03.04.2011 05:04
<Mikko Koho>
Sanoisin lähes 100% varmuudella että kyseessä on tehokerroin ja nuo luvut ovat nimellisarvoja. Tahtikoneen, joita nuokin myllyt erittäin todennäköisesti ovat, säätö on seuraava:
-Pätötehonsäätö (kW/MW) tapahtuu voimakonetta säätämällä. Kun laitetaan turbiiniin lisää tehoa niin se pyrkii kiihdyttämään konetta. Turbiini onnistuu siinä hetkellisesti mutta sähköverkko rupeaa laittamaan hanttiin ja pitää koneen/verkon voimasuhteista riippuen koneen ruodussa niin että kierrokset kokonaisuutena katsoen pysyvät sähköverkon taajuuden ja koneen napaluvun määräämässä arvossa. Mikäli ihminen pääsisi näkemään paikanpäällä miten staattorin ja roottorin magneettikentät pyörivät niin näkisi että ne eivät ole ihan samassa vaiheessa vaikka kierrosnopeus on sama. On ihan eri asia säätää pieneen verkkoon kytkettyä tahtigenua kuin Olkiluoto 1 tai 2-laitosta (OL3:han valmistuu joskus jos valmistuu.) Olkiluodolla voi mahdollisesti pistää koko valtakunnan tai jopa Pohjoismaiseen sähköverkkoon häiriötä, pienen verkon tahtigenun ruvetessa "isottelemaan" häiriö on paikallinen ja jos kone alkaa liikaa häiritsemään niin suojaus voi potkaista generaattorin verkosta pois tai sitten pienempi alue voi mennä pimeäksi kun verkon siirtotilanne menee älyttömäksi.
-Loistehoa säädetään koneen roottorin magneetteihin syötettävää sähkövirtaa säätämällä. Säätötapoja olisi useita (koneen napajännite, koneen tuottama loisteho (kVAr/MVAr ja se että otetaanko vai annetaanko) tai sitten tehokerroin.) Nuo olivat siis mahdollisuuksia. Joku käytännön kokemusta omaava voi kertoa paremmin mutta yleisin lienee pitää koneen napajännite vakiona jolloin tehokertoimet ja loistehon kulutus tai tuotanto seuraa mukana. Loistehon ja magnetoinnin säätöön taas vaikuttaa pitkälti verkon siirtotilanne.
Tuossa esimerkki mitä tapahtuu jos loistehon kanssa alkaa sooloilemaan:
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/s-18.3200/luennot/S-18_3200_jannitestabiiliushairio_1992.pdf
Ja nuo nimellisarvotkaan eivät ole koneen fyysisiä maksimiarvoja vaan niihinkin on jätetty pelivaraa jotta kone ei laukeaisi niin helposti irti ja voisi tukea verkkoa pienissä häiriöissä. Sekä koneistojen että sähköverkon mitoitus pohjautuu siihen mitä vaaditaan. Turvamääräykset pitää täyttää ja häiriötilanteiden varalta pitää olla tarpeelliset pelivarat. Ihan kaikkeen ei välttämättä voi varautua, yksi äärimmäisistä on se jos generaattori runtataan tuosta vaan verkkoon. Hyvällä tuurilla onnistuu, erittäin paljon mahdollista on että ilman tahtigeneraattorin tahdistusta tulee häiriöitä, verkon kaatuminen tai jopa laitteistovaurioita.
