<Samuel> Meidän lähellä on asuntoalueella sähköt vedetty niikun japanissa tai jossain etelä Koreassa.
Kommentit
<Froggy> Aika isokokoiset 45 kV johdolle.
<Joku> Ok. Lighting-Galleryssä oli tuosta myös juttua, ja sanoivat että on omanlainen sävynsä, ei aivan 827 vastaava. Tuota biodynaamista valaistusta täytyy kyllä kokeilla. Voisin koodata vaan RasPiin softan, mikä ohjaa vaikka 1-10 V säätöisiä loistevaloja AD-muuntimen kautta, joissa on eri värilämpötilan putkia samassa valaisimessa, ja niille omat liitäntälaitteet, tai sitten CRI 90 LED-nauhoilla. Tosin LEDnauhoissa ei taida olla järkeä, kun vie yleensä enemmän sähköä, mitä vastaava CRI 90 loisteputki, ja ovat silti kymmenen kertaa kalliimpia...
<Samppa> Nyt kymmenen vuoden jälkeen nuo on hävitetty tai se on niin kasvanut umpeen ettei niitä näy enää.
<Samppa> Miksi nuo aina menee väärin päin!
<Samppa> Ja tottakai kuva meni väärinpäin. 😤
<Make> Tässä on lämmin de luxe nyt päällä. Olisiko se aika lähelle 827:ä, mutta ehkä vähän punertavampi. Lienee ties miten paljon käytetty, en tiedä, onko sävy sitten miten alkuperäinen.
Kerran oli jotakin halpoja säästölamppuja, jotka olivat jo uutena melkoisen vaaleanpunaisia, ehkä vähän lilojakin. Eipä niille paljoa käyttötunteja luvattu eivätkä kauaa kestäneetkään.
Kerran oli jotakin halpoja säästölamppuja, jotka olivat jo uutena melkoisen vaaleanpunaisia, ehkä vähän lilojakin. Eipä niille paljoa käyttötunteja luvattu eivätkä kauaa kestäneetkään.
<Make> Vanhemmissa malleissa ei ole ollut kupua. Outoa, jos et ole koskaan nähnyt tuollaista avomallista.
<Samppa> Onko noissa valaisimissa ollut alunperinkään kupua? Noita kun en oo nähnyt kuvun kaa.
<Samppa> Onkohan joku sähkömies itte tehnyt orret ettei tartte valmiista metallisista maksaa?..
<Janihanix> Tämäkin sähkölinja nykyään maan alla naarajärvellä ja pieksämäen uudella sähköasemalla on vain 20 kV:n johtolähdöt varkauteen päin.
<Joku> Mahtaakohan tuo maakaapelointi sitten myöskään oikeasti kestää? Huolimattomasti tehdyt liitokset voi pilata kaapelin helposti. Ja nämä infrastruktuuriasiat on mielestäni sellaisia, että niitä ei saisi missään tapauksessa myydä ulkomaille.
<Joku> Ja tuo päivänvalovalaistus vaatii muuten oikeasti paljon lukseja, että näyttää kivalta.
<Joku> 4000 K on siitä kyllä hyvä, kun sopii moneen paikkaan. Olen kyllä monessakin paikassa nähnyt noita halofosfaattiputkia (ei deluxe) asuinkäytössäkin. Joissain tilanteissa tuota ei edes huomaa, mutta yleensä osaan sanoa heti, mikä putki on käytössä sävyn perusteella. Noita 9XX päivänvalosävyjä kannattaa kokeilla, on käytännössä parasta valoa mitä on saatavilla mistää sähkölampusta. Nuo lämmin de luxe tai punerva de luxe voisivat myös olla, mutta myös 35 on mielestäni tuollaisen sävyinen. Kellariin kun paremmn sopisi ei de luxe -sarjan putki. Mikä tahansa loisteputki voi iän myötä muuttua lilan sävyiseksi, kun elohopea imeytyy loisteaineeseen, ja puskurikaasun spektri alkaa näkymään elohopean spektriviivojen lisäksi. Etenkin halvat energianssästölmaput meni lilaksi aika äkkiäkin. Nuo halofosfaatti de luxe sävyt taitavat olla mukavan "pehmeitä", kun ovat jatkuvalla spketrillä uusien kolmihuippujen sijaan. Philipsin päivänvalolampuissa on niiden esitteen mukaan edellenkin halofosfaattia.
<Samppa > Erikoinen viritelmä kyllä.
<Make> Ainakaan vedenkeittimessä ei kannata säästää, voi käry käydä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=308&pos=40&pid=158607 Mistä lienee tuo Elloksen Palazzo NS60- keitin jäänyt mieleen: http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/5901.html
<Make> Vai schuko saapui myöhemmin, se selittää vähän tuota: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8517
<Make> Tämä ufo tuntuu olevan hankala tapaus: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastcom&cat=0&pos=8&pid=161408
<Make> Sävy on vähän tilanteen mukaan. Myös lämmin sävy käy loistelampuissa, mutta ledeissä se on yleensä liian keltainen. 840 on varma valinta. Halofosfaattisävyt ovat ehkä enemmän tunnelmointikäyttöön nykyään. Noita 9xx- päivänvalosävyjä en ole juurikaan käytössä nähnyt.
Lila/ vaaleanpunainen lamppu voisi tosiaan olla Airam lämmin de luxe 3 X tai punerva de luxe 3 XX.
Lila/ vaaleanpunainen lamppu voisi tosiaan olla Airam lämmin de luxe 3 X tai punerva de luxe 3 XX.
<Joku> Halofosfaattien (vanhemmissa lampuissa myös kolmihuippujenkin) sävykoodit voi vaihtua valmistajan mukaan. Perus halofosfaatit (ei deluxe) 29, 35, 33 ja 54 on 3000 K, 3500 K, 4000 K, 6500 K, värintoistot yleensä 50-60, 50-60, 60-70, 70-80. Joitakin koodeja ei löydy edes englanninkielisestä Wikipediasta. Airamin koodit on erikoisia kaikki muut paitsi 35. Tuon biodynaamisen valaistuksenhan voisi tehdä vaikka laadukkailla LEDimoduuleilla tai säädettävillä loisteputkivaloilla. Putkillakin saa säätyvän värilämpötilan tehtyä helposti, ja värintoisto on LEDiä parempi. Ja putket on myös paljon halvempia per luumen. Ja yleensä yli 90 värintoiston LED vie enemmän sähköä per luumen mitä vastaava putki. Itse varmaankin jättäisin pöytävalot pois vallan ohjauksesta, vaikka kyllähän sen niihinkin saa rakenneltua. Nykyään kun saa kaikenmaailman mikrokontrollerikehitysalustoja, niin tuohonhan saisi vaikka mitkä asetukset ja valaistusprofiilit. Eikä nuo Arduinot ja RasPit maksakaan paljon mitään.
<RicuP. > En noita sävykoodeja oikein tunne. Pitää katsoa, kun seuraavan kerran osuu kohdalle. Airamia, Osramia, tai Lumaa ovat yleensä olleet, Airam ehkä yleisin, mitä vielä näkee.
Tällä hetkellä kaikki valot on perus käytöllä 4000K. Olohuoneessa ja keittiössä on yleisvalona Zigbee lamput, 2200K - 4000K. Nuo ovat vaan siitä huonoja, että sävy on vain 2200, 3000, 4000K, eikä mitään siltä väliltä. Yövalot on perus Airam GU10 Dim ledit 2700K.
Olen täysin samaa mieltä, että himmennettynä lämmin sävy on parempi. Himmeä viileä valo on vähän kuin ruumishuoneen valo, sanoi joskus ukkini.
Biodynaamisessa valaistuksessa haasteena on juuri, että pitää säätää sävyä ja kirkkautta erikseen. Dalilla tuo käy helposti, mutta on kallis ja vaatii ohjauskaapelin, jota ei taas saa perus pöytävalaisimeen..
Tällä hetkellä kaikki valot on perus käytöllä 4000K. Olohuoneessa ja keittiössä on yleisvalona Zigbee lamput, 2200K - 4000K. Nuo ovat vaan siitä huonoja, että sävy on vain 2200, 3000, 4000K, eikä mitään siltä väliltä. Yövalot on perus Airam GU10 Dim ledit 2700K.
Olen täysin samaa mieltä, että himmennettynä lämmin sävy on parempi. Himmeä viileä valo on vähän kuin ruumishuoneen valo, sanoi joskus ukkini.
Biodynaamisessa valaistuksessa haasteena on juuri, että pitää säätää sävyä ja kirkkautta erikseen. Dalilla tuo käy helposti, mutta on kallis ja vaatii ohjauskaapelin, jota ei taas saa perus pöytävalaisimeen..
<Joku> Tuo sävy saattaa olla 35, etenkin Airamilla se on tuollainen erikoinen. Philipsin 33 ja 35 on myös erikoisen sinertävän oloisia, varmaankin käytetty erilaista loisteainetta. Halofosfaattijärjestelmässähän on paljon erilaisia mahdollisuuksia. Google Booksista löytyy mielenkiintoinen Electrochemical Societyn kirja tämän päivän ja menneen ajan loisteaineiden kemiasta, tuotannosta ja valo-ominaisuuksista (englanniksi). Minun mielestä kaikkien valojen ei tarvitse, eikä saa olla samaa värilämpötilaa, koska alle 100 lx valaistuksessa 5000 K näyttää ankean siniseltä, valon mukavuushan ainakin minun silmille menee Kruithofin käyrän mukaan. Eli himmeämpi valo, niin lämpimämpi sävy. E27 valaisimiin on vaikea löytää noin 950-965 sävyjä. Usein LED-päivänvalo ei vastaa lähellekään loisteputkea, eikä kirkastusaineita (OBA) käyttävät pintamateriaalit näytä niissä mitenkään kirkkailta violetin valon puutteen takia, kuten oikeassa päivänvalossa (hyvä esimerkki on valkaistu tulostuspaperi). Se tekee LED valosta "värjäävää". Kruithofin käyrä: https://en.wikipedia.org/wiki/Kruithof_curve#/media/File:Kruithof_curve_2.svg
<Mikko Koho> Toisellakin voimalla näyttää käyneen niin, että alunperin tarkoitetut laitteistot on tulipalon takia lähetetty toisaalle, ja korvaavat on hankittu tilalle. Jos on monta samanlaista laitteistoa niin varaosapoolin pitäminen onnistuu helpostikin mutta entäs sitten kun joku on täysin uniikki ratkaisu mitä ei ole muualla. Ja parhaimmillaan ohjelmointi on käytännössä laitetoimittajan yksinoikeus.
https://www.veo.fi/reference/long-term-partnership/
https://www.veo.fi/reference/long-term-partnership/
<Mikko Koho> Patovauriokin näyttää aikoinaan tapahtuneen.
http://www.kirjastovirma.fi/haapajarvi/hautapera/9
http://www.kirjastovirma.fi/haapajarvi/hautapera/9
<RicuP. > Halofosfaattiputkista aika mielenkiintoinen sävy on semmoinen vähän lämmin, ehkä lilaan taittuva sävy. Semmoisia näkee aika usein vanhoissa vähän käytössä olleissa kellareiden ja tunneleiden valaisimissa vielä nykyäänkin.
Ite käytän kotona 840 sävyä melkein joka paikassa. Käyttäisin ehkä 955 sävyä, jos niiden saatavuus olisi niin hyvä, että sen saisi joka valaisimeen.
Tekeillä/ suunnittelussa on ollut jo pari vuotta systeemi, jolla saataisi aikaan ns. biodynaaminen valaistus kotiin. Vaatii kuitenkin erikoisvalaisimia ja lamppuja, jossa se suurin hidaste on. Olohuoneen Kattovalaisimen proto piti valmistua jo yli vuosi sitten, mutta aihio on vieläkin nurkassa odottamassa aikaa ja rahaa, sekä mietinnässä on vielä ohjaustapa, kun vaihtoehdot ja ideat on taas lisääntyneet vuosien varrella.
Ite käytän kotona 840 sävyä melkein joka paikassa. Käyttäisin ehkä 955 sävyä, jos niiden saatavuus olisi niin hyvä, että sen saisi joka valaisimeen.
Tekeillä/ suunnittelussa on ollut jo pari vuotta systeemi, jolla saataisi aikaan ns. biodynaaminen valaistus kotiin. Vaatii kuitenkin erikoisvalaisimia ja lamppuja, jossa se suurin hidaste on. Olohuoneen Kattovalaisimen proto piti valmistua jo yli vuosi sitten, mutta aihio on vieläkin nurkassa odottamassa aikaa ja rahaa, sekä mietinnässä on vielä ohjaustapa, kun vaihtoehdot ja ideat on taas lisääntyneet vuosien varrella.
<Joku> Mitkä muuten on parhaita putkien sävyjä muiden mielestä? Omat suosikit parhaasta alkaen on 950, 840, 33, 29.
<Keijo> Olihan sitä toisen maailmansodan jälkeisenä pula-aikana ihan sähkötarkastuslaitoksen lupakin valmistaa vanerista sulaketauluja, kun metallista oli pulaa. Minultakin löytyy vanerista tehty mittarialusta 40-luvulta, voin laittaa kuvankin siitä tänne. Ensimmäiset viralliset varmuusmääräyksetkin tuli vasta vuonna 1930 ja ennen sitä asioista ei oltu niin tarkkoja. Olihan ennen sotia vielä yleistä, että kostean tilan pistorasiatkin oli maadoittamattomia kun schuko ei ollut vielä saapunut Suomeen.
<Make> Tyyppi näkyy olevan SAA 2-20, 20A. D3- kokoiset ovat ehkä SAA 3- alkuisia. Oikein Made in Finland.
<Make> En ole ennen kuullut puisesta keskuksesta. Paloturvallisuuden kannalta epäilyttävän oloinen ratkaisu.
<M. Asentaja> Strömbergiltä löytyi jonnekin muualle tarkoitetut kaapit joista sitten kahdessa kahdentoista tunnin vuorossa alettiin muuokata uusia tauluja.
<M. Asentaja> Konesali, generaattori on isomman luukun kohdalla.
<Jari > Mitå tuossa luukun alla on
<Matti Kainulainen> Kuvaan liittyen muisto sähköasentajan urani alusta. 1970-luvulla asuin Helsingissä ja aloitin sähköasentajan työt siellä v.1977. 70-80-lukujen taitteessa tehtiin moneen vanhaan kantakaupungin kerrostaloon sähköremontteja. Yksi mieleen painunut työmaa oli todella ränsistynyt kerrostalo, rakennusvuosi oli muistaakseni 1919. Koko talo meni täysremonttiin ja talotekniikka laitettiin uusiksi kokonaan. Sähköt oli todella vaatimattomat, pienissä asunnoissa oli vain yksi 10A sulake, jonka takana kaikki valot ja ne vähäiset pistorasiat. Aikojen saatossa vanhoja sähköjä oli jatkettu pintana mistä oli vain helpoin ottaa, siinäpä oli nuorelle asentajalle hommaa. Erikoista oli myös mittaritaulut asunnoissa jotka olivat puusta tehtyjä. Lakattu puulevy, joka oli korotettu pari senttiä irti seinästä posliinisilla korokkeilla, puulevyyn oli sitten ruuvattu mittari, pääkytkin ja ryhmäsulake joita tosiaan oli joko 1 tai 2 asunnon koosta riippuen. Tuossa kuva mikä on lähes vastaava: https://1.bp.blogspot.com/-Wffgi0stUxY/WHJ_DyWeTXI/AAAAAAAAC6U/aFwTeJsdaEgkR8CCSKXNcGppn_xrJntjwCKgB/s1600/20170108_185556_wm.jpg
Nousujohdot oli todella ohuet, olisiko peräti ollut 4x6 tai 4x10 yhteisnousu per. rappu. Porraskäytävässä oli sitten joka tasanteella seinässä upotettu peltirasia ja siitä yhteisnoususta oli ryöstetty asuntoihin 2x4mm2 piuhat taululle. Noususulakkeena oli muistaakseni 3x25A tai 3x35A. Mitään isoja kuormia tuolloin ei ollut kun taloissa oli kaasuliedet ja pesukonepaikkoja ei asunnoissa ollut. Kellarissa sähköpääkeskuksena toimi isohko avorakenteinen marmoritaulu, josta jäi mieleen 3x80A tulppasulakkeet päävarokkeina ja paljaat jännitteiset veitsikytkimet taulun pinnassa, sai olla tarkkana ettei ottanu tällejä. Hirmuinen urakka se oli, mutta joka asuntoon vaan tehtiin 3-vaihenousut, sähköliedet, uudet mittaritaulut ja pääkeskus. Vuosi taisi olla 1980.
Nousujohdot oli todella ohuet, olisiko peräti ollut 4x6 tai 4x10 yhteisnousu per. rappu. Porraskäytävässä oli sitten joka tasanteella seinässä upotettu peltirasia ja siitä yhteisnoususta oli ryöstetty asuntoihin 2x4mm2 piuhat taululle. Noususulakkeena oli muistaakseni 3x25A tai 3x35A. Mitään isoja kuormia tuolloin ei ollut kun taloissa oli kaasuliedet ja pesukonepaikkoja ei asunnoissa ollut. Kellarissa sähköpääkeskuksena toimi isohko avorakenteinen marmoritaulu, josta jäi mieleen 3x80A tulppasulakkeet päävarokkeina ja paljaat jännitteiset veitsikytkimet taulun pinnassa, sai olla tarkkana ettei ottanu tällejä. Hirmuinen urakka se oli, mutta joka asuntoon vaan tehtiin 3-vaihenousut, sähköliedet, uudet mittaritaulut ja pääkeskus. Vuosi taisi olla 1980.
<Froggy> Joo. Pitääpä ottaa lisää, kun olen täällä.
<Make> 1990- luvullakin sai jopa 827, 830, 840, 29 ja 33-sävyissä. Oli myös erikseen TL-RS- lamput ilman juovaa, vain sävy 33. Ja MCFE 65-80W/35- yhdistelmäputki.
<Make> Oho, tuliko kuvaa?
<Froggy> Löytyi lomamökistä hieno PSO:n viiden tulppasulakkeen pieni pakkaus. Muutama pakkauksen alkuperäinen sulake on vielä siellä tallessa.
<Joku> No ovat ilmeisesti sitten poistaneet halofosfaattiputket vallan valikoimista, tai ainakaan suomenkieliseltä sivulta ei löydy. Noitahan sai myös 830 sävyisenä. Ihmettelen kyllä tuota halofosfaatin kieltoa, kun useat LEDitkään ei kuitenkaan aina ole tuota energiatehokkaampia. Uudet T12 halofosfaattiputket on noin 70 lm/W, tosin valovirta laskee käytettäessä. Kolmihuipulla päästään noin 80 lm/W T12 ja yli 90 lm/W T8 ja T5 putkilla. No eipä kukaan tuota hailua keltaoranssia valo nyt varmaan kaipaakaan erityisemmin. Globaalisivustolla nuo halofosfaattiputketkin on vielä, ja jopa useilla sävyillä, eikä vain 33.
<Make> Vähän epäilen, että liitäntälaitteeseen on tullut vika, ja kytkentä on muutettu led- putkelle. RD- kytkentä on toinen mahdollisuus, se ainakin on tarkoitettu enemmän kylmiin tiloihin.
Kirkas ja värikäs oli ympäristö tuon sävyn ansiosta. Enää ei taida muuta sävyä saada ainakaan Philipsiltä. http://www.lighting.philips.fi/prof/perinteiset-lamput-ja-loisteputket/loistelamput-ja-sytyttimet/tl-loistelamput/tl-m-rapid-start-super-80
Kirkas ja värikäs oli ympäristö tuon sävyn ansiosta. Enää ei taida muuta sävyä saada ainakaan Philipsiltä. http://www.lighting.philips.fi/prof/perinteiset-lamput-ja-loisteputket/loistelamput-ja-sytyttimet/tl-loistelamput/tl-m-rapid-start-super-80
<Joku> Jos olivat hehkumuutajalla, miten LED putki niissä toimii? LEDithän vaatii tuon sytyttimen (LED-sytyttimen sisällä on vain sulake) kautta virran kierrättämisen. Oliko hyvä sävy, kun oli 840? Harvoin noita T12 putkiq näkee muissa kuin halofosfaatin sävyissä (29, 33, 54).
<Make> Nyt joku vaatekauppa näkyy ottaneen tuon Scandidelux- osoitteen käyttöön...
<Make> Tänään taisi löytyä hehkumuuntajalla olevia valaisimia. Ovat 1979 rakennetun liiketalon eteisissä ja käytävällä olevia Ornon upotettuja perus toimistovalaisimen näköisiä. Ihmettelin, miksi niissä ainakin suuressa osassa on Philips TLM-RS 65W 840- metallijuovalamput. Tarkemmin katsoessa sytyttimen kannan paikka olikin tyhjä. Yhteen oli laitettu myös Philipsin led-putki. Joku ajatus liitäntälaitteen valinnassa täytyy olla, vaikka tilat ovat normaalit huoneenlämpöiset.
<Make> Tuo 6.11.2017 mainittu Bilteman valaisin taitaa olla Scandidelux SiFAB Hyllfack: https://web.archive.org/web/20050913213522fw_/http://www.scandidelux.se/PRODUCTS/industri.html
<Make> Valaisin on Scandidelux SiKAST: https://web.archive.org/web/20050906203735fw_/http://www.scandidelux.se/PRODUCTS/stralk.html Sai 1x 250- 1000W tai 2x 250- 600W natikalla tai monimetallilla.
<Joku> Ja sitten yksi toinen hahtuva aine on kuristimien ja muuntajien lakat/eristeen tai joku niiden komponentti. Joskus etenkin suljetuissa valaisimissa näkyy tällaisten komponenttien lähellä jonkinlaista mömmöä. Viimeksi näin monimetallivalaisimen kuristimen lähellä. Mutta nämä aineet ovat todellakin niin hitaita haihtumaan, että se vaatii vuosien kovaa käyttöä. Tuolla on englanniksi jotakin tietoa: https://en.wikipedia.org/wiki/Plasticizer
<Joku> Amerikassahan noita massakuristimia on ilmeisesti edelleen. Tuossa valaisimessa ei ollut sellaista. Ja tuo PVC-muovihan on siitä erikoinen, että siitä jopa puolet saattaa hyvinkin olla nestettä/mömmöä mikä lämmön vaikutuksesta pääsee ulos polymeerimatriisista. Nämä aineet aiheuttavat haihtuessaan myös PVC:n hajun. Lighting-Galleryssähän on myös muutama keskustelu tuosta. Ja itse asiassa vanhat haurastuneet PVC-johdot ovat juurikin tuon pehmittimen haihtumisen (ja muidenkin syiden) takia niin hauraita. Nuo pehmittimet ei kuitenkaan haihdu nopeasti, vaan siinä voi mennä vuosikymmeniä, lämpö tosin kiihdyttää prosessia. Pehmittimillä on hyvin alhainen höyrynpaine, mikä hidastaa haihtumista. Olen joskus kuullut, että hauraan PVC-esineen voi jopa saada kunnostettua, jos siihen imeyttää uutta pehmitintä.
<RicuP. > En tuosta hiilivedystä sen enempää tiedä. Kokeilin vaan sitä kuorta sillä puhdistaa ja huomasin, että se tasoitti tikkuisen lasikuidun pinnan.
Voi olla, että kaapeli on vähän sulanut kuristimen lähellä olevaan pintaan. Ei siitä kaapelista kuitenkaan mitään pitäisi irrota ilman kosketusta. Voihan tietenkin kyseessä olla massaakuristin, josta olisi mömmöjä vuotanut, mutta ko. kuristimet ovat harvinaisia ja vielä harvinaisempaa, että vuotaisivat. Massatäytteinen on yleensä saippuakotelon näköinen pyöreänurkkainen, jonka sauma on pohjalevyä vasten. Suomessa en muista kun Järnkonstin niitä käyttäneen yli 40v vanhoissa loistevalaisimissa. On myös Helvar joskus tehnyt, mutta ovat Eh:n pylväskuristimia.
Voi olla, että kaapeli on vähän sulanut kuristimen lähellä olevaan pintaan. Ei siitä kaapelista kuitenkaan mitään pitäisi irrota ilman kosketusta. Voihan tietenkin kyseessä olla massaakuristin, josta olisi mömmöjä vuotanut, mutta ko. kuristimet ovat harvinaisia ja vielä harvinaisempaa, että vuotaisivat. Massatäytteinen on yleensä saippuakotelon näköinen pyöreänurkkainen, jonka sauma on pohjalevyä vasten. Suomessa en muista kun Järnkonstin niitä käyttäneen yli 40v vanhoissa loistevalaisimissa. On myös Helvar joskus tehnyt, mutta ovat Eh:n pylväskuristimia.
<Joku> Tuo biokaasuhan on oikeasti "vihreää" ja ympäristöystävällistä. No ei vaan väritöntähän se oikeasti on, mutta siitä hyvää, että sitä voi tehdä muustakin kuin rasvasta. Tuota mäntyöljyäkin kun on männystä vain muutama prosentti. Biokaasun voi myös jalostaa nk. gas to liquid -prosessissa muiksi nestemäisiksi hiilivedyiksi. Ja tulevaisuudessa varmaan osataan jo tehdä vedestä ja hiilidioksidista takaisin hiilivetyjä, vaikkapa aurinkovoimalla. VTT on myös kokeillut tuota prosessia. Liginiinipitoinen puu tosin ei suoraan käy biokaasun raaka-aineeksi. Vetykin olisi muuten hyvä, mutta varastointi on vaikeaa.