Kommentit

Kuva 11005
<RicuP. > Tänne Hyvinkään Palopuroon on nyt valmistunut uusi laitos, joka käyttää puuta, nurmea, maanviljelyssä syntyvää massaa, sekä eläinten jätöksiä raaka-aineena biokaasun valmistukseen. Jäljelle jäänyt aines ajetaan pelloille lannoitteeksi josta se päätyy jälleen laitokselle, eli on eräänlainen symbioosi.

Samoin Myllyn Parhaan Sahanmäen pakastetehdas on jokunen vuosi sitten siirtynyt käyttämään biokaasua tuotannon prosesseissaan. Hiiltomon tehdas taas käyttää kauran kuoria energianlähteenään ja hukkalämpö ajetaan kaukolämmöksi.
Kuva 11018
<Joku> Kondensaattori näytti ehjältä. Veikkaan, että on vain kuristimen lämmössä muovista irronnutta pehmitintä. Olen nähnyt myös muissa valaisimissa, missä on MMJ vedetty kuristimen läheltä. Johdot oli kuristimen kohdalta tummuneet. Mutta tuskin tuo nyt silti mitään terveellistä on kuitenkaan.
Kuva 11005
<Mikko Koho> Kaukaallahan tehdään biodieseliä mäntyöljystä mitä syntyy sellunkeiton sivutuotteena.
Ja tuo prosessoinnissa tarvittava vety on siitä mielenkiintoista että Suomessa sille on kaksi valmistustapaa, elektrolysointi vedestä ja maakaasun reformointi. Sähkön saa toki alkuperämerkittynä mutta kaasun kanssa on toistaiseksi hankalampaa. Biokaasua syötetään toki maakaasuverkkoonkin mutta mistä saa riittävän määrän taloudellisesti kannattavasti?
Kuva 11018
<Juippi> Ettei olisi PCB:tä. Myrkyllistä, vaarallista, haitallista ongelmajätettä.
Kuva 11005
<Joku> Tuon mainostus on kyllä hieman harhaanjohtavaa. Prosessista en löytänyt tietoja, mutta veikkaampa, että tuon vedytyksessä ei mainospuheista huolimatta ole paljoa eroa nestemäisten kasvirasvojen vedyttämisestä kiinteiksi rasvoiksi elintarviketeollisuudessa, jossa samalla syntyy toki niitä haitallisiksi epäiltyjä transrasvoja. Tuo Nesteen prosessi toki menee paljon pidemmälle, koska rasvat vedytetään hiilivedyksi asti, eikä ne enää sisällä muuta kuin hiiltä ja vetyä. Ja kun tuon rasvan tuottaminen on myös hieman kyseenalaista. Aivan eri asia olisi, jos tuo sama tehtäisiin selluloosalla. Puusta ja kaikista kasvien varsista voitaisiin siis valmistaa polttoainetta, eikä vain rasvasta. Tuostahan löytyy englanninkielisestä Internetistä paljon tietoa.
Kuva 11005
<RicuP. > Täällä HL bussit on kulkeneet jo pari vuotta tuolla NEXBTL aineella. Se HL:n mukaan vähentää 90% kasvihuonepäästöjä.
Kuva 8914
<Joku> Ja tuskimpa 3 vuoden välein vaihdettava LED nyt mikään ympäristöystävällinen on. Ja mitä sitten, jos monimetalli tai natikka viekin hitusen vähemmän sähköä, kun Suomessa ei siitä juurikaan hiilijalanjälkeä tule, koska voimalat ei pääosin täällä toimi fossiilisilla polttoaineilla. Tulevaisuudessa LED saattaa olla jo keraamisen monimetallin tasolla valon laadunkin puolesta tosin. Ja toivottavasti kestää.
Kuva 8166
<RicuP. > Taitaa olla Puristustuotteen viimeisintä mallia. Vähän kaarevat kyljet ja päädyt suorat yksillä muovitiivisteillä ja kannen ruuvit sivuilla. Pistorasiassa koko kotelon kokoinen läpinäkyvä kansi.
Samaa kyljistä kaarevaa muotoilua on myös kuivan tilan pintakalusteet. Uppokalusteet taas lähes identtisiä vanhan Vakio sarjan kanssa.

En tiedä, minkälainen on ollut tämä PSO:n pistorasia. Tässä kytkimessä kuitenkin on yhdet 1-os. läpikuultavat muoviläpiviennit molemmissa päissä, tai oikeastaan vain toisessa päässä. Toinen läpivienti on vain pelkkä U:n muotoinen aihio, johon tiiviste työnnetään. Kannen M4 ruuvit kierretty suoraan muovisiin ruuvitolppiin, joissa vastaava kierre. Muovi on jotain akryylimaista kovaa ja aika helposti murtuvaa, josta aika hyvin kuultaa valo läpi.
Kuva 8914
<Froggy> E75:n ja Kehä I:n liittymässä ainakin tänään oli paljon Lumaa. Jotain alkuperäisiä valoja oli seassa myös.
Kuva 8914
<Make> Aiemmin keväällä näin Kehä I:llä muutaman Luman, olisiko niitä laitettu lisää. Natikka tuntuisi paremmalta tuollaisissa vaikeasti huollettavissa kohteissa. Keravalla Koffin pihalla on paljon korvaavia led- lamppuja eh- valaisimissa, mutta natikka- valonheittimet ovat vaihtuneet led- heittimiin.
Olen huomannut myös, että monimetallit häipyvät välillä.
Kuva 8166
<Froggy> Ei kytkimessä ollut suojakansia, tarkoitin vain pistorasioita.
Kuva 8166
<Make> Tuossa PSO:n laatikossa luki jostain syystä Made in Finnland. Jos PSO:t menevät vaihtoon, mahtavatko uudet kestää yhtä kauan... En nyt juuri keksi, millainen olisi kytkimen suojakansi.
Kuva 8914
<Froggy> Totta. LED on "ehkä hiukan" liian yleinen... Täällä vaihtoivat surutta aika uudehkoiden monimetallien tilalle LEDit, vaikka aiemmissa valoissa ei ollut mitään vikaa. "LED aivopesee" olen L-G:ssä kuullut sanottavan ja taitaa olla totta. Kokeilisivat välillä induktiota edes.
Kuva 8914
<Joku> Nykyään tuota LEDiä tungetaan joka paikkaan. Ja suurin osa LEDeistä häviää natikalle valotehokkuudessa (lm/W). Ja tosiaan ei ole natikkavalossa turhaa hajoavaa elektroniikkaakaan. Harmi, että Philips lopetti erään energiatehokkaan monimetallilamppusarjan, kaikki sävyt oli 90+ värintoistolla, ja noin 120 lm/W valotehokkuudella. Kyllä perinteisestäkin tekniikasta saa vielä puristettua paljon irti. Sittenhän on myös mikroaaltolamput. Ja sitten vielä se, että usein noiden LEDien valon laatu putoaa pohjamutiin valotehokkuuden parantuessa, kun uudet keraamiset monimetallit tarjoaa kummatkin samassa. Aika saman hintaisia taitaa suunnilleen olla LEDin kanssa, monimetalleja tosin ei tarvitse viedä SER-jätteeseen 3 vuoden kuluttua.
Kuva 11005
<Joku> No kyllähän noita bio- ja energy to X pohjaisia aineita voidaan valmistaa myös oikeiksi hiilivedyiksi. Nesteen NEXBTL prosessissa esimerkkinä vedytetään rasvahappoja fossiilista polttoainetta vastaaviksi hiilivedyiksi. Tuo tosin ei ole käsittääkseni oikea Biomass To Liquid prosessi, koska rasvat on osittain nestettä. Mutta sitten Fischer-Tropsch prosessillahan voidaan jo tehdä puustakin periaatteessa ainakin hiilivetyjä. Tuota jäterasvaa kun ei ole yllin kyllin. Ja tuskin sekään kaikki on kovin vihreästi tuotettu, varsinkaan palmuöljy. Oma varavoimakoneeni on siitä hyvä, että se toimii puulla. Pienemmässä tuotossa on TEG-puolijohde-elementtejä, ja suurempaan tarpeeseen häkäpönttö/bioetanoli/bensiinigeneraattori. Tosin ei ole kyllä puulla käytetty pahemmin, mutta kokeiltu on kuitenkin :).
Kuva 11005
<Hartsa> Se Biosta....
Kuva 11005
<Hartsa> Eli vanha löpö kesti paremmin ;) vaikka vanhuuttaa tuli sakkaa säiliönpohjalle...
Kuva 8311
<Hartsa> Se on yks aikakausi 45kV jäänyt historiaan....
Kuva 11031
<RicuP. > Ompas siinä käynyt köpelösti:D
Kuva 8166
<Froggy> Helsingissä Tähtitornin parkkihallissa on ehkä joitain PSO:n valokytkimiä ja pistorasioita läpinäkyvällä suojakannella.
Kuva 8914
<RicuP. > Kyllä noilla isommilla väylillä voisi edelleen käyttää perus natikkaa. Sille kun suuri valontuotto pitkällä käyttöiällä ja säässä, kuin säässä ei ole mikään ongelma. Ledistä, kun pitää repiä suunnilleen kaikki irti, että saadaan sama valo mahdollisimman vähillä siruilla. Nyt on Helsingissä melkein koko kehä I itään vaihdettu kai johonkin Philipsin malliin. On mielestäni iso riski uusia noin isoa määrää valaisimia tekniikkaan, joka tuskin kestää 40 vuotta, kuten edelliset valaisimet. Lisäksi mikään ei takaa, että niihin saisi Led moduuleita, tai linssejä enää 10v päästä. Kyllä sen natikan valo motareille kelpaa, kun hyödyt on luotettavuus, halpa lampun hinta, hyvä optiikka, standardoidut osat, hyvä aallonpituus huonolle kelille... Ledeissä muuta hyvää, kuin energiansäästö, joka toden näköisesti hupenee varaosiin.
Kaupungeissa ja keskustoissa Led on ihan hyvä, koska siellä sen ominaisuuksista on enemmän hyötyä, eikä tarjolla ole oikein varteenotettavaa vaihtoehtoa kalliin monimetallin lisäksi.
Kuva 8166
<RicuP. > Tuo PSO on kuitenkin ollut ilmeisesti hyvin suurella kotimaisuusasteella valmistettu. Juuri ollaan saneeraamassa konttorihuoneita, joissa kai PSO:n vanhat kalusteet vm. 1959. Kytkimien nokat on lyhyemmät, kuin vaikka Strömforsissa, peitelevyn halkaisija pienempi ja sen seinäpintaa vasten oleva reuna melko matala.
Noita PSO:n kalusteita kuitenkin harvemmin näkee.
Kuva 8914
<Froggy> Kun menin Helsingistä Porvooseen, niin näin kun yhden pylvään Lumat ja viereisen pylvään Mantat oli päällä. Lumista toinen oli selvästi himmeämpi kuin toinen ja Mantat toimi ihan hyvin.
Kuva 8166
<Make> Vähän epäilen kanssa, että siellä vastaaja ei ole tiennyt asiaa.
Kuva 8914
<Make> Miten lienee niiden valoteho, kun eivät näyttäneet kovin isolta mallilta. Ei oikein vaikuttanut 400 watin natikkaa korvaavalta.
Kuva 7666
<Froggy> Näinhän se on. Oma Englannin taitoni ei ole kyllä kaikkein parasta...
Kuva 7666
<Joku> Kyllähän englantia on nykyään kaikkialla. Netistäkin aukeaa aivan uusi maailma, jos selaa englanniksi. Wikipediat ja muut tietosivustot on huomattavasti laajempia englanninkielisinä. Ja myös muillakin kielillä kannattaa etsiä tietoa, koska joskus esimerkiksi saksankielinen Wikipedia voi sisältää paljon englanninkielistä laajemman artikkelin.
Kuva 8914
<Froggy> Lumat on kai testissä. Jos osoittautuvat hyviksi, niin varmaan kaikki valot tuolta vaihdetaan niiksi. Myös Nelostien Helsingin päässä tuota näin ja 7 -tiellä Porvoossa.
Kuva 8166
<RicuP. > Tai sitten uudemmat työntekijät vain olettivat tuon olleen Airam logo, kun sitä kai joka tuotteessa näkyi. Kyllä tuo on ainakin alkuperäiseltä tarkoitukseltaan Kotimaisen työn liiton alkuperämerkki.
Kuva 9339
<RicuP. > Siinä se Pl valaisin oli kätevästi naaman edessä, kun yläsängyssä makoili. Kuppi aukesi ihan vetämällä. Saman valmistajan vehkeitä on varmaan suurin osa sen laivan valaisimista ihan valonheittimiä myöten. Olivat tosiaan paljon Ledeiksi vaihdelleet.

Täällä on jonkin turkulaisen valmistajan messinkirunkoinen simpukan muotoinen valkea lasikupu, oliko nyt Serenadelta, vai Symphonyltä purettuja. Mikähän lamppu niissä on ollut, kun lukee 10W.
Kuva 9339
<Froggy> Osa saattoi myös olla 58 W putkilla.
Kuva 9339
<Froggy> Luulin joskus noita pyöreitä Aqua Signal pienloiste sisävaloja Ornoiksi... Mutta joissain kohtaa käytävillä täällä Serenadella on Aqua Signal -valoja joissa ei ole heijastinta ja konkka, kuristin ja kilpi ovat hyvin esillä. Ulkokansilla on jotain putki loistevaloja 36 W T8 putkilla. Osassa oli LED putket ja osassa pakkasputket.
Kuva 8311
<Koomikko> Nyt se on sitten purettu, niinkuin koko 45 kV:n verkosto Vilppulan alueelta.
Kuva 8166
<Froggy> Voihan pahus - ilmoitusta ei löydy...
Näyttää olevan kytkimet myyty. Logo -asia on kyllä outo juttu...
Kuva 7666
<Make> Näköjään monilla kotimaisilla yrityksillä ja yhdistyksillä on nykyään kotisivut myös englanniksi... Varsinkin Halofosfaatilla näkyy juttu luistavan myös englanniksi.
Kuva 5744
<Mikko Koho> Noinhan se menee. Jos en väärin muista niin tuossa laitoksessa oli alunperin kyse Brasilian sähköntarpeesta ja Paraguayn velkojen maksusta. Nuo maat eivät ainakaan yhdessä vaiheessa olleet hyvissä väleissä ja Paraguaylla oli suuret velat Brasilialle. Tuota ylijäämäsähköä myymällä oli tarkoitus kuitata ainakin osa veloista pois.
Kuva 2775
<Mikko Koho> Käsittääkseni molemmat vaikuttaa. Talvellahan ainakin jakelumuuntajia voidaan käyttää hetkittäin ylitehoilla koska parempi jäähtyvyys kompensoi lämpötilannousua ja noissa lisäksi esimerkiksi eristeiden vanheneminen osin kompensoituu kun välillä ollaan suunniteltua viileämmässä.
Jos ajatellaan linjaa ilman kuormaa niin tokihan ympäristö, ja muunmuassa se, onko auringonvalossa oleva kohde musta vai kiiltävä, vaikuttaa omalta osaltaan johdon lämpötilaan ja sitä kautta johdon lämpölaajenemiseen. Sitten kun laitetaan virtaa kulkemaan niin resistiivinen komponentti lämmittää vielä lisää.
Ulkomailla lämpimissä maissa tämä on vielä suurempi ongelma kun kovin kulutuspiikki tapahtuu jäähdytyksen takia samaan aikaan kun siirtokyky on heikoimmillaan. Suomessa, ainakin toistaiseksi, kovimmat kulutuspiikit ovat tapahtuneet talvipakkasilla.
Kuva 2775
<Joku> Kuinkakohan kuumia johdot sitten mahtaa olla? Jostain muistan, että häviöt voi olla luokkaa 400 W per metri tuollaista linjaa. Vai johtuuko riippuvuus suurimmaksi osaksi ympäristön lämmöstä?
Kuva 5744
<muhentaja> Näimpä se suunnilleen taitaa mennä. Tuolla on lisäksi todella järeä HVDC-laitos, jolla pusketaan Brasilian puolelle Paraguayn käyttämättä jäävä 50Hz teho.
Kuva 9107
<Joku> Ei kovin huonoja. Pidemmissä lineaariputkissa on yleensä 90-sarja luokkaa 70-80 lm/W ja 80-sarja 90-100 lm/W. Pitkä loisteputkihan on siinä mielessä parempi, että suurempi osa sähköstä kuluu valoa tuottavaan purkaukseen, kun taas lyhyissä sitä kuluu suhteessa enemmän termionisiin häviöihin katodeilla, mitkä ovat aika vakiot saman tyypin putkilla.
Kuva 9107
<Make> Ovat tosiaan valkonatikan arvoja. PL-L oli 1994 puolestaan noin 80 lm/W 80- sarjan sävyt ja noin 65 lm/W 90- sarjan sävyt.
Kuva 8166
<Joku> No eipä yllätä kun se merkki on kaikissa ennen oliko se 1973 valmistetuissa Airamin putkissa.
Kuva 8166
<Make> Jaa, en ole tuollaista asiaa tiennyt. Tässä nenän edessä on vanha Airamin loistelamppu ko. merkillä.
Kuva 9177
<Froggy> Serenaden kannen valoissa näyttäisi olevan heijastimina jotkin läpyskät lampun yläpuolella.
Kuva 9177
<Froggy> Serenaden kannen valoissa näyttäisi olevan heijastimina jotkin läpyskät lampun yläpuolella.
Kuva 8166
<Froggy> Mullekin tulee tuosta logosta mieleen Airam.