![]() |
05.08.2018 21:14 <Make> Nyt noita tarroja on liimattu Keravalla pari ihan näkyville pylvään alaosaan. |
![]() |
05.08.2018 18:29 <Koomikko> Aiemmin (4.7.2018) bensamittarien yhteydessä mainittujen Nixie-putkien valmistusta https://youtu.be/wxL4ElboiuA |
![]() |
04.08.2018 21:14
<Make>
Silloisissa lienee ihan oikeaa tehoa... Vanhojen laitteiden laadusta lisää havaintoja, vm 1988 Eberle Eurolux 565 07- hämäräkytkin ja Steinel liiketunnistin typ 5740-41 vuodelta 1992. Molemmissa on konkkapatentti, mutta konkat kunnossa. Eberle on tosin ollut jo pidempään käyttämättä, mutta Steinel oli muutama vuosi sitten vielä käytössä. Toinen samanlainen Steinel toimii edelleen. En ole kokeillut noita, mutta Eberlessä oli releen jalkojen juotokset vain irti. |
![]() |
04.08.2018 20:51 <Make> Olisiko 26.9.2017 mainittu ABC:n pihavalo ollut Hess GmbH Campo? http://foxbelysning.se/produkter/campo/ Foxbelysning edustaa ainakin Ruotsissa. Kaksisiipistä mallia ei taida enää saada. |
![]() |
04.08.2018 20:30
<Make>
Josko se Zhaga- kanta yleistyisi. Merkkivaraosat aina epäilyttävät. ScandiDeluxilla on kai vielä SL 2000, Siemensin kai alunperin. Milloin lienee luettelo päivitetty, kun eh- versiotkin ovat listoilla... http://www.scandidelux.se |
![]() |
04.08.2018 20:18 <Make> Oho, vai noin iso. En ole koskaan nähnyt katuvalaisinta kunnolla nenän edessä... |
![]() |
04.08.2018 20:05 <Make> A-L on Began edustaja Ruotsissa. Kun vaihtaa kieleksi ruotsi, Bega ilmestyy yläreunaan. |
![]() |
04.08.2018 20:01
<Make>
Tilauksesta saa myös kierrekiinnityksellä. En ole kiinnitystä oikein nähnyt. Mikä lienee Idmanin kantaosan speksattu kuorma... Samaa konsernia taitavat olla. Lukikohan siellä myös Bega jossain kohti? Myös Hämeenlinnassa kai on Haloa: http://www.hameenlinna.fi/pages/7453905/Hämeenlinna%20toteutussuunnitelma_päivitys3110.pdf Tuolla käsketäänkin tarkistaa koukkujen ja vaijerien kestävyys. Alunperin on kai ollut Siemens Grosser Klassikerit vaijeriversiona. |
![]() |
04.08.2018 16:05 <RicuP.> Valaisinhan on tosiaan aika iso. On metrin pituinen ja kauha 55x 42. |
![]() |
04.08.2018 15:58 <RicuP.> Kummasti se betonielementtiholvi värisee tuommoisen 40 vuotta vanhan puolijohdetekniikan voimalla. Toista oli vehkeiden valmistus silloin. |
![]() |
04.08.2018 14:55
<RicuP. >
Tuo RPS on taas hengissä ja harjoittaa kaiuttimien lisäksi studiotoimintaa, valmistaa Fysioakustisia hoitolaitteita ja on myös uraauurtavaa drone koptereiden valmistusta patentteineen jo vuodesta 2007 asti. L-2:ssa on kyllä nyt äärimmäisen hyvä soundi. Vaati ainoastaan pölyjen putsaamista sisältä ja potikoiden ja kytkinten puhdistuksen. Sai kaverikseen vielä uudet Jamo S 426 HCS 3 5,0 kokoonpanon. |
![]() |
04.08.2018 14:28
<RicuP. >
Mutta kukahan on tuon valaisimen valmistaja? Siemensillä on ollut hyvinkin runsaasti monipuolista tuotantoa Suomessa, mm. autolämmityskotelot, valaisimet, sähköasennuskalusteet, HV sähköverkkojen laitteet, puhelinlaitteistot ja puhelimet, ym.. |
![]() |
04.08.2018 14:24
<RicuP.>
Hienoa on, jos tuotanto on Suomessa. Se tuo heti paljon lisää arvoa tuotteelle ja painaa myös jonkin verran hankintapäätöksiä tehtäessä. Ei noissa kiinteiden ledien valaisimissa muuten mitään, mutta niitten on kyllä oikeasti kestettävä se 25 vuotta, jonka jälkeen pitäisi olla vaihto-osat vielä tarjolla. Ei muuten kannata hankkia uusia valaisimia 20 vuoden välein, kun niitä saisi silloin olla jatkuvasti vaihtamassa jostain päästä kaupunkia. Esim. täällä Hyvinkäälläkin on tehty eh - lamppujen korvausta jo yli 13 vuotta, eikä niitä vieläkään ole saatu kaikkia korvattua. Menee tonneittain hyvää alumiinivalurunkoa romikselle. |
![]() |
04.08.2018 14:10
<RicuP. >
Niin tosiiaan on. Tuo näkyy olevan vakiona varteen kiinnitettävä. On tehty jonkinmoinen laippaviritys, että nuo on saatu Cupoloiden kantaosiin kiinni ja painavat pirusti, kun 15 kg. Isoin Mantakaan ei taida noin paljoa painaa, varmasti lentävät pusikkoon, jos joku niihin kolauttaa. Vaajakoskella on myös Fagerhultin valaisimia. Fagerhultilla on ilmeisesti jotain tekemistä tuon Atelje Lyktanin kanssa, kun on samoja malleja, esim. Stockholm, joka on ihan hyvän näköinen valaisin, kuten myös tuo Halo. Onkohan tuo A-L sitten se niidenkin oikea valmistaja? Tännekin on ilmestynyt vuodenvaihteen nurkilla lisää Prowavea. Muita Easyledin malleja ei taida olla. Fagerhulttia on jonkin verran jossainpäin, mutta mitään Atelje Lyktania ei ole näkynyt. |
![]() |
04.08.2018 13:03
<Make>
Valopään avainlippu on tullut takaisin? Sanotaan myös, että tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Eräs runko on ehkä tuotu ulkomailta... Monilla design- merkeillä ei tunnu olevan juuri muita kuin ledimalleja. |
![]() |
04.08.2018 10:50
<Make>
7.1.2017 mainitut pallot taitavat olla mallia Atelje Lyktan Halo 600: http://www.atelje-lyktan.se/en/halo-600-stolpe Nyt on Toivakassa muutama Prowave uusissa maakaapeloiduissa puupylväissä. |
|
04.08.2018 02:02 <Olli> Jännitetaso näyttää karttojen perusteella tipahtaneen jo aiemmin. Olisiko siinä yhteydessä kun uusi 220 kilovoltilla ajettava 400 kV rakenteinen johto valmistui vuosituhannen vaihteessa? Mukavaa salapoliisityötä näiden tutkiminen. |
![]() |
04.08.2018 01:53 <Olli> Uusi voimajohto on niin tuore, ettei sitä näy vielä missään kartassa. Ainoastaan karttapaikan ilmakuviin sen alku on päivittynyt. |
![]() |
04.08.2018 01:52
<Olli>
Tuon yhteispylväsjohdon viereen on alkuvuodesta valmistunut uusi EPV Alueverkko Oy:n Tuovila–Höysälä-johto, joka paikka paikoin seurailee samaa reittiä jonkin matkaa. Samassa tuo syöttöaseman syöttö on vaihdettu tähän uuteen EPA:n johtoon. Vaikuttaa siltä, että EPA on itse omistanut kuvassa näkyvän haaran Mustasaaren SA:lle, koska EPV:n vuosikertomuksessa yritys on ilmoittanut rakentaneensa satakunta metriä pitkän syöttöyhteyden kyseiseen paikkaan. Nyt uuden voimajohdon valmistuttua haara on sitten irrotettu FG:n johdosta ja siirretty siihen. Tuovila–Höysälä-johdon käyttöönotto aiheutti perjantaina 9.2.2018 kolmivaiheisen oikosulun, joka sai aikaan laajalle heijastuneen jännitteenaleneman. Vaasan keskustassakin valot välähtivät voimakkaasti ja tietokoneet sammuivat. |
![]() |
03.08.2018 22:52
<Make>
Me ainakin laitettiin Rittalin omat säleiköllä ja suodattimella olevat puhallin ja tuloventtiili. En muista, mitä IP- luokaksi niille väitettiin. Onko liitäntälaite hajonnut vai lämpösuojaus mennyt päälle? Vähän on turhan tiukka mitoitus jossain kohtaa... |
![]() |
03.08.2018 21:23 <Koomikko> Tuollaiseen ritilään kun moukaroidaan kunnon jännitys niin, saattaa varomattomalta lampunvaihtajalta ruuvi karata kuin nakki haulikosta. |
![]() |
03.08.2018 21:17 <Koomikko> Norjan kautta on kiertänyt uutena. Ollut alunperin paikassa mihin on lähes kaikki sähköön liittyvä on hankittu Siemensiltä. Lämmitystolpissa on ainakin made on Finland ja Siemens tekstit. |
![]() |
03.08.2018 20:42
<RicuP. >
Riittääkö puhaltimelle pelkkä säleikkö ja verkko sen alle IP 44 luokituksen saamiseksi? Ainakin tämä riitti eräitä koneita valmistavalle yritykselle. Nyt on lämpöongelmia myös sisätiloissa. Enston Diana led paneeleja on pimentynyt useita kappaleita HYS:issä jo parin kuukauden käytön jälkeen ja syynä on liitäntälaitteiden kuumeneminen. Alakaton tuntumassa on varmasti yli 30C lämmintä ja siihen päälle vielä valaisimien oma lämpö. Sen sijaan Airamin Daylight GU10 led se vaan jaksaa porskuttaa täysin umpinaisessa maavalossa, johon aurinko paistaa ihan kivasti. Valaisimen lasi on kyllä aika kuuma. |
![]() |
03.08.2018 16:17
<Sähkäri1965>
Tässä olen käyttänyt aivan tavallista teräksistä reikänauhaa, mutta vain testaustarkoituksiin. Noista LiFePo akuista: ainakin Visionin LiFePo akuissa on elektroniikka akun sisällä. En ole vielä rohjennut väkivalloin avata akkua, kun on kuitenkin sen verran kallis kapine. Elektroniikka tasaa kennojen väliset jännitteet kuormitus ja varaustilanteessa. LiFePo akkua voi varata myös normaalilla kyijyakuille tarkoitetulla varaajalla. LiFePo akun kennon nimellisjännite on 3,2 V ja 12 V akussa on 4 kennoa sarjassa, jolloin jännite on 12,8 V. LiFePo akun varausjännite tulisi olla 3,65 V/kenno eli 12 V akulla 14,6 V. Tuo jännite on aika korkea lyijyakkuvaraajalle/lyijyakulle ja jos hyvälaatuinen lyijyakkuvaraaja antaa pikavarauksessa esim. 14,1 V (vastaa lyijyakulla 2,35V/kenno ja LiFePo akulle 3,535 V/kenno), niin valmistajien käyrästöjen mukaan LiFePo akun saa n. 80 % täyteen. Elikkäs: normaaleilla akkulatureilla saa LiFePo akun nimellisestä kapasiteetistä n. 80 % käyttöön, jos hankkii LiFePo akkulaturin, niin pääsee nimelliseen varaustasoon. On myös huomioitava, että LiFePo akun varaussykli poikkeaa Pb akun vastaavasta, mutta sitä en käy nyt tässä ajanpuutteen vuoksi avaamaan. Ja sitten vielä muistiksi: LiFePo akku on labiili (eli epästabiili) akkutyyppi -> tulipalovaara. Sitä kannattaa käyttää vain paikassa, jossa sen käyttö on oikeasti perusteltua, esim. korkeat lämpötilat (lyijyakku tuhoutuu kohta 50 asteen yläpuolella) tai kun halutaan ehdottomasti saada akun painoa alemmaksi. En suosittele skootteriin, autoon tai moottoripyörään, koska ko. kulkuneuvot pystyvät hyvinkin kantamaan painavamman Pb akun. |
![]() |
03.08.2018 13:08 <Koomikko> Seinässä on, viereisen valaisimen ritilästä puuttui myös yksi ruuvi. |
![]() |
03.08.2018 10:46
<Mikko Herpman>
Nuo LiFePo-akut kyllä tuovat tehoa ja ilmeisesti kestävätkin hyvin. Mutta mahdollisuus että ne tussahtaa näyttävästi on jonkinmoinen. Mahtaako näissä olla sisäänrakennettuna ohjaus-/sulkuelektroniikkaa, eli mahdollisesti vioittunut kenno suljetaan.. Samaten laturi kaiketi pitää olla vähän perinteistä Mattia fiksumpi... Skootteriin tuumailin uutta akkua ja kaupan näkyy olevan myös pieniä ja keveitä litium-painoksia, niissä sanotaan olevan tällainen automatiikka itsessään. Eli sen voi laittaa vanhan lyijyakun paikalle. |
![]() |
02.08.2018 23:38
<Kolli>
Mikä ihmeen jännitepiikki? Sähköä tulee tai ei! |
![]() |
02.08.2018 23:35
<RicuP. >
Niin ja onkohan tuo nyt seinässä valaisemassa epäsuorasti katon kautta? Kattoon tuo valaisin ei tosiaan hyvin sovi valonjakonsa takia. Kehys ja verkko ovat varmasti ihan tehdastekoisia, jonkin muun, ehkä eh valaisimen jäljiltä kai? |
![]() |
02.08.2018 23:28 <RicuP. > Niinpäs tosiaan on. |
![]() |
02.08.2018 23:27 <RicuP.> Nuo Lipo akut on kyllä sitten arvokkaita, mutta ilmeisesti kestävätkin sitten vähän toisella tapaa. Kivasti saa akut rinnan. Vielä kun olisi vaikka ABB:n tinatusta kuparista tehtyä reikävannetta, niin enemmän irtoaisi tehoja. |
![]() |
02.08.2018 23:20 <RicuP. > Noniin. En ole missään nähnyt, enkä muista edes luettelossa nähneeni. |
![]() |
02.08.2018 23:15
<RicuP. >
On kyllä hyvin karskit valot tuossa! Ensin on vissiin 250W valaisimet, joista pompataankin heti 1,2kW tehoon. Eikä tiekään ole mikään kovin leveä, että noin korkeilla pylväillä valoa leviää pitkin peltoja. On vielä nuo Oculus valaisimet pyörätiellä. Vähän outo ratkaisu kieltämättä. Hienot PAS linjat myös tien vieressä. |
|
02.08.2018 22:57
<RicuP. >
Täällä Hyvinkään H-sairaalassakin huomattiin pylväsongelma, tosin huoneiden puolella. Muutamassa huoneessa on pylväs ulkoseinän ja potilassängyn välissä. Näin ollen esim. pyörätuoli ei mahdu pylvään ja sängyn välistä, vaan joutuivat siirtämään kalustusta niin, että sängylle mennään vain toista puolta. Tämä toistui etenkin kahden hengen huoneissa, mutta useimmissa huoneissa pylväs on kuitenkin väliseinän keskellä, missä se ei haittaa. Meidän kerroksessa potilaspaikkoja on 54, joista kahden hengen huoneita 22 ja yhden hengen 10. Päivystyksessä on hyvät odotustilat. On normaali ja kiireisemmän hoidon odotustilat, sekä nyt lastensairaalan valmistuttua nyt syksyllä vielä lastenkin päivystys. Muutenhan tuo muistuttaa tilaratkaisuiltaan ja kalustukseltaan hyvin paljon HYS H-sairaalaa. Tämä sairaala vaan on X - muotoinen ja koostuu 7:stä kerroksesta. Nuo Tekmalan potilaspaneelit on kai se "de facto", jotka on samoja jokaisessa uudessa asennuksessa. Kaasukourukin on täsmälleen samaan tyyliin asennettu, paitsi meillä on jostain syystä tupla ulosotot hapelle ja ilmalle myös yhden hengen huoneissa. Monipalvelunäyttöä tuossa ei näy, mutta kai on myös ne, perus Miratel Mur P13 systeemin lisäksi. |
|
02.08.2018 22:25 <Mikko Koho> Juuri se. Oli tehnyt putkiasentaja omia patentteja mitkä eivät selvinneet koeponnistuksessa vaan vasta seuraavana yönä. |
![]() |
02.08.2018 20:56 <Make> Niin taitaa olla. On aika uuden näköinen tie, tuohan oli kai Idmanin ainoa 400 watin malli 2000- luvun alussa. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9350 Näkyy olevan myös Thorn Galax- valaisimet kevyen designin pylväissä. |
|
02.08.2018 20:49 <Make> Osa kai korjaantuu tottumisella ja hienosäädöllä. Sen sijaan, oliko tuo se paikka, jossa on jo tulvinut? |
![]() |
02.08.2018 20:43 <Make> Onkohan tuota edes myyty Suomessa? Maailmalla näkyy kyllä olevan. |
|
02.08.2018 19:43
<Mikko Koho>
Lappeenrannan keskussairaalan uudesta siivestä on löytynyt tukku epäkäytännöllisyyksiä. https://yle.fi/uutiset/3-10332329 |
![]() |
02.08.2018 13:57 <Olli> 110 kV verkko ei taida kuitenkaan olla missään täysin maasta eristetty, vaan aina siellä täällä osittain maadoitettu? Pohjoisessa sammutettu, jos oikein muistan. |
![]() |
02.08.2018 03:38 <Mikko Koho> En tiedä miten kävi muissa asunnoissa, tässä talossa on, ainakin osalla, yksivaiheliittymät, mutta oma asuntoni oli vähän aikaa sitten samassa vaiheessa lähiseudun 110kV johdolla tapahtuneen maasulun kanssa ja pikajälleenkytkentä hoiti tilanteen. Sen verran napakka jännitekuoppa tuli että elektroniikka boottasi itsensä, jääkaappi käynnistyi uudelleen ja valot välähtivät kunnolla. |
![]() |
02.08.2018 01:18 <Olli> Eli tiivistäen: käytön jatkaminen onnistuu yksivaiheisessa maasulussa. Hälyttävät jännitereleet ovat siis L1-PE, L2-PE ja L3-PE välillä. |
![]() |
02.08.2018 01:16
<Olli>
Hälyttävä jänniterele N–Pe-välillä? Eihän koko N-johdinta edes ole. IT-järjestelmässä ensimmäinen maasulku (=yhden vaihejohtimen sulku maahan) ei aiheuta vielä mitään, mutta jos toinenkin vaihe menee maasulkuun, niin silloin niiden välille syntyy oikosuljettu yhteys maan kautta, mikä aiheuttaa sulakkeen palamisen. Parempi sietokyky maasulkuja vastaan on tämän järjestelmän etu, sitä tarvitaan vaikeakulkuisen maaston viivyttäessä korjaustöitä. Samasta syystä kriittiset kohteet, kuten sairaalat, suosivat tätä järjestelmää. Bonuksena vielä pienet vika- ja kosketusvirrat maasulussa. Maasulku IT-järjestelmässä on havaittavissa mm. tarkkailemalla vaiheiden jännitteitä maata vasten (niitä esiintyy kapasitanssin vuoksi). Jos vaihejohdinten impedanssit ovat samansuuruiset, ovat nämä jännitteet myös yhtä suuret. Yhden vaiheen maasulussa muiden vaiheiden jännite kasvaa pääjännitteen suuruiseksi. Asia on siinä vaiheessa suhteellisen helppo havaita. http://www.sigbi.se/system/teknik/handbok-drivsystem/Natanslutning |
![]() |
01.08.2018 22:20 <Make> Näyttää ainakin perus teräsnauhalta. Aika ovela keksintö. |
![]() |
01.08.2018 21:33 <Make> Niinpä niin, tuo taitaa ollakin Bega 88200: https://www.bega.de/en/products/pole-top-luminaires-77208/ |
![]() |
01.08.2018 21:27 <Make> Sen oloinen on, ei taida enää saada. |
![]() |
01.08.2018 21:23 <Make> Vähän erikoinen asennus on, kun ei ole perinteistä Siltavalaisinta laitettu. Takana kai näkyy jonkun toisen valaisimen maalirajat. |
![]() |
01.08.2018 20:45
<Mikko Koho>
Nyt on pari päivää matalaa. https://yle.fi/uutiset/3-10332056 |
![]() |
01.08.2018 10:46 <calm> Onko tuossa ihan vaan teräsnauhaa vai jotain asiaan tehtyä? Perusteräksellä on yllättävän huono sähkönjohtavuus vaikka kuinka pinta-alaa olisikin. |
![]() |
01.08.2018 09:28 <Sähkäri1965> Miten norjalaiset ovat hoitaneet tuon IT järjestelmänsä maasulkusuojauksen? Sulakesuojaus ei taida onnistua. Vain onko heillä mahdollisuus jatkaa käyttöä yksi vaiheisessa maasulussa ja joku hälyttävä jänniterele N-PE välillä? |
![]() |
01.08.2018 09:16 <RicuP. > Niin minäkin olen ymmärtänyt, että mitään ei ole maata vasten, eikä ole tähtipistettä. |
© Janne Määttä 2004-2017