<< ^ >>

IMG_20170411_221633.jpg

400/230 V Asennuksia kellarin seinällä. Syöttö 4x10+10 suoraan mittauskeskukselta. Ryhminä kellarin valot, 2x lämmitys ja pr. Lisää tulee vielä 1 lämmitys, Ppk, Kvr.
Lisäksi Telesten antennijärjestelmän tähtipiste 2150 MHz valmiudella ja LA Terra 800-verkon suodatuksella varustetun mastovahvistimen virtalähde. Liittiminä on käytetty käteviä Cabelconin F- kompressioliittimiä. Putkimiehen putket on saatu tähänkin mahtumaan.. Vuodelta 2017. Jossain 11.04.2017
Kuvaaja: Ricu Pelkonen

12.04.2017 21:31 <Make> Laadukkaan vaikutelman antaa, kun on Onnline kotelo ja varmaan Chintin kojeet... Onhan osassa Chinteissä tosin FI-merkki.
12.04.2017 23:49 <RicuP.> Kieltämättä hintoja on vertailtu tässä projektissa. Ei kuitenkaan Bilteemaan ole sorruttu, vaan käytetty ammattilaisten "pirkka" kamoja :) Kotelo on oikeasti Tehnoplastin tekemä, jota saa myös valkoisella kannella ja lukolla. Ihan hyvä ja pätevä kotelo muuten, mutta en tykkää, kun PE ja N kiskot on muovisessa poikittais rimassa. Tästä johtuu, että riman takaa saa pitää kiinni, ettei muovinen rima katkea ruuveja kiristäessä. Muutenkin koko rima on huono, kun kiskot on ruuveineen koteloitu sen sisään, ettei näe että onko se johdin nyt oikeasti siinä ruuvin alla vai vaan puoliksi.. Läpivientiaihioita on vain kaksi isoa. Läpivientikolot on tehty nyt ilman aihioita. Muuten kotelo on hyvä, tukeva, tilava ja ihan hyvän näköinen.

Chinttejä tosiaan on nuo stotsit. Pskoja siitä, ettei niihin mene haarukkakisko, mutta tuohon Chintin vikikseen taas menee.. Mutta tuohon hintaan se olisi jo liikaa pyydetty. Euron kappaleelta halvempia, kuin GE.
13.04.2017 22:01 <Make> Heppoisen oloisia N/PE- kiskoja on muissakin merkeissä...

Onkohan Chintin malli muuttunut, kyllä niihin ennen harukkakisko sopi. Chintin yhdistelmissä oli mielenkiintoiset ruuvit. Olivat hieman liian pitkät, jolloin kisko ei kiristynyt kovin hyvin!
Kojeiden hinnat riippuvat erittäin paljon ostajasta ja myyjästä...
14.04.2017 00:36 <RicuP.> Paras kisko on semmoinen paljas, joka on nelikulmaisesta tangosta tehty ja molemmista päistä kiinni. Tuppiloliitinkisko on turhan tilaavievä. Lisäksi siinä jää ruuvin ja liittimen sisäseinämän väliin rakoa, jonne johdin voi lipsahtaa ja jää löysälle, vaikka ruuvi olisi kireällä. Tankokiskossa on pyöreät reiät, joten johdin menee väkisinkin pohjalle ruuvin alle. Paksummat ruuvit ei myöskään katkaise johdinta niin helposti.

Nuo Chintin stotsit taitavat olla eri sarjaa nyt tuon vikiksen kanssa.. Niihin taitaa mennä kampakisko suoraan liittimen reikään, tms. Ei muita semmoisia reikiä ollut. Ihme vaan, kun samasta hyllystä otettiin, eikä ollut mitään vaihtoehtoja. En edes silloin huomannut tuota juttua.

Vähän on mennyt jokin pieleen ruuvien mitoituksessa. En ole tuommoista ajatellutkaan, pitääkin olla tarkka.

En oikein tiedä, mikä noille on "hyvä hinta" niin harvoin tulee irrallisena hankittua.
15.04.2017 21:50 <Make> Olen huomannut myös, että messinkikisko on parempaa. Tunneliliittimessä varsinkin monen johtimen kanssa joku tahtoo jäädä löysälle. Tunneliliittimiä käytetään lähinnä, jos tarvitaan järeämpää kiskoa tai isompia liittimiä. Ouneva kuulemma lopetti niiden valmistuksen, pitää kai siirtyä Enstoon, kun loppuvat.

Näköjään Chintillä on joku eB- sarja. Se näyttäisi olevan tappikiskolle? http://www.otece.com.ec/product-item/breaker-riel-din-chint-e-b-3ka-2-polos/ Meillä on hyllyssä vain NB1- sarjaa, joka on haarukkakiskolle.

Meille Chint on kai nykyään kalliimpi kuin GE tai Schneider. Ero ei ole iso, mutta kuitenkin.
15.04.2017 21:54 <Make> ... taitaa muuten keskuksesta puuttua vikavirran testilappu. Tarkastuksessa tulee taatusti huomautus. Ja arvokilpi?
16.04.2017 00:28 <RicuP.> Nämä näyttäisi olevan tuota eB sarjaa ja vikis NB1 sarjaa, joka vaikuttaa paremmalta. Isoissa määrissä pienikin hintaero on loppupeleissä ratkaiseva.

Tuosta puuttuu vielä muutkin merkinnät. Lopullinen käyttöönotto ja luovutus tapahtuu tässä aikanaan.

Pitääkö näissä ite kasatuissakin olla kilpi? Nimittäin semmoista ei ole koskaan tehty.. Kotelossa toki on omat leimansa (IP, Un)
16.04.2017 17:38 <Make> Tuota eB- sarjaa en ole sitten nähnytkään. Viime aikoina on tehty hintavertailua monen merkin välillä.

Pitäähän keskuksessa olla esim. tekijän nimi. Ei Onnline se ainakaan ole. http://www.fibox.fi/36/Ohjauskeskukset_FIN1.html
16.04.2017 18:10 <RicuP.> Noniin. Voihan tuohon nykäistä sitten kirjoittimella nimen ja jännitteet, virrat, ym. ja valmistenumeroksi vaikka päivämäärän. Valmis kilpipohja olisi kyllä hyvä toimittaa noiden koteloiden mukana..
16.04.2017 20:56 <Make> Päivämäärä on hyvä ajatus, nimittäin valmistusvuoden merkintä tuli pakolliseksi jokin aika sitten. Olisi saanut olla jo vuosikymmeniä sitten... Ilmeisesti myös taajuus pitää ilmoittaa.
Ainakin jossain Hagerin koteloissa on kilpipohja mukana.
17.04.2017 00:51 <RicuP.> Valmistusvuosi on muutenkin tarpeellinen myöhemmin, että tietää minkä määräyksien aikana on tehty.
On tuolla eB sarjalla muutakin eroa. On nimittäin vain 4,5kA, kun yleensä taitaa olla 6kA. Sulakkeet on välttämättömät edessä vähänkin järeämmällä syötöllä.
17.04.2017 21:27 <Make> 6 kA on tosiaan yleisin arvo. Jossain yhden moduulin yhdistelmissä taitaa olla myös pienempiä arvoja.
18.04.2017 01:13 <RicuP.> Ei ihan minkään muuntamon viereiseen keskukseen noita voikkaan laittaa, ainakaan ilman etukojetta. Voi lentää vastakkaiselle seinälle koko stotsi. Malmbergsin vehkeissä on peräti 10kA katkaisukyky, mikä hämmästytti.
18.04.2017 20:56 <Make> Muistan, kun joku halusi keskukseensa olikohan jopa 50 kA:n automaatit. Olisivat kai 1,5 moduulia leveitä ja tehty tilauksesta olikohan Sveitsissä. Kalliitakin varmaan olisivat. Silloinen toimitusjohtaja sai puhuttua ne "hieman" kevyemmiksi.
18.04.2017 22:51 <RicuP.> Tuo 50kA saadaan halvemmalla täyttymään käyttämällä stotsien tilalla sulakkeita. Myös pienemmät sulakkeet stotsien eteen rajoittaa oikosulkuvirtaa, jolloin kevyempi rakenne riittää virran katkaisuun.
Hydraulihissi keskuksissa oli välillä hemmetin isoja 3~ Siemensin kreikkalaisia stotseja. Olivat jotain 5 -mod leveitä. Johtimetkin oli perinteisesti 6-50 mm2 ja kontaktorit sen mukaiset.
19.04.2017 21:28 <Make> Ainakin 125A:n automaatti on 1,5 moduulia leveä per vaihe.
20.04.2017 17:40 <RicuP.> Nyt oli sitten Chintit vaihtuneet NB1 sarjaan siellä hyllyssä. Joku oli vissiin valittanut.
Yksi asia, mikä potuttaa noissa kojeissa yleensäkin on se, että vaikka kävisivätkin haarukkakiskoon, niin miksi melkein jokaisessa merkissä kiskon ruuvin korkeus on eri!? Siihen voisi keksiä oikeasti jonkun standardin. Vielä kun saman merkkisissä, mutta eri ikäisissä on eri korkeudella kisko, niin vaikeaksi menee..
20.04.2017 21:05 <Make> Tuo on tosiaan välillä ongelma, että kisko on eri korkeudella. Ainakin Hagerilla on kai pysynyt samana mallimuutoksissa. Sitten on, olikohan Electrocomp- merkkisiä automaatteja, joita kai joku keskusvalmistaja oli tuonut erän. Niissä kiskon korkeus on kuulemma hankala.
On myös Gacia- merkkisiä kojeita, joita kai ECS myy.
20.04.2017 22:11 <dsghj> Olen kuullut eriäviä tietoja liittyen keskuksen sisäiseen johdotukseen: saako sisäinen johdotus keskuksessa olla pykälää pienempää kuin keskuksesta lähtevät/tulevat johdot. Esim. jos tulee syöttö 10mm2 niin saako keskuksen sisällä olla 6mm2 kojeiden johdotuksissa vai ei?
21.04.2017 00:53 <RicuP.> ABB:llä ja Enstolla on ainakin eri korkuiset. 2000 -luvun alun ABB ei ollutkaan yhteensopiva ja lenkkihommiksi meni. Electrocomp merkkistä haarukkakiskoa on käytetty ainakin Gossutekin keskuksissa Eatonin komponenttien kera. Kiskossa on sahaamisen kieltävä merkki. Itse en ole koskaan sahannut virtajohteita poikki, vaikka jotkut niin näkyy tekevän. Oikeaoppisesti kukin johde nostetaan ylös kiskosta ja laitetaan viimeisen käytettävän haarukan jälkeen poikki. Näin johteiden päät ei tule tasan kiskon päässä, kun pintaväli jäisi sitten liian pieneksi.

Mun käsittääkseni keskuksissa saa olla pykälää pienemmät johdotukset. Ainakin mittauskeskusten suoramittausjohdot on aika ohkasta, varmaan 4mm2/ 25A. Perustuu varmaan siihen, että on ilmatilaa ja lyhyet vedot. Toisaalta johtimet kulkee usein nipuissa, että kuinkas sitten..
Kuvan keskus on johdotettu samalla 10mm2 johtimella, kuin syöttökin, kun sitä sattui jäämään. Stotsit on lenkitetty yhtenäisestä johtimesta, josta kuori poistettu liittimen kohdalta, mutta ei katkaistu.
Make varmaan tietää keskuksien johdotuksista tarkemmin.
21.04.2017 21:27 <Make> Ainakin osassa nykyisissä ABB:ssä on tappikisko ja johdin tulee sen yläpuolelle. Ainakin näkee, että johdin on kunnolla paikallaan. Ensto taas on GE haarukkakiskoineen.
Kyllä kiskot sahataan meillä. Sen jälkeen kaivetaan johteet ylös ja peltisaksilla hännät pois juuri tuon takia.

Keskuksen sisäinen johdotus riippuu halutusta keskuksen nimellisvirrasta, ei liitettävillä kaapeleilla ole merkitystä. Niille laitetaan haluttaessa sellaiset riviliittimet kuin tarvitsee. 25A vedetään tosiaan nelosen MK:lla. Sitä kokoa ei taida kaapeleissa muuten enää olla. Kerran oli joku vanha kaapeli, olikohan Al 185mm2. Sen perään haluttiin parin sulakkeen In 25A keskus. Hieman haastavaa keksiä sopivat liittimet...
FIMKO:lta on joskus saatu lappu, jossa on ohjearvoja sisäiseen johdotukseen. Sen mukaan ollaan tehty. Menee suunnilleen näin:
4mm2 26A
6mm2 32A
10mm2 62A
16mm2 80A
25mm2 100A
35mm2 125A
50mm2 160A

Kuvan keskus on max In 25A, kun pääkytkintä ei taida olla. Isommissa pitää muistaakseni olla pääkytkin.
22.04.2017 13:38 <RicuP.> Voihan sen sahata, mutta juuri hännät poikki on se oleellinen asia. Sama pätee valaisinvirtakiskoon. Siinäkään ei riitä pelkkä sahaaminen, vaan johteet väännetään semmoisella työkalulla sisään. Pintaväli jää muuten helposti jopa alle millin.

185 alkaa olla jo melko jöötiä. Mulla oli jossain täällä kuva semmoisen liitännästä. Hiki tuli, kun sitä väänteli keskukseen. Onneksi siinä keskuksessa oli irroitettava pohja, ettei tarvinnut kaapelia vääntää pohjan läpi, vaan se pujotettiin kaapeleihin, kaapelit työnnettiin paikalleen ja pohja kiinni.

Jep, tuossa ei ole pääkytkintä ja normaalit 25A tulpat edessä MK:ssa. Pääkytkimen sijainti tullaan kyllä merkkaamaan tuohon. Tästä ei ole kuin 5m matkaa sinne. Jossain ohjeessa oli, että max 200m pääkytkimelle?
22.04.2017 22:57 <Make> Siitäkin on kai joskus tullut palautetta, kun ei ole ollut katkaistu ja on käry käynyt.

Se 185 mm2 tuli vielä katujakokaappiin. Syöttö vaati tilaa, mutta juuri muuta ei kaapissa sitten ollutkaan...

Tuosta etäisyydestä en tiedä, mutta tuo 25A ainakin on raja. Yleensä laitetaan pääkytkin. Lähinnä jos on entisen keskuksen viereen tuleva lisäosa, silloin ei aina.
22.04.2017 23:58 <RicuP.> Tämä nyt on melko mitätön keskus, niin ei nyt katsottu pääkytkintä kovin tarpeelliseksi. Tuli vielä yllättäen suunnitelmiin muutoksia, niin ne näyttäis taas vaativan tuon uudelleen kokoonpanoa ja 3~ vikistä..
23.04.2017 20:41 <Make> Kohta tarvii vielä isompaa purkkiakin...
23.04.2017 21:31 <RicuP.> Saa nyt nähdä. Pitää pistää stoppia. Ei tuohon seinällekään kohta mahdu.
09.06.2017 16:19 <vastustaja> Ei liity kuvaan mutta tämmöinen kysymys: vanha sähköinen lattialämmityskaapeli on mitattu yleismittarilla ja näyttää n. 100 ohmin vastusta. Jos mittaan eristysvastuksen niin eikös se mitata silleen, että vastuskaapelin vaihe ja nolla yhteen ja eristysvastus mittaus näiden johtimien ja maajohtimen väliltä? Jossain luki että myös maajohtimen ja syöttöjohdon maan väliltä olisi hyvä mitata eristysvastus (ilmeisesti jos vuotaa betonin kautta perusmaad. kiskoon?)
09.06.2017 21:26 <Pekka> Yleensä sähköasennusten eristysvastusmittauksissa käytetään siihen sopivaa mittaria, joka syöttää mittauspiiriin 500 VDC. Mutta toki "kotikäytössä" suuntaa antavan tuloksen saa myös yleismittarilla.
09.06.2017 21:27 <Pekka> Ja juuri noin että vaihe(et) ja nolla yhteen ja siitä maata vasten.

© Janne Määttä 2004-2017