![]() |
13.08.2017 02:24 <Hartsa> Harvoin näkee tollaisia kylttejä vilkkuvalon kaverina yleenäs lämmönjakohuoneen seinällä on pelkkä valo ilman kilpeä tms. |
![]() |
13.08.2017 02:18 <Hartsa> Yläpäähän tuli 230V alaosasta en saanut mitattu kuin 0v. Sitten kokeilin onko sulakeet ehjät ne oli sitten sain keskuksen henkiin kokeilemalla vasemanpuoliseen 24v sokeripalaan syötin 12v niin keskus heräsi henkiin Elohopea lämpömittarilla oli +65 hälyyttää niin jomppasin sen lenkin niin sain hälyytyksen ja A--Hälyytys rele naksati kuin pitääkin joka varmaan sytyttää ulkona olevam.Ala osassa olevat kuivn 230v hälyytys valon että lämpökeskuksella on vika päällä. Paristo paketit oli hapettuneet ja joku oli joskus poistanut vuotaneet paristot pois happo oli syövytellyt patteritelinettä ja sen kosketusliuskoja. |
![]() |
12.08.2017 23:40 <RicuP.> On muuten kytketty 26V ulostuloon?.. |
![]() |
12.08.2017 23:37 <RicuP.> Uudetkin tafomicit on vähän saman sävyisiä. Tulee myös mieleen Helvarin pakka kuristin:) Kotimainen tuo ainakin on, kun on Enston liittimet. Aika kumma, että on palanut. On saanut olla kyllä tosissaan kuormaa, tai sitten joku liitin vaikka käämin päässä on löysällä.. |
![]() |
12.08.2017 23:32 <RicuP.> Niin on. Tuosta kyllä näkee, että on asennettu tuohon ihan lähi vuosina, kun noin puhtaita ja siistejä on. |
![]() |
12.08.2017 23:28
<RicuP.>
Täällä Hyvinkäälläkin oli melkoinen ukkonen. Yhdessä vaiheessa oli aivan jatkuvaa salamointia ja jyrinää oli ihan yhtä soittoa.. Tässä on tukari sadan metrin päässä mun parvekkeelta katsoen ja odotan sitä pamausta kun se siihen iskee.. Ihme, että mitään ei kuitenkaan tapahtunut, paitsi että melkoinen savun pölläys näkyi taivaalla aika lähellä. Noin tunti ukkosen jälkeen leimahti valokaari sieltä suunnasta, jossa 2x 110 ja 400 kV menee. Voi tosin olla myös 20kV, kun menee myös samoilla suunnilla. Vettä tuli aivan saakelisti, että voi olla ollut puroa eristimien pinnoilla. |
![]() |
12.08.2017 22:15 <Hartsa> Hyvä juttu joo se kummallisesti väänti nuo kuvat toistepäin. Tuo on joku vanha koulutuspylväs... |
![]() |
12.08.2017 19:41 <Make> Johtimet on kai kuulunut varmistaa tuolla narulla eristimiin. |
![]() |
12.08.2017 19:36 <Make> Mihin menee alas lähtevä MMJ? |
![]() |
12.08.2017 19:33 <Make> Vanhoissa Muuntosähköissä on tuollainen tumma lakka, varmaan voi olla muissakin. |
![]() |
12.08.2017 19:32 <Make> Nyt on Keravalla saman tyyliset ukkoset... |
![]() |
12.08.2017 19:31 <Make> Toisessa pylväässä näkyy kai uudehko jakorasia. Saako ne jopa päälle sieltä kievarista tai jostain. Ja liitänlaite lienee ollut tuolloin hajakenttämuuntaja eikä kuristin... |
![]() |
12.08.2017 16:27 <RicuP.> Katos joo! On varmaan vanha maantien valaisin, joka sitten on unohtunut tuohon. Erittäin harvassa noita enää on. |
![]() |
11.08.2017 21:53 <Make> Oho! On normaalin ohuen puupylvään varren päässä. Onkohan kuristin sitten pylväässä olevassa laatikossa. |
![]() |
11.08.2017 21:41 <Make> On varmaan ainakin irrotettu välillä. |
![]() |
11.08.2017 21:39 <Make> Siististi on tehty, kun kannat ovat uutta vastaavat. |
![]() |
11.08.2017 21:37
<Make>
En ole kangaseristeisiä lankoja nähnyt luonnossa. Uudemmissa kohteissa olisi myös johdonvedolle tarvetta. Pientä säästöä on ollut jättää WC:n ja pesuhuoneen valaisimien pistorasiat valokytkimien taakse. Toiseen tulee ML:t, toiseen MMJ varmaan putkessa. MMJ ei tunnu kauheasti liikkuvan. |
![]() |
11.08.2017 21:27 <Koomikko> Tuntuu olevan mapsin kanssa vähän näin https://youtu.be/KofosWccOBg Osuisikohan tämä jo oikeaan paikkaan https://www.google.com/maps/@61.8883049,29.789981,3a,16.7y,313.94h,106.26t/data=!3m4!1e1!3m2!1swg0FoQUiptv6fZbLhpGgyQ!2e0 |
![]() |
11.08.2017 21:26
<Make>
Vai jakorasiat olivat ennen tuollaisia. 50-luvun koulussa ihmettelin, kun isohko koukku oli keskellä kantta eikä ruuveja näkynyt. Ei niitä sitten ollutkaan. Noista rasioista ei kai ole ollut ainakaan pulaa. |
![]() |
11.08.2017 21:17 <Make> Vaikea sanoa, yksi pätkä on moista. -74 kai värit vaihtuivat. |
![]() |
11.08.2017 21:15
<Make>
Välillä mietitäänkin, millaiset pääsulakkeet tulee nyky ok-taloihin, kun lähtöjä on vaikka kuinka. Kuulemma se on itsesäätyvä tai muuten töpseli vaan irti. Matot ovat mustia noin 40 cm leveitä. Valmistajasta ei ole enää tietoa. Muuntaja on Noratel LF-240-10 240VA. En ole Me-Platista ennen kuullut. Vaikuttaa kätevältä. Pistorasioiden jousiholkit eivät näköjään ole kovin pitkät, vaikka tulppien piikit ovatkin. |
|
11.08.2017 20:59
<Make>
Tuo maadoitettu runko onkin todella Puristustuotteen... Empäs ollut yhtään huomannut. Siellä mistä tuo tuli, pääasiassa oli muuten kai Vakiota. Tuohon ei ole edes kantta. Tämä talo valmistui joulukuussa -87 ja täällä on Jussit. On sitten ollutkin viimeisintä tekniikkaa. Kytkimien nappulat ovat bakeliittia ja koneisto aika iso. Nappulat näköjään käyvät keskenään nykyisten kanssa. Johtimet työnnetään pohjasta, eli ovat jo jousiliittimillä. Kaikkialla on Busch-Jaegerin logot. Jossain merkkivaloissa glim-lamppu on juotettu. Pitäisi löytää ainakin tarpeeksi pienikokoinen. Tuollaisen termarin olen kanssa kerran korjannut. Vikana on elkot ja/tai muovikonkka. Joskus laitetaan Etherma E-2005 termaria:https://www.etherma.fi/E-2005-Din-termostaatti Tuossa on välillä nuppien akselit poikki, kun reiät vähän heittävät. |
![]() |
11.08.2017 20:45
<Koomikko>
Samanlainen havaittu 23 6 https://goo.gl/maps/uus79MfB8X22 |
![]() |
11.08.2017 15:18 <qwerty1> Johdot on luultavasti vaihdettu jossain vaiheessa ja samalla on liuottimella puhdistettu ruuvit. |
|
11.08.2017 13:46
<RicuP.>
Noniin! Tuohan on nyt pulssiohjaava termari:) Taitaa olla elkot pystyssä tuossa, ainakin olen kuullut että tuossa se on aika yleinen vika. Tuo termari on muuten jäänyt Enston tuotantoon, eikä mennyt ABB:lle. Valmistetaan vissiin Virossa. ABB:lla on nykyään oma termari. Me käytetään enimmäkseen Etherman termareita ja joskus Deviregiä. Devireg on vaan hiton iso molisko, että rasiaan asennettaessa joutuu kikkailemaan. |
![]() |
11.08.2017 09:41 <Hartsa> Ahaa okei nyt selvis sitten tuon tarkoitus.. |
![]() |
11.08.2017 09:41 <Hartsa> Sitä en tuosta muuntajasta löytänyt 220/24v 1A |
![]() |
11.08.2017 09:39 <Hartsa> Esmin paloilmoittimen radioaktiivinen ilmaisu-anturi. |
|
11.08.2017 09:35 <calm> Laadukkaisiin suomikalusteisiin kun laitetaan kiinakuraa sisälle sitten kuitenkin, niin kukahan siinä on syytettynä loppujenlopuksi joka tapauksessa.. https://www.youtube.com/watch?v=GE9yce0IZIY |
|
10.08.2017 22:46
<RicuP.>
Eikös se putketon asennus tullut joskus 90 -luvun alussa ja ollut Enston keksintöä ja sillä oli patenttikin vedonpoistonysälleen. Kyllä asennustapa mullistui silloin. Strömforsilla ei tainnut koskaan ollakaan omaa vastaavaa nysää ennen nykyrasioita, vaan Enston nysät kävi Strömforsin rasioihinkin. Minä olen jossain kerran nähnyt semmoisen merkkivalon lepattavan. Tuskin noihin enää varalamppujakaan saa, kun ei vanhempaan vihreään kytkinrunkoonkaan saa. Yksi kuvan pistorasiarunko on Puristustuotteen. Jussi kalusteet täyttävätkin tänä vuonna 30v: http://new.abb.com/low-voltage/fi/kampanjat/suoraanporvoosta/jussi30v/business-jussi Yhä valmistetaan Porvoon tehtaalla, vaikka toiset muuta väittää. Vaatimattomat 15 miljoonaa investoitu tuotantoon: http://www.abb.fi/cawp/seitp202/EBEC0B239B864DA9C12580A50037B489.aspx?_ga=2.131436040.602423230.1502393701-990728907.1492442285 |
![]() |
10.08.2017 22:20
<RicuP.>
Kaverin sähkölämmitteinen kaksio vanhassa kerrostalossa synnyttää semmoisen reippaan 200e lisälaskun talvisin.. Kerran yhteen omakotitaloon tuli niin paljon lattialämmityksiä, että joutui asentamaan virtavahdin rajoittamaan ryhmien tehoa, kun pääsulakkeet ei enää tahtoneet kestää.. Enpäs ole ennen tiennyt tuommoisesta pienoisjännite lämmityksestä. Onkos tehon säätö perinteinen on/off, vai "himmennin"? Joskus asennettiin ME-Platin järjestelmä, jossa on Triac säätöinen lähtö lämmitykselle. On huolettomampi juuri noiden pääsulakkeiden takia. En kyllä nykyään ottaisi mitään sähkölämmitystä, kuin varalle vettä lämmittämään. |
![]() |
10.08.2017 22:07 <RicuP.> Ettei ole joku värivirhe, tai vanhaa lankaa käytetty valmistuksessa.. Eikös ne nykyvärit tulleet 70 -luvun alussa? |
![]() |
10.08.2017 22:04 <qwerty1> Täydellisessä sähkösaneerauksessa piuhat on pakko melkein vaihtaa, kun monesti pistorasiat ja valaistus on samoissa putkireiteissä ja kaikki tulee vikurin perään. Vähän aikaa sitten vaihdettiin kokonaan piuhat yhteen 60-luvun kerrostalokämppään, jossa oli käytetty muoviputkia ja kuvan mukaisia putkia sekaisin, rasiatkin oli metallisia. Yksi veto oli sen verran tiukka, että vanhat piuhat katkesivat, saatiin onneksi lopulta vaijeri läpi putkesta ja uudet piuhat sisään. Mitä olen nuita vanhoja sähkötarvikeluetteloita viime vuosisadan alusta seuraillut, niin eristysputkia oli saatavina niinkin pieninä kokoina kuin 9mm ja 11mm, on siinä ollut varmaan hiki saada edes ne kaksi piuhaa siihen putkeen. Monesti näkee 30-50 lukujen asunnoissa, että jakorasioita on lähes joka seinällä, eräässä 1951 valm. asunnon eteisessä oli samalla seinällä 5kpl uppojakorasiota. Ilmeisesti osa oli vaan laitettu johtovetojen helpottamiseksi. |
![]() |
10.08.2017 22:03 <RicuP.> Oho, no siinä on oikein kunnon vanha asennus! Tosin tuo on varmaan tehty tuohon vain vanhoilla osilla.. |
![]() |
10.08.2017 22:00 <RicuP.> Onko tuo nyt sitten paremman näköinen, kun "taiteiltu"? On aivan varma, että se sotketaan kohta uudestaan.. Öljyä pintaan, niin ei maalit tartu. |
![]() |
10.08.2017 21:57 <RicuP.> On siinä ollut vähän silmää. Yksi kansi on varmaan muualta vaihdettu kun on maalissa. |
![]() |
10.08.2017 21:54 <RicuP.> Ainakin saksalaista DIN standardia noudattaa. Tuo Haka kyllä viittaisi kovasti suomalaiseen yritykseen. Tuohon aikaan saksan standardia käytettiin suomessakin, kun ei vissiin vielä ollut omia standardeja. Vielä 50 -luvun alussakin kirjassa puhutaan saksan standardeista. |
![]() |
10.08.2017 21:52 <Keijo> Kyseisiä rasioita on porraskäytävässä ensimmäisessä kerroksessa kymmenkunta kappaletta ainakin. Talo ei ole kovin iso, 3-kerroksinen muutama asuinhuoneisto ja loput yrityksien tiloina, rakennettu luultavasti 1910-1920 välisenä aikana. |
![]() |
10.08.2017 21:48 <RicuP.> Niinpäs näkyy. En olekaan koskaan katsellut vastaavia tarkemmin. |
![]() |
10.08.2017 21:45 <RicuP.> Voi hyvin olla. Kannessa on varmaan joku logo, joka on maalattu umpeen. Kumma kun ruuveissa ei ole maalia. |
![]() |
10.08.2017 21:43
<RicuP.>
Onneksi kojerasia on sama standardi monessa euroopan maassa. Alunperin Suomessakin käytettiin semmoista uppojakorasiaa, missä on vain yhden ruuvin paikka pohjassa rasian kannelle. Vielä 60 -luvun alun taloissakin niitä näkee. On saksalainen standardi, kun suomeenkin kaikki kopioitiin alun perin saksasta, osin vissiin sen takia, että siellä oli ensimmäisiä standardoituja sähkötarvikkeita, joita tuotiin alussa suomeen. Sen takia nykyään ainakin ABB:n valaisinpistorasiakansissa on myös keskellä reikä yhden ruuvin kiinnitykseen. Suomessa varmaan huomattiin, että parempi on kiinnittää kahdella ruuvilla, niin syntyi paikallinen 78/95 -jakorasia. Saksassa on tietääkseni nykyään kolme rasiakokoa käytössä. On normaali kojerasia, hieman isompi jakorasia ja neliö jako/ kytkentärasia. |
![]() |
10.08.2017 21:24 <RicuP.> Mitä olen itse nähnyt, niin semmoinen kangas ja paperieristeinen 1,5 lanka on jotain samaa luokkaa, tai hieman paksumpi, kuin nykyinen 2,5 ml. Ovat varmaan käyttäneet aikoinaan jotain mömmöä liukasteena noissa putkissa. Joskus langat voi olla totaalisesti jumissa, niin kannattaa melkein jättää suosiolla vaihtamatta, kun kyllä nuo yleensä on vielä ihan käyttökelpoisia, jos ei mitään haperoa kumia ole kuori. Nollatahan saa, kun se on ollut tuon ajan tapa ja rakennusajan pykälät on voimassa pienissä päivitys töissä. |
![]() |
10.08.2017 21:12
<calm>
Suoraan kännykästä lähetetyt pystykuvat yrittää vähän kenottaa. Pitäisi varmaan jossain välissä niidenkin tunnistus johonkin väliin laittaa, ettei käsin tarvisi korjailla.. Vähän matalan näköinen mallipylväs näyttää olevan. |
![]() |
10.08.2017 20:21 <Make> Alkuperäisillä piuhoilla lienee aika tiukka, kun ovat kai aika paksulla kuorella? |
![]() |
10.08.2017 20:16 <Make> Ulkomailla kai käytetään yhä monen kokoisia: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8282 On kai iso talo, kun seinät tuntuvat olevan rasioita täynnä. |
![]() |
10.08.2017 19:33 <Make> Jossain taidettiin pohtia, että nuo olisivat AEG:n. |
![]() |
09.08.2017 21:47 <Make> Voi hyvin olla normaaleille lampuille. 1980 sisustusoppaassa on noita valaisimia aika hyvin esitelty. |
![]() |
09.08.2017 21:42 <Make> Taitaa olla sellainen putkilanka- lyijyvaippakaapeli vaihtorasia. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8104 |
![]() |
09.08.2017 21:39 <Make> Kello on varmasti lisätty myöhemmin, mutta automaatti voisi olla jopa alkuperäisellä paikalla. |
![]() |
09.08.2017 21:37 <Make> Oho, noissakin lukee valmistaja. Ei ole kovin usein näkyvillä. |
© Janne Määttä 2004-2017