<< ^ >>

Osram4.JPG

230 V Loistelampuista hehkumuuntajan kanssa kun oli juttua, tässä lisää: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9139
Kytkennöistä lisää myöhemmin.

Tuo ylempi L...S Rapid-Start- lamppu on ilmeisesti virallinen lamppu siihen. Ainakin elektrodit ovat erilaiset kuin nykyisissä 26 mm:n lampuissa ja ilmeisesti kuin "normaaleissa" 38 mm:n. Hotellin lukuvaloissa taisi olla noita, ei näkynyt sytyttimiä ja syttyivät heti.

Alempi L...Sa "metallijuovalamppu" pitäisi käydä myös, on vaan tarkoitettu alunperin eri, resonanssi-kaksoiskuristin- kytkentään.

Toisen sivun L...X- lamput toimivat samoin kuin nykyään.

L...G- lamppujen käytöstä Suomessa ei ole tietoa.
On samasta luettelosta: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8995

Osram Luettelo Syyskuu 1970 Vuodelta 1970. Järvenpää, Haarajoki 21.07.2016
Kuvaaja: Niko Pajunen

22.07.2016 02:14 <RicuP.> Siinä hotellin lampussa voi olla myös mekaaninen sytytin katkaisijassa, eli kun painetaan päälle, päät hehkuvat, kunnes päästät irti napista. Oli aika yleinen 70-80 -lukujen työpöytä valoissa. Nykyään en ole enää nähnyt.
22.07.2016 16:06 <Make> Oli Strömfors Vakio-sarjan kytkimet ja valaisimet ehkä SLO 731-1 1x20W, sellainen perusrunko. Tapauksesta on jo vuosia. Niissä oli 38 mm:n lamput, varmaan alkuperäinen Airam ja uudempi Sylvania.

Tuollaisen sytytyksen olen nähnyt ehkä -90-lukuisessa suurennuslasivalaisimessa. Siinä oli virtakytkimen lisäksi palautuva kytkin sytyttämistä varten. Ilmeisesti oikea sytytin ei mahtunut runkoon.
22.07.2016 20:19 <Make> Tuo hotelli on ilmeisesti Forssassa. En tiedä, onko noita valoja enää.
19.05.2019 22:41 <Joku> Tietääkö kukaan, onko Suomessa ollut ikinä yleisessä käytössä T12 putkeakin paksummat T17 HO lamput? Näin jossakin kuvassa loistevalaisimen erittäin suuren näköisillä kannoilla.
20.05.2019 18:51 <Make> 1994 vuoden GE:n luettelossa on noita PowerGroove- lamppuja. On sellainen kolottu putki. En ole ikinä kuitenkaan nähnyt. Tehoja on 110, 165 ja 215W, pituudet 1200, 1800 ja 2400mm, kanta R17d.
Ovat erikoislamput- osiossa, johdannossa sanotaan kyseisten tuotteiden olevan erikoissovelluksiin tai ulkomailta tuotuihin laitteisiin.
21.05.2019 11:43 <Joku> Olisi kyllä hieno tuollainen 2400 mm PowerGroove T17 valaisin. Toistaiseksi täytyy tyytyä näihin T12 putkiin. EU:n tuleva Ecodesign-direktiivi tosin taitaa kieltää nekin, kun pitää olla se 85 lm/W. Sittenpä ei ei enää saa rapid-startilla toimivia lamppuja eikä 965-päivänvaloputkiakaan, tosin suurin osa 965 ledeistäkin on alle tuon 85 lm/W, usein huonompia mitä putket.
21.05.2019 20:46 <Make> Niiden valovirrat ovat 6800, 11000 ja 15000 lm.
On ollut 2400 mm pitkä T12 myös, 100 ja 125W, 8400 ja 9500 lm. Onkohan noita hehkumuuntajahimmennyksiä ja rapid startteja enää paljoa käytössä...
21.05.2019 21:06 <Joku> Olen itse nähnyt kaksi asennusta, käytössä olivat vielä 2018. Itse käytän vielä T12 putkia ja valaisimia, niistä tulee niin hyvä vanha tunnelma, varsinkin kun näitä vanhempia halofosfaatilla olevia käyttää. Toisessa asennuksessa oli T8 putket, mutta eipä taida T8 toimia niin hyvin, mitä T12, koska niiden energiaa säästävä kaasutäyte ei ole niin helposti ionisoituvaa, ja eipä taida hehkutkaan tykätä. Yllättävän vähän löytyy tietoa enää rapid-start lampuista valmistajilta, osa T8 ja jopa T5 putkista saattoi myös olla tuolla systeemillä toimivia, mutta ovat erikoismittaisia. Törmäsin myös erikoiseen Ornon valaisimeen,mihin kuului erikoisen tehoiset T12 putket, ei kuitenkaan 80W.
21.05.2019 21:57 <Vierailija vain> Tuommoinen 2,4m T17 olisi mahtava =D

Mikähän Orno olisi kyseessä? Tuolta voi etsiä hakusanalla Orno: http://www.muistaja.fi/search.php?s_class=1
21.05.2019 22:23 <Make> Tuolla on himmennyksestä lisää: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9153 T12 on pehmeämmän oloinen valo kuin ohuemmissa. Kuvan luettelossa on myös monenlaisia lamppuja...
22.05.2019 09:48 <Joku> Tätyykin joskus katsoa, mitä Ornon arvokilvessä lukee. Amerikassahan on vieläkin saatavilla noita 8 ft, 2,4 m T12 putkia. Eurooppalaisena T8 putkenakin saa 70 W 1,8 m, en ole ikinä nähnyt käytössä. Amerikassa käytetään edelleen paljon T12 putkia, ja niden T8 putket ovat myös ominaisuuksiltaan erilaisia, matalammalle sytytysjännitteelle. T8 taitaa olla siellä kaikki rapid-startilla/hehkumuuntajalla toimivia myös.
T5 putkistakin 4, 6, 8 ja 13 W mallit toimii myös ainakin magneettisella liitåntälaitteella, ja ovat erialisia kuin T5 HO ja HE mallit elektronisella liitäntälaitteella. Niitä saa edelleen myös halofosfaatin sävyillä, kuten T12 putkiakin. Amerikassa käytetään myös edelleen paljon halofosfaattia, vaikka se onkik enrgiatehottomampaa, mitä uudet loisteaineet
22.05.2019 22:31 <Make> Olisiko Orno päässyt ihan Amerikkaan asti? Nuo 4- 13 watin lamput toimivat ties millaisilla virityksillä, on tullut vastaan.
23.05.2019 11:16 <Joku> Voipi olla. Putket taisi olla 48 W T12, löytyi ainakin eräästä 60-luvun GE:n skannatusta Amerikkalaisesta tuoteluettelosta. Olivat 1200 mm. Harmi että tieto vanhasta valaistustekniikasta on näin "uhanalaista", todella vaikeaa löytää tietoa. Rapid start lamput on ilmeisesti täytetty argonin ja elohopeahöyryn (sammuneena matala höyrynpaine) seoksella, mikä todennäköisesti Penningin ilmiön avulla alentaa ionisoitumisenergiaa, jolloin esim. T12 putket soveltuu rapid-startille. Eurooppalaiset enrgiansäästöputket taitaa taas sisältää kryptonpohjaisen täytteen (18, 36, 58, 70 T8 ja erittäin harvinainen 100 W 2400 mm T12). Sitten on vielä erikoismallit 15 ja 30 W, mitkä saattaa olla argonilla.
23.05.2019 21:44 <Make> Joskus valaisimen kilvessä kerrottiin teho kuristimen kanssa, 48W on juuri sellainen arvo. Mutta jos tuo lukee lampussa, silloin on erikoinen.
Vai 15 ja 30 W olisivat eri kaasuilla, en ole tiennyt. Onhan ne vähän harvinaisempia kokoja, mutta en ole ajatellut muutakin eroa olevan.

Minulla on nyt kokoelmassa Orno Pursorunko- loistevalaisin, tosin hyvin epätäydellinen.
23.05.2019 22:24 <Joku> Voi muuten hyvinkin olla, vaikka se luki muistaajseni tavalla 2 X 48 W, mikä jotenkin mielestäni viittaisi enemmän lamppuihin, tosin olisihan tuo paljon järkevämpi, että tarkoittaisi hukkatehoa ja lampun tehoa yhdessä. Noita 15 W ja 30 W putkia ei tosiaan ole lueteltuna englanninkielisen Wikipedian Eurooppalaisten säästöputkien joukossa, vaan ne ovat Amerikkalaista standardia, ja sisältävät varmaankin perinteisen argontäytteen, jotta toimivat siellä rapid-startilla ja matalalla verkkojännitteellä. Ja kyllähän tuon huomaa siitäkin kun meinaavat syttyä ilman sytytintäkin lämpiminä. Normaali krypton T8 putkessa ei vastaavassa tilanteessa näy edes himmeää hehkua. Ja siitä samasta GE:n luettelosta löytyy myös nuo 15 ja 30 W lamput, jo 60-luvulla, ja ensimmäisest kryptonputket tulivat vasta 70-luvun lopulla. Tuo argontäyte saattaa myös hieman ehkäistä tuota hehkujen emissiopinnoitteen ionipommitusta, ja soveltuu siten paremmin rapid-startille ja himmennykselle. Mutta argonilla on termioniset emissiohäviöt huomattavasti isommat, mitä uusilla kryptonputkilla, ja tämä taas osittain on myös syy siihen, miksi energiansäästö-T8 putket ovat juuri ohuempia, mitä T12.
24.05.2019 23:00 <Make> Noin on merkitty ainakin 60- luvun Sähköliikkeiden Oy kilvissä teho.

Kuvan luettelossa on putkia seuraavasti:
T8: 10, 15, 16 ja 30W, pituudet 470, 438, 720 ja 895 mm
15W löytyy myös T12, sama 438 mm pitkä
Indium- amalgaami- loistelamput korkeisiin lämpötiloihin +15- 85 C.
Suurteholoistelamput T12: 120W 1500 mm ja 215W 2360 mm.
24.05.2019 23:57 <Joku> Onkos näitä luetteloja netissä missään skannattuna? Nuo 15 W ja 30 W putket ovat muuten ilmeisesti aivan ensimmäsiä kaupallisia putkia, alkaen jostain 30-luvulta. Toki ei enää 30-luvun sinkkiberylliumsilikaatti-loisteaineella kuitenkaan. Nuo indium-amalgaamit on vaemaankin tarkoitettu pitämään elohopean höyrynpaine kurissa korkeissa lämpötiloissa. Se on myös harmi, että tavallinen tallaaja ei pääse noihin loisteputkistandardeihin käsiksi, valkenisi varmasti monta asiaa. Tai voi ne varmaan kuka tahansa hankkia, mutta ovat kalliita. Kun nykyään saa koristeellisia "hiililanka"-hehkulamppuja, niin toivon että tulevaisuudessa saa taas jämeriä T12 putkia, kalseilla halofosfaatin väreillä, matalla värintoistolla. Täytyy kyllä sanoa että tuo 33-väri tuo kyllä ihan oman tunnelmansa.
25.05.2019 20:23 <Make> Tuolla on pieni Airamin luettelo alkaen sivu 97: https://issuu.com/cyrilbarrow/docs/itsu__1965/87
Mikähän on Airam mainosloistelamppu LMa-2X? Vaatii jonkun Airamin oman kuristimen. Ei edes tehoa lue.

En ole noita kaasuja kauheasti miettinyt, mutta onhan niillä paljonkin vaikutusta. Em. GE luettelossa on 40W 59 cm pitkä T12- lamppu, varmaan juuri kaasuja säätämällä tehty.

Onkohan teollisuudessa ennen käytetty erityisesti 33- sävyä? Ehkä sen takia vanhat koneet ovat vihreäksi maalattuja. Töissä vaihtui 33 840:ksi vähän kuin minun ehdotuksesta. Toimitusjohtaja oli ihmeissään kirkkaudesta.
25.05.2019 21:24 <Joku> Ompas niitä ollut erikoisia lamppuja aikanaan. En tiedä kyllä mitään tuosta manosloistelampusta, mahataisiko olla ns. kolollinen lamppu, mistä valoa tulee vain yhdestä kolosta, ja lamppu on muuten pelkkää heijastinta, jonka pinnalla on loisteaine? Tuollaisia on käytetty muovikilpien valaisemiseen reunasta. Tuo on kyllä verrattain uusi keksintö. http://www.lamptech.co.uk/Spec%20Sheets/D%20FL%20Philips%20TL%20Aperture.htm
Lamppujen tehoa voi säätää myös kuristimella, joten tuo 40 W lamppu on saattanut käyttää erikoiskuristinta, tai 40 W 1200 mm lampun kuristinta. Kaasujen paineet, seossuhteet (Penningin ilmiö), ja itse kaasut ja niiden ionisoitumisominaisuudet vaikuttavat paljonkin niiden ominaisuuksiin lampuissa.
33-sävy on ollut ennen ainakin aika yleinen, kuten myös 35, nykyään tuo 33 tunnetaan myös nimellä koodilla 640. Tuo sävy aiheutuu halofosfaatin spektristä, siinä ei ole samanlaisia piikkejä, kuin uudemmissa harvinaisia maametalleja käyttävissä loisteaineissa, ja sen energiatehokkuus on myös huomattavasti huonompi, ja himmenee paljon vanhetessaan. Sen spektrijakauma on suhteellisen huono, värintoistoindeksi on yleensä vain 60-70. Se korostaa hieman oranssia/keltaista, ja syvän punaisen värintoisto (R9) on olematon, syvän punaiset kohteet näyttää tuon valossa joskus ruskeilta/erittäin tummilta. Sen värilämpötila on noin 4000-4300 K. Tuolta löytyy lisää tietoa: http://www.lamptech.co.uk/Documents/FL%20Phosphors.htm Näitä 33-lamppujahan ei kannata edes käyttää nykyään, koska esim. 840 putket ovat aika halpoja, ja 33-putket tuottavat kehnosti valoa niihin nähden.
25.05.2019 23:06 <Make> En ole taas tiennyt tuota kolollista lamppua.

Löytyi tuollainen vanha valomainos: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0037xm "AIRAM LK/M3 1x38W 0,52A, Käyttäkää vain LMa loistelamppua ja St/M sytyttimiä. Sallittu vain hyväksytyn valaisimen yhteydessä." Tuo teksti kai kuuluu lähinnä sellaisen liitäntälaiteyksikön kylkeen. Muuten näyttää normaalilta kuvulliselta vanhan ajan kyltiltä.

40W 59cm speksit ovat 45V 0,88A, kun normaali 120cm on 103V 0,43A. Näköjään GE:n 18, 36, 58, 70 ja 100W sanotaan olevan kryptontäytteisiä.
25.05.2019 23:36 <Joku> Mahtaakohan missään muuten olla laajoja arkistoja vanhoista Suomalaisista teknologiayrityksistä. Airamilla on jopa jalostettu wolframiakin sotie aikaan, kun saatavuus oli heikkoa. Ja vetokiviäkin ovat tehneet hehkulangoille. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/airam/muistelu.htm
Kovin vähän tosiaan löytyy tietoa.
18, 36, 58, 70 ja 100 W ovat tosiaan ssätöputkia, ei ollut 15 ja 30 kryptonilla, kuten voi olettaakin. Tuota 70 W saa muuten edelleen Suomessakin. Olen nähnyt muuten 100 W putken, mikä saattoi olla tuo 2,4 m tai sitten vähän lyhyempi solariumputki, ei ollut valaisimessa kuitenkaan. Omissa kokoelmissa on muuten myös tuollainen 40 W 59 cm 09 Philipsin solariumputkena 80-luvulta. Oli sarjaan kytketty 65 W lampun kuristimilla, ilmeisesti käyvät sitten hieman aliteholla. Argonilla taisivat olla (helposti ionisoituva), koska kun solariumlaite ei ollut päällä, putket hehkuivat himmeästi, koska ajastin katkaisi vain toisen johtimen, ja sähkä pääsee siis pistotulpan ollessa oikein päin lampun kannoille, ja maadoitettu heijastin saa lamput hehkumaan. Nuo T12 putket loistaa aikas kirkkaasti myös hankaussähköllä :). Periaatteessahan nuo kaasut voisi selvittää spektroskoopilla kylmässä, ennen kuin elohopean spektriviivat kerkiää mukaan, koska eri alkuaineilla on eri emissiospektrit.
27.06.2019 17:14 <Joku> Melkoinen on hinta. Täytyy pärjätä näillä T12 putkilla toistaiseksi.
27.06.2019 17:15 <Joku> Ja mitenköhän toimituskaan onnistuisi Suomeen? Noi ei taida olla ihan pisintä mallia.
27.06.2019 22:11 <Make> Onhan siinä toimituskulut Suomeen melkein 500 eur...
28.06.2019 23:02 <Froggy> Jos ei viitsi ostaa, niin voi ainakin tehdä itse T12 Power Grooven: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastcom&cat=0&pos=1&pid=158372
28.06.2019 23:14 <Joku> Tuolla Lighting-galleryssähän on eräällä käyttäjällä pienimuotoinen loistelampputehdas. On rakentanut kaiken näköisiä putkia. Tuohan muuttaa putken kaasun paineita kun noita kuoppia siihen tekee, ilmeisesti tosin putket ei ole kovin herkkiä sille. Jos jostakin saisi helposti valmiita katodeita, T17 lasiputkea, tyhjiölaitteet, lasin työstöön tarvittvat koneet ja 33 sävyistä loisteaineliuosta, voisin alkaa rakentaman T17 putkia :D.
30.07.2019 20:25 <Froggy> Itsulla on ollut Power Groove valaisin! https://issuu.com/cyrilbarrow/docs/itsu__1965/8
30.07.2019 20:59 <Joku> No johan on! Nämä 2,4 metrin lampuilla olevat HO-valaisimet vaan eivät ilmeisesti olleet kovin yleisiä. Amerikassa ja Britanniassa näitä näkee vieläkin käytössä, mutta ei kuitenkaan enää urallisina. Mahtaisiko tuollaisen lampun tyyppi olla joku F96T12/VHO ja powergroovena F96PG17. Nämä taas ei sovi yhteen 2,4 metristen normaalien T12 (125 W) putkien kanssa. Lamppuexpress myy vieläkin 1,8 metristä 70 W T8 säästöputkea, mikä korvaa 75 ja 85 W T12 putket, joten 1,8 m valaisimia taitaa vielä jossakin olla käytössä.
30.07.2019 21:19 <Make> Kyllä, Powergrooven tyyppi on F96PG17/ sävykoodi, 1994 GE:n luettelossa.
17.06.2022 21:47 <Make> Nyt on sitten löytynyt 25.5.2019 mainittu Airam LMa- lamppu! https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pos=-215588 Näyttää olevan 59 cm:n T12 kullanvärisillä päädyillä. Tehoa siinä ei kai lue. On vain LMa 2XB 17 kirkas de luxe.

© Janne Määttä 2004-2017