lasikuitupalloja, vaan eipä ollut. |
![]() |
12.02.2017 21:05 <Make> Toisessa kuvassa sitä jo pohdittiinkin: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9552 |
![]() |
12.02.2017 20:52 <Make> Tuota noin... Niitä sitten löytyi vielä? Jos on sama Mekes, on -62-67-välillä tehty Parkanossa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mekes Tyyppi on kovin Elvan K1/125W- tyylinen: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2530&pos=14&pid=120348 |
![]() |
12.02.2017 16:21 <RicuP.> Nastolan alapuolinen kiilamalli oli totaalinen yllätys! Se on nimittäin Mekes, Made in Finland, type K1.1 125W. |
![]() |
12.02.2017 16:04 <RicuP.> Jep. Ensimmäisessä pylväässä vasta erikoinen valaisin onkin! |
![]() |
12.02.2017 13:05 <TA> Jämsän 220/110 kV:n muuntoasema on IVO:n historiikin mukaan otettu käyttöön 1957 ja Petäjäveden muunto todennäköisesti 1950. Petäjävesi tosin otettiin 110 kV käyttöön jo 1949, kun Pyhäkosken 220 kV johto otettiin aluksi 110 kV jännitteellä käyttöön. |
![]() |
11.02.2017 22:01 <Make> Tuo 10.10 mainittu Philips Pacific on tullut myyntiin ilmeisesti 2001: https://web.archive.org/web/20030302021913/http://www.idman.fi/page.asp?pageid=1,1,38&languageid=FI |
![]() |
11.02.2017 21:22 <Make> Näyttää olevan aika paljon noita epäiltyjä Idmanin valonheittimiä varmaan eh-versiona: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9166 |
|
11.02.2017 21:14 <Make> Näyttää olevan 150 watin putkilonatikalla: https://www.google.fi/maps/@60.5061953,25.0309578,3a,15y,34.32h,122.3t/data=!3m6!1e1!3m4!1s3MR_7CcNNTNHt9j46fesMw!2e0!7i13312!8i6656 |
![]() |
11.02.2017 21:02 <Make> Kyllähän se aika epäsymmetriseltä näyttää. Yläosa näyttää vähän Ornolta, mutta tuollaista ei luettelossa ole. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9516 Varsi on melkoisen ohuen oloinen. |
|
11.02.2017 20:57 <Make> Varmaan näitä oli myös Keravalla pinnallisena. Olivat kai -80-luvulta. |
|
11.02.2017 20:55 <Make> Voi varmaan olla sekin. Ainakin pallot saisi pestä. |
![]() |
11.02.2017 10:27 <calm> Valaisinhan se mahtaa olla. http://calm.iki.fi/17/IMG_1142 |
![]() |
10.02.2017 22:20 <muhentaja> Voisiko olla jokin varhainen näkemys epäsymmetrisestä valonjaosta? |
![]() |
10.02.2017 21:57 <Make> Onkohan vasemman yläkulman laite valaisin? Todella oudon näköinen. |
![]() |
10.02.2017 21:55 <Make> Ilmeisesti tuollaista Tecsystem T154- lämpötilan valvontalaitetta käytetään puhaltimien ohjaukseen. http://www.tecsystem.it/en/products-catalogue/temperature-control-of-mv-dry-type-and-cast-resin-transformers/t154/ |
![]() |
10.02.2017 21:49
<Make>
Valaisin näyttää SLO Minikofferilta, mutta kupu on viistettykulmainen? Syöksytorvissa on erikoisempi design. |
![]() |
10.02.2017 21:37 <Make> Aika pystyyn on jostain syystä laitettu. |
|
10.02.2017 21:28 <Make> Pidemmällä onkin tosiaan jotain avomallisia. Selän takana olevat näyttävät Ornolta pylvään holkin takia, mutta onko se holkki kuitenkin vähän erimuotoinen, kartiomainen... http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2530&pos=83&pid=69862 |
![]() |
10.02.2017 20:39 <Make> Vai Siteco, jotenkin halvan näköinen. Mikähän tuo pallo lienee? https://www.google.fi/maps/@69.6919955,29.9893943,3a,15y,315.4h,95.12t/data=!3m6!1e1!3m4!1sTz8yZjLnMFnto08d8kuSXA!2e0!7i13312!8i6656 |
![]() |
10.02.2017 17:30 <Koomikko> Ylhäällä orressa on ainakin pultinreiät eristimille. |
![]() |
10.02.2017 12:17 <calm> Kuvia uuden aseman rakennusvaiheista: https://publications.theseus.fi/handle/10024/106688?show=full |
![]() |
10.02.2017 10:32 <calm> Pättiniemen johtolähdön takana näkyy maassa jotkut jalustat, olisiko siinä nyt tyhjässä pusikkoa kasvavassa kentässä puskikkoa ollut kuitenkin kojeistot toiselle johtolähdölle ja jalustoissa ylijännitesuojat. |
© Janne Määttä 2004-2017