Kommentit

Kuva 8423
<Make> Tuolla jlf:ssä kerrotaan, että ovat 60- luvun lopulta. Kuitenkin näyttää olevan Nokian alumiinipylväät. Onko niitä todella saanut jo silloin, vai onko vaihdettu joskus? Josko edes kuvut menevät käyttöön, kun on erilleen otettu...
Kuva 9241
<Make> On se vähän Thornin oloinen. Onkohan matkakeskuksen SLO ehkä lisätty/ vaihdettu myöhemmin?
Kuva 10464
<Make> En ole nähnyt valot päällä, mutta onhan se hienon näköinen. Jotenkin epäilisin, että kantaosan ruuveja löysätään ja kupu nousee pois.
Kuva 10464
<Vierailija vain> Tuo Meduusa on ollut yleinen Kouvolassa ja varsinkin Kuusaankoskella. Minun mielestä ihan kivannäköinen valaisin :). Mitenköhän tuo avataan?
Kuva 8423
<Vierailija vain> Nyt ei ole yhtään Large Kofferia maassa, vain lamput ja kuvut. Kutenkin nämä https://goo.gl/maps/1aPwNFWhMN87wtgn7 ja "selän takana" olevat yksilöt on vielä pystyssä, HKB 10:t ja HKP 5 ovat näiden lisäksi vielä paikoillaan. Tuleekohan vielä kolmas erä...
Kuva 9241
<Vierailija vain> SLO:n HKP 5:ssä on SLO/AEG:n käyttämät kiinnikkeet. Juuri matkakeskuksen kaksiosainen HKP on SLO:n, eikä vieläkään ole lähtenyt mihinkään.
Kuva 8518
<RicuP. > Eikös vuonna 1987 ollut käytössä se AP7 rasia, jossa on runko ja tiivisteet yhtä puuta? Se malli muuten haurastuu aivan itsekseen ja lopulta valaisin irtoaa.. Käsittääkseni nykyisen kaltainen AP7 tuli 1995 ja samaan aikaan AP3 ja AP4 korvaantui AP9:llä.
Tiivistereuna pitää tosiaan olla suora ja valaisinta voi hieman käännellä tiivisteen paikoilleen asettumiseksi. Sama pätee AVR6 valaisimeen.
Kuva 8518
<Make> Nyt tuli korjattua valaisimen kiinnitys kipsilevykattoon vm. 1987. Valaisin on Ensto AVR20 AP7- rasialla, eli AVR20.1. Joku oli jo yrittänyt korjata, kun pohjan läpi oli ruuvattu melkein 10 "lättäpää" ruuvia. Vaan eihän ne pidä ilman proppuja. Lisäksi kaapelit painoivat, kun olivat karanneet pohja-aihioista. Toinen tosin on kuorittu niin lyhyeksi, ettei kuori edes yletä sisään.

Alunperin on laitettu katkaistut naulatulpat, joissa lukee kai Berner HD10-100 ja näiden sisään työnnetty normaalit proput. Noiden jäljiltä oli katossa 10 mm:n reiät, joten tilalle tuli Sormat OLA:t. Tuossa valaisimessa pitää olla melkoisen pienet ruuvit, OLAan sopiva oli juuri oikea. Pallon pohja on aika vaikea laittaa paikalleen rasiaan, kun on pieneen uraan tuleva tiivistehuuli. Varsinkin, kun edellisen asentajan jäljiltä siinä oli ryppyjä.
Kuva 9241
<RicuP. > Näin nuo Turussa joskus 2011 ja osasta puuttui kupu. Sen aikaisella kalustolla ei paljoa kilpiä bongailtu.. PSO on joka tapauksessa, enkä ole muualla tuohon törmännyt. ALH 800 oli tuohon aikaan käytössä loppuun palaneilla 400W Eh lampuilla.
Kuva 9245
<RicuP. > Täällä Hyvinkään keskustassa on aika paljon käytetty Galaxia. Niitä teetettiin lähes mustalla rungolla joskus 2000 - luvun alussa ja asennettiin Hyvinkää - pylväisiin. Uudemmat jostain 2006-7 ovat vakiovärisillä rungoilla. Myöhemmin, kun mallin valmistus loppui joskus 2010, tuli korvaajaksi saman väriseksi maalattu Manta.
Kuva 9684
<RicuP. > Liekö Itä-Suomen sähkö tuonut maahan. Niillä oli myös malli, josta tulee mieleen Alumag-Belmag Aeroform, tosin Suomi - mallisella posliinivalaisin kannalla.
Kuva 11004
<Make> Vuosituhannen vaihteessa Kalajoella oli melkoinen termostaattiasennus uudessa vuokramökissä. Se oli jostain syystä laitettu keskukseen, vaan miten. Oli kojerasiaan tarkoitettu malli, joka oli kai johtojen varassa keskuksen kannen alla. Etulevy säätönupin kohdalta pilkisti din- aukosta. Siihen kun koski, koko laite painui sisään, eli ei ollut mitenkään kiinni. Ei kai ollut din- kiskotermostaatti tuttu laite kyseiselle asentajalle. Ja vielä vuokramökissä.
Kuva 9684
<Make> Vai IFA Electric SV 125, mistä lienee moinen tänne tullut. Kilpi on kai ollut lampunkannan vieressä. Tuossa L-G:n mallissa näyttää olevan myös tehonvaihto? Kupu on ollut taas perus kauhavalaisintyylinen ja kellastunut. Näköjään se on pianosaranalla joka niitattu valkoiseen osaan. Kuvan yksilössä sitä ei kai ole koskaan ollut.
Kuva 9245
<Vierailija vain> Ai tuli Galaxit takaisin. Suomalaista suunnittelua kuulemma nuo Galaxit ja ehkä myös LedInit, ainakin Phozagora väittää Siluxin suunnitelleen A2:n http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9461 . Ovatko muutkin Järnkonstit sitten suomalaisten suunnittelemia, kuin vain nuo?
Kuva 9514
<Vierailija vain> En ole myöskään itse aiemin kuullut koko Virtychistä.
Kuva 10349
<Koomikko> Samaa näköä, sisältä varsinainen "monimetalli' ppNa + Hg.
Kuva 9684
<Koomikko> Niinpä näkyy olevan, Norjalaista alkuperää.
Kuva 9514
<RicuP. > En ole minäkään koskaan nähnyt.
Kuva 9245
<RicuP. > Hyvinkäälle tuli ensimmäiset ledit vissiin 2010 paikkeilla, jotka olivat EasyLed Starium Dragon. Reilun vuoden kai oli, kun vaihdettiin natikka Mantoihin..
Täällä on monesti testattu kaikenlaisia Led valaisimia. Esim. Viertolassa testattiin 2012 AEC:n valaisimia: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=4097&pos=21&pid=72150
Hakalassa Louis Poulsenin Nest Lediä, keskustassa Siteco DL20. Kaikki on vaihdettu joihinkin muihin. AEC:n tilalle tuli vanhat Thorn-Järnkonst Galaxit, Nestin tilalle Koffer2 SON-T 70W, alunperin oli Nokalux. Siltakadulla on ollut monia valaisimia ihan 10v sisällä. Ensin Alppilux helmipallo, Idman Vista, Siteco DL20 ja nyt Louis Poulsen Icon Led ja alkuperäiset pylväät yhä.
Kuva 11004
<RicuP. > Muistan myös, että Enston lattialämmityskaapelin ohjeessa oli, että kaapeli vaan puulattian alle ja kolot puuhun kaapelia varten ja pelti puun ja kaapelin väliin. Toisaalta sama kaapeli pitää asentaa valussa tarpeeksi syvälle, että lämpö johtuu hyvin kaapelista pois. Toteutustapoja tuntuu olevan monia. Yksi on, että kaapeli tupla kipsilevyn päälle ja tasoitteet ja lattiapinta siihen päälle. Urien tekeminen kuulostaa aika työläältä.
Ei tuohon aikaan ollut vikiksiä, kun ulkopistorasioissa ja kosteissa tiloissa, eikä tattialämmityksessäkään, kun kosteissa tiloissa.
Vika kyllä kuulostaa vähän oudolta. Liekö sähköissä muutakin hämärää, esim nollavikaa..
Kuva 11004
<Keijo> Tuossahan voisi käydä myös silleen, että hiiri pääsee nakertamaan kaapelin lähes poikki, jolloin vikaantuneeseen kohtaan syntyy niin ohut kohta, että kaapeli ylikuumenee siitä ja sytyttää puurakenteet palamaan. Kerran olen todennut vastaavanlaisen poikkipalamisen ohuessa saneerauskaapelissa. Eristysvastus L+N-PE välillä ääretön mutta L-N välillä kaapeli näyttää ääretöntä vastusmittauksessa eli poikki oli. Vikurikaan ei toiminut koska ei ollut maavuotoa, johto oli vaurioitunut asennuksessa ja palanut poikki tästä vauriokohdasta.
Kuva 11004
<Keijo> En ole ikinä tarjoutunut tekemään kenellekään tuollaista asennusta, missä lämpökaapelit on paljaana verkon päällä puulattian alla. Devin ohjeessa tuo tosiaan mainitaan mutta tuon tekemisessä pitäisi olla erittäin huolellinen mm. suojaetäisyyksistä. Kipsilevyyn tehty uritus + lattialämmitystasoite on ainakin paloturvallisempi vaihtoehto.
Kuva 9245
<Make> En ole noita pyöreitä ainakaan koskaan nähnyt. Tampereen malli näyttää Strihl Revolutionilta. Tampereella olen nähnyt vanhoja pylväitä, joiden luukussa on pieniä reikiä. Tuossakin kulmalla on. Mikähän sen idea on?
Kuva 7793
<Make> Sen sijaan kerrostalon pihan Idman Kokkoloihin on nyt vaihdettu ledilamput. Eh:ista joku ei aina enää syttynyt ainakaan heti... Ilmeisesti valaisimet ovat entiset eikä uudet Rinaldot.
Kuva 11004
<Make> Tuollaista asennusvirhettä on vaikea todeta ainakaan silmämääräisesti enää myöhemmin. Jos mittaamalla tuntuu olevan kunnossa, harva tuskin alkaa lattiaa purkamaan. Jossain luki, että rakennuslupa olisi myönnetty 1998, oli kai silloin jonkin verran vikavirtasuoja jo käytössä.
Kuva 9514
<Make> Vai Vyrtych Bety, en ole kuullut tai nähnyt.
Kuva 8816
<Make> Niin näkyy päätyneen sinne. Kuvan ottajalle ollut outo merkki...
Kuva 11004
<Juippi> Eipä taida ollakaan erikoinen. Devin ohjeessa on esitetty tuollainen asennus. Kaapeli kiinnikkeillä verkkoon villan ja lattialaudan väliin.
Kuva 11004
<Juippi> On kyllä erikoinen asennus. Kipsilevyjen väliin olen nähnyt kaapelin asennettavan.
Kuva 11004
<Marko Vanhanen> Koska tällä palvelimella kuvaajaksi merkitään aina kuvan näytille asettaja olen asian maininnut ensimmäisessä viestissäni. Asian on silloin selvä mistä kuva on peräisin.
Kuvan alkuperääkin tärkeämpää on saattaa sähköasennukset turvallisiksi käyttää.
Analysoituani kuvaa näen siinä eristysvillojen päällä olevan raudoituksen jossa lämmitykaapelit ovat olleet nippusiteillä kiinni. Nippusiteet haurastuvat ja antavat periksi, ei niitä tässä saa käyttää. Varsinkin tuon puuttuvan betonin takia. Oliko alunperin tarkoitus valaa betoni joka on jäänyt pois vai oliko ihan alunperin rakenne tuollaiseksi tarkoitettu.
Kuva 11004
<Mikko Koho> Mitähän tekijänoikeutta koskevat lait ja asetukset sanovat toisten ottamien kuvien levittämisestä?
Kuva 11004
<Marko Vanhanen> Suuria Seisovia Pylväitä palvelin kirjoittaa kuvaajaksi kuvan esille asettaneen henkilön nimen, minä en ole kuvaa ottanut vaan se on lainattu Helsingin Sanomien verkkojulkaisusta 10.5.2019.
Alkuperäisen kuvan on ilmeisesti kuvannut Onnettomuuslautakunnan tutkija.
Kuva 7793
<Make> Noissa Nokaluxeissa on edelleen vähintään 10 vuotta sitten ryhmävaihdetut eh:t: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9177 Valoteho on sen mukainen, eli aivan olematon...
Kuva 9349
<Make> En ole koskaan noissa harvoissa nähdyissä yksilöissä sellaista tavannut. Näköjään olisi aika perus kauhavalaisimen kuvun mallinen. Kai tuosta on sitten natikkaversiokin, kuvassa lienee eh.
Kuva 10349
<Make> Idman ja Trafimax ovat varmasti jotenkin kopioita toisistaan.
Enää ei tarvitse kauhoihin edes kuristinkoteloa, kun laittaa ledilampun sisään.