Kommentit

Kuva 8166
<Froggy> Mullekin tulee tuosta logosta mieleen Airam.
Kuva 9107
<Joku> Eikun tarkoititkin valkonatikkaa... No eipä senkään valotehokkuus hyvä ole.
Kuva 9107
<Joku> No valotehokkuudet ei kovin hyviä ainakaan ole lineaarisiin putkiin verrattuna.
Kuva 8166
<Joku> Siis onko tuo leijonanpää vähän niin kuin vanha avainlippumerkki? Olen luullut sitä Airamin logoksi.
Kuva 9107
<Make> Himmennyskäytöstä on kuulemma lisätietoa liitäntälaite- esitteessä, eipä ole ainakaan minulla sitä. Himmennettävän liitäntälaitteen tyyppi on vaikka EPC 136R... tai EPC 232R...

Tuo CSLS 100 löytyy esitteestä. Muita tehoja ovat 35 ja 50W. Valotehokkuudet ovat 39, 43 ja 100W 49 lm/W.
Kuva 9043
<Make> Eivätköhän ne ole, jos eivät ole vanhempia SLO- nimisiä. Tuota Largo 661 69- mallia ne eivät kuitenkaan ole. Keravalla on parkkihallissa tuota suurpainenatriumilla.
Kuva 8166
<RicuP. > Oho, ompa harvinainen paketti! Tuo logo ei ole oikeastaan Airamin logo, vaan tarkoittaa kotimaista tuotetta, vähän kun nykyään on avainlippu.
Kuva 11031
<muhentaja> +CG eli positiivinen maasalama tekee eetvarttia. Se kun tulee pilven yläosasta saakka, niin energiaa sitten kans riittää. Harvinainen, mutta tuhoisa, se kuuluisa salama kirkkaalta taivaalta.
Kuva 11031
<Janihanix> tämä sähköpylväs on 20 kV:n sähkölinja pylväs ja jännite ei ole 400/230 Volttia vaan 20 kilovolttia.
Kuva 9857
<Froggy> Täältä Nelostieltä nähtynä meni tien yli alkuperäistä Rautarouvaa.
Kuva 5744
<Mikko Koho> Lisätietoja edellisestä koneistosta:
https://www.itaipu.gov.br/en/energy/generating-units

Itaipun laitoksessa koneistoja on 20kpl joista kymmenen kuuluu Paraguaylle, toimivat 50Hz taajuudella ja toiset kymmenen koneistoa ovat Brasilian ja toimivat 60Hz taajuudella. Yhteenlaskettu vuosituotanto oli kymmenisen vuotta sitten samaa suuruusluokkaa kuin Suomen vuosittainen sähkönkulutus ja huipputeho oli samaa suuruusluokkaa kuin Suomen huipputeho. Laitos on edelleen maailman suurin jos lasketaan vuosituotannon mukaan mutta huipputehossa Kiinan Kolmen solan pato menee ohi.
Kuva 9107
<Joku> Lamptech kertoo PL-lampun olevan argonin ja kryptonin seoksella. Varmaankin energiansäästöputken kaasutäyte, mutta on argon helpottamassa syttymistä.
Kuva 9107
<Joku> Olisiko analoginen 1-10 V? Mahtaako olla PL-L sitten argonilla, kun heijastin maadoitetaan? Tuohan on kuin elektroninen rapid-start. Voisin joskus katsoa spektroskoopilla, mitä kaasuja PL-L pitää sisällään. Se onnistuu kylmässä, kun lamppu syttyy eikä elohopean ja loisteaineen spektriviivat ole vielä mukana.
Kuva 9139
<Joku> Omassa näytössä on vieläkin. Sillä kestää hetki kirkastua. Tuo turvavaloyksikkö on kyllä erikoinen, kun sitä ei haittaa vaikka perässä olisi useitakin putkia. Kaikki palaa kiiluen. Varmaankin joku instant-start systeemi pienellä syöttöteholla. Rakensin joskus 12 V auton akulla toimivan liitäntälaitteen 58 W loisteputkelle, se oli myös instant-start, eli käynnistää putken suurella jänniteellä. Sill sai hyvin valoa kun noit kirkkaita 12 V valaisimia ei oikein saa mistään, ja värisävynkin voi valita helposti.
Kuva 9107
<Make> Philipsin himmennyksestä on aika vähän vihjeitä. 1994 esitteessä PL-L- lamppujen liitäntälaitteelle tulee vain + - liitännät ohjaukseksi, eikä kerrota, mitä niihin pitäisi liittää. Sen sijaan heijastimen tulee olla maadoitettu.
Kuva 9151
<Joku> Tuolla Lighting-galleryssähän on eräällä käyttäjällä pienimuotoinen loistelampputehdas. On rakentanut kaiken näköisiä putkia. Tuohan muuttaa putken kaasun paineita kun noita kuoppia siihen tekee, ilmeisesti tosin putket ei ole kovin herkkiä sille. Jos jostakin saisi helposti valmiita katodeita, T17 lasiputkea, tyhjiölaitteet, lasin työstöön tarvittvat koneet ja 33 sävyistä loisteaineliuosta, voisin alkaa rakentaman T17 putkia :D.
Kuva 9139
<Make> Kylmäkatodiputkia oli ainakin ennen tietokonenäytöissä. Ovat pitkiä ja ohuita.

Minäkin olen nähnyt jonkinlaisen turvavalokytkennän. Loistevalaisimen vieressä oli muovikotelo läpinäkyvällä kannella ja sisällä näkyi akkuja. Valaisimessa taisi lukea "turvavaloyksikkö".
Kuva 9139
<Joku> Näin jossakin muuten magneettisen loistevalaisimen yhteydessä jonkinlaisen turvavalo-invertterin. Se sai sähkökatkon aikana sen perään kytkettyihin loistevalaisimiin himmeän kiiluvan valon. Mahtoikohan sekin käyttää putkia kylmäkatodisina? Nuo instant-start tyyppiset liitäntälaitteethan saavat putket mustumaan nopeasti ja hajoamaan äkkiä, jos sytyttelee paljon, koska putki syttyy kylmällä katodilla. Hajoaminen johtuu samasta syystä minkä mainitsin tuossa aiemmassa viestissäni.
Kuva 9139
<Joku> Kylmäkatodiputket on yleensä kylmällä katodilla vain alkuun, ja sytytys perustuu sekundääriemissioon ja korkeaan jännitteeseen. Kylmäkatodilampussa ei siis ole esilämmittävää hehkulankaa, mutta sen katodit lämpiää termionisten häviöiden takia aivan kuten normaalissa loisteputkessakin sytytyksen jälkeen. HID lamputhan ovat myös kaikki "kylmäkatodisia". HID lampuissa taitaa yleensä olla emissioaine doupattuna volframikatodiin itseensä, eikä samalla tavalla kuten se on pinnoitteena loistelampussa. On olemassa myös oikeita kylmäkatodilamppuja, kuten hohtolomput. Niiden katodeja ei lämmitä pienen tehon takia edes häviöt. Hyötysuhdekin on tosin huono, ja lamput mustuvat sputteroinnin takia nopeasti (pieni teho ja erikoiskaasutäytös vähentää tätä hohtolampussa). Yleensä kylmäkatodeissa on laajempi pinta ala, ja ne voivat olla onttoja, mikä pidentää käyttöikää huomattavasti.
Kuva 10168
<RicuP. > Täällä Hyvinkäällä niitä HKP 5 malleja jo tavallaan suojellaan. Ollaan aikoinaan muuteltu natikoiksi ja vaihdettu uusiin pylväisiin ja uusia kupuja teetetty. Suurin osa on vaan vieläkin 4x 400W Eh kuristimilla ja korvaavilla natikoilla. Saa nähdä, kuinka niille käy. Led lamppu, tai moduuli niihin olisi todella helppo vaihtaa. On myös täällä ollut suosittu malli kaikilla pääväylillä. Hyvinkään Sahanmäessä on myös ollut PSO:n tehdas. En vaan tiedä, mitä siellä ovat tehneet. Sahanmäessä on pääasiallisesti kuitenkin käytetty PSO HKB 10 mallia ja Rexelin pääkonttorin tienoilla Galaxia.
Kuva 9139
<RicuP. > Täältä löytyy myös pari kylmäkatodiputkea n. vuodelta 2010 liitäntälaitteineen. Tiedä sitten, mihin sekin tekniikka perustuu.
Kuva 7745
<RicuP. > Samoin perus Sähköliikkeille nuo tukun listahinnat on usein ne, jolla tavara myydään perus kansalaiselle. Yhdessä työpaikassa kone näytti ensin vihreää, keltaista ja sitten punaista, kun neuvoteltiin hinnoista.
Valaisinliikkeessä taas pomo kysyi, että mikä olisi hyvä hinta tälle tietyn hintaiselle valaisimelle. Sanoin, että n. 60-80e. Sanoi itse, että 199e.
Kuva 7745
<Froggy> Niin se taitaa olla.
Kuva 9139
<Joku> Voisin kokeilla saisiko elektronisella liitäntälaitteella paremman kuvan ilman välkettä.
Kuva 9139
<Joku> Tuossa lampussa oli vähän oranssiin menevä. Mutta kuva näyttää hyvin, miten jokaisen kuumakatodisen loistelampun toiminnan edellytys on vähintään emissiolämpötilassa oleva katodi. Lampun eliniän aikana tuo kuumapiste siirtyy hitaasti kuristimen tai nollan pinniltä kohti sytyttimen puolta. Lopulta putki ei enää syty, vaikka hehkut olisikin muuten ehjät, koska pinnoite on lopulta pomitettu ionien takia putken sisäpinnalle mustaksi aineeksi.
Kuva 10168
<Froggy> Ja täällä HKP 5:t pitäisi ehdottomasti suojella. Ne ovat jo ikäänkuin jonkilaisia maamerkkejä.
Kuva 9139
<Make> Niin sellainen vähän punertava hehku? Joskus olen tainnut nähdä sellaisen.
Kuva 7745
<Make> Noin olen kuullut ainakin keskustarvikkeista, että hinnat putoavat melkoisesti, kun tekee sopimukset. Paitsi ABB on senkin jälkeen usein kallis.
Kuva 10168
<Make> Näin juuri...
Kuva 9151
<Make> Onhan siinä toimituskulut Suomeen melkein 500 eur...
Kuva 7745
<RicuP. > Olen käsittänyt, että nuo hinnat on eri asia, kuin ostohinta. Esim muistan, että Idman Oculus olisi maksanut listahinnalla lähemmäs 2000e, mutta hinnasta oli pudonnut n. 2/3, kun niitä oli hankittu se pari sataa. Perus himmennettävä elektroninen liitäntälaite 150W natikalle maksoi maltaita, mutta saatiin 150e/ kpl, kun tilattiin 40kpl. Samoin perus puistovalo 70W Mm lampulla mallista riippumatta on suunnilleen 150e. Samoissa hinnoissa pyöri myös perus 150- 250W Manta.
Kuva 10168
<Froggy> Keravalle pitäisi jättää ainakin muutama Panssarinyrkki, kun ovat kerran sieltä kotoisin...
Kuva 9107
<Joku> Niin ja noita läpinäkyvän kvartsilasipolttimon monimetalleja on ollut iät ja ajat, mutta niillä ei päästä vastaavaan värintoistoon ja hyötysuhteeseen pienissä lampuissa.
Kuva 9107
<Joku> Ai niitä on vielä jossain käytössäkin. No valotehokkuus niillä on luokkaa 50 lm/W, värilämpö yleensä 2500 K. Hyötysuhde jää puoleen perus monimetallista. Tuon valkoisen natikan voi ajatella monimetallilampun edeltäjänä, kun ei vielä osattu tehde keraamisia korkeapaineisten metallihalidien kestäviä purkausputkia. Lopullisestihan tuon kai ratkaisi Philipsin CDM-TD 90-luvulla, missä läpiviennin kaasutiivis keraami-metalliliitos on ohuen kapillaariputken päässä suojassa valokaaren lämmöltä, ja näin ollen siihen ei myöskään korroosio iske. Nuo 9XX olevan monimetallit (kuten CDM-TD) on myös todella hyviä sisävaloja, melkein kuin Aurinko paistaisi sisällä keskellä harmaata talvea :).
Kuva 7745
<Froggy> 42 W LED Plurion hinta SLOlla on 950e! Parasta on olla hyvä.
Kuva 9107
<RicuP. > Tuo valkonatikka oli myös mainittuna siinä 1980 - luvun luettelossa. Ainakin täälläpäin joissain marketeissa käytetään WSON tai SWD lamppuja vielä kohdevaloissa. Mulla on semmoinen Lival Premium Slim 150W ja vielä Philipsin liitäntälaitteella. Liekö sitten sekin tekniikka katoamassa. Vielä 2012 tuli semmoisia erääseen automarkettiin.

HF vehkeet oli kyllä tuohon aikaan ihan kärkeä. Löytyy täältä pari röntgensalista purettua Philips valaisinta jostain 1990 - luvulta, joissa 2x 58W putket himmennettävällä HF liitäntälaitteella. Himmennintä tosin ei ole, enkä tiedä mihin tekniikkaan perustuu, kun ei tunnu olevan edes 1-10V.

Ercossa taitaa olla hehkulamppujen tilalla ESL, tai Led lamput.
Kuva 9151
<Joku> Ja mitenköhän toimituskaan onnistuisi Suomeen? Noi ei taida olla ihan pisintä mallia.
Kuva 9151
<Joku> Melkoinen on hinta. Täytyy pärjätä näillä T12 putkilla toistaiseksi.
Kuva 9107
<Joku> Nykyään ei enää noita valkosia natikoita ole, kun uudet keraamiset monimetallilamput kestää jo hyvin eri halideja ja siten saavuttaa paremman värintoiston ja hyötysuhteen. Tuon valkoisen natikan hyötysuhde ei ole kovin hyvä, koska se ei enää hyödy natriumin spektriviivoista, joiden valon spektri on lähellä silmän maksimiherkkyyttä 555 nm.
http://www.lamptech.co.uk/Spec%20Sheets/D%20SHP%20Philips%20SDWT50.htm
Kuva 9107
<Joku> On toki, mutta taitaa olla enemmän high-end käyttöön. En usko että kotikäytössä olisi juurikaan ollut. Olihan 80-luvulla erikoisnatikallekin kaasun painetta tarkaileva liitäntälaite, mikä sai sen tuottamaan valkoista valoa. Aika erikoinen. Lighting-galleryssä oli muuten hetki sitten kuva 50 kW natikasta, 8 000 000 luumenia. Käytettiin kemiallisessa prosessissa valonlähteenä. https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pos=-120872