<< ^ >>

IMG_6784.JPG

400 kV Inkoon hiilivoimalaitosta ja sen 400 kV:n kenttää. Inkoo 10.07.2005
Kuvaaja: Janne Määttä
Sijainti: N 60.02370° E 23.90792° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

04.06.2013 07:14 <Mikko Koho> Että näin.. Ei taida talvisin 12h käyntivalmiudessa oleminen olla riittävän hyvä bisnes että tämän laitoksen saisi siihen rinkiin jos ei jo siinä ole?
http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/tyoelama/inkoon_hiilivoimalaitos_uhkaa_sulkeutua_fortum_yt_neuvottelee_jo
05.06.2013 09:45 <Hartsa> Voi olla inkoon loppu tuo.....jos ei sitten joku muu yhtiö osta laitosta, Lie miten fortum tuota revisiioinut kun -08 on nelonen ollut jo pois pelistä.
15.08.2013 23:12 <Mikko Koho> Toivotaan ettei ens talvena tuu vilu hattuun..
06.04.2017 00:27 <Marko> Maan tasalle menee kuvan voimalaitos. https://makasiininpoika.wordpress.com/
06.04.2017 02:25 <Hartsa> Hullua purkaa kun käyttö ikää olisi varmasti vielä ollut jäljellä ja sähkötehoa olisi ihan takuulla vielä tarvittu....
15.04.2017 20:50 <RicuP.> Tuon voimalaitoksen betonit ja teräkset tuodaan tänne Fortumin laitokselle kierrätettäväksi. Matkaa kertyy reilut 100km suuntaansa..
15.04.2018 23:43 <Mikko Koho> Virtuaalivaluutta tarvitsee jo aivan järjettömän määrän sähköä..
https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/bitcoin-louhinnassa-ei-piitata-ymparistosta-louhijat-avaavat-hiilivoimalan-6719934
16.04.2018 20:54 <Make> Kaikki tuntuu tarvitsevan, lisäksi on ainakin maalämpö ja sähköautojen lataus. Siitä päätellen, kuinka järeitä keskuksia niille välillä tehdään.
16.04.2018 21:26 <Mikko Koho> Sähköautojen lataus ja maalämpö eivät välttämättä energian kannalta ole niin ahneita kun mitoittava huipputeho tarvitaan vain hetkittäin. Sen sijaan Suomestakin löytyy datakeskuksia joiden varavoima on niin järeää luokkaa että ne tarvitsevat sekä ympäristöluvan että hiilidioksidin päästöluvan. Poikkeuksia lukuunottamatta päästölupa tarvitaan, kun polttoteho on 20MW, eli n.6-8MW sähkökuorman varmentamiseen. Ja datakeskusten kuorma on käsittääkseni melko tasaista.
17.04.2018 10:53 <Mikko Herpman> Datakeskusten kuorma on melko tasaista kyllä ja vaadittavat tehot ovat suuria sekä jatkuvan tasaisessa hitaassa kasvussa. Iso osa tehosta menee jäähdytykseen, jos voisi käyttää luonnon kylmää se kustannus/energiantarve varmasti pienenee. Eli ei tarvitse kompuralla takoa kylmää, jos vaan kerätään kylmä vaikkapa merenpohjasta tai maasta.
17.04.2018 15:23 <Mikko Koho> Mäntsälässä käyttävät osan hukkalämmöstä kaukolämmön tuotantoon. Olikohan kyseessä viime kesä, kun tiedottivat, että kolmeen kuukauteen ei tarvittu tuon lisäksi muuta lämpöä.
https://www.energiatalous.fi/?p=1841
18.04.2018 06:54 <Hartsa> Järeeet on varavoimakoneetkin tuolla seitsemän varavoimakonetta. V20-dieseleiden iskutilavuus on 95 litraa ja teho 4 000 hevosvoimaa. DRUPS- järjestelmällä, Tuo on ihan fiksua ottaa KL-Verkkoon hukkalämpö talteen..
18.04.2018 10:42 <Mikko Herpman> Mielenkiintoinen juttu ja hienoa että hukkalämpö saadaan näin talteen. Aikanaan kun ajettiin omaa konesalia ei kovin suuri mutta hukkalämpö ajettiin taloyhtiön lämpimään autohalliin, saivat varmasti paljon säästöä lämmityskuluissa.
Sinällään tuossa on vielä se ero olikohan Azureen tai Googleen että jompi kumpi käyttää nestejäähdytystä suoraan palvelimissa. Eli varmaankin vielä tehokkaammin ja vähemmällä energialla siirtyy hukkalämpö pois servereistä, kun jää tuo ilman välivatkaaminen pois. Toki it-jamppana aina mietityttää laittaa nesteitä serveriin.. Mutta isossa kokonaisuudessa missä kaikki on vikasietoista moneen kertaan, ei muutamankaan räkin menetys haitanne jos vuoto sattuisi.
18.04.2018 16:11 <Mikko Koho> Ja noilla varavoimakoneilla hoidetaan myös sähköverkon reservitehoa:
https://www.helen.fi/sahko/yritykset/ajankohtaista/haluatko-yrityksellesi-helppoja-lisatuloja/
18.04.2018 21:07 <Make> Kyllä hukkalämpöä sitten aika paljon tulee, kun koko kaupungille riittää.

Johonkin konesaleihin tehdään myös välillä keskuksia. Kerrankin oli nimellisvirta 630A ja pitkä rivi 63A automaatteja lähtöinä.
18.04.2018 21:17 <Mikko Koho> No siis hukkalämmön määrä on likimain sama kuin sisään syötetty sähköteho. Teollisuusprosessissa energiaa kuluu aineiden erottamiseen ja/tai olomuodon muuttamiseen mutta tiedolla kun ei ole massaa.
18.04.2018 22:10 <RicuP. > Tuntuu kyllä melkoiselta tuommoinen sähkönkulutus bittien liikuttelun vuoksi, saatika jos lämpöä ei hyödynnettäisi mitenkään.

Täällä Hyvinkään ytimessä on hyvin suuri hermokeskus erään kauppakeskuksen alapuolella maan alla, josta harva tietää. Sen kautta kulkee hyvin merkittävä osa koko eteläsuomen tietoliikenteestä. Ei se mikään salaisuus ole, mutta ei siitä mitään puhutakkaan. Eräs nokkamies vaan kertoi, että kauppakeskusta laajennettaessa Teletalon tontille, piti olla äärimmäisen tarkka työvaiheiden suunnittelun ja värähtelyn suhteen. Keskus toimi nimittäin silloinkin täysmääräisesti, vaikka Teletalo aikoinaan päältä purettiinkin pois. Keskuksen fyysisestä koosta kertoo jotain se, että maan alla on siinä kohdassa neljä 20kV muuntajaa.
19.04.2018 10:01 <Mikko Herpman> Sinällään kun on tullut servereiden kanssa pelattua, voisi tuumata että palvelimien sähkönkulutus ja energiatehokkuus on pienentynyt viimeisen 10v aikana. Prosessorit kuluttavat vähemmän, pyöriviä kiintolevyjä on vaihdettu SSD-levyihin. Jäähdytys/tuuletustekniikka on parantunut ja virransäästöt ajavat tuuletuksia/kellotaajuuksia tarpeen mukaan. Myös virtualisointi on vähentänyt jonkin verran. Miksi sitten edelleen sähkönkulutus kasvaa, yhtenä seikkana itse pitäisi tietoturvaa ja salausta/salaamista sekä salauksen purkua. Kun yhä enemmän pitää dataa salata lähteen ja kohteen välillä, molemmissa päissä palvelua pitää salaus purkaa jotta datasta saadaan käyttökelpoista. Tätä tahkoamista tehdään todella paljon ja iso osa palvelimien prosessoritehoista menee tähän. Ja tokihan vaikka yksittäisen palvelimen kulutus on laskenut niin kun niitä vaan tulee koko ajan lisää.. käyrä on ylöspäin.

15.01.2019 23:56 <Mikko Koho> Datakeskuksen DRUPS-laitteiston testi Turkissa. Siististi tuntuu lähtevän diesel käyntiin.
https://youtu.be/0XrlURLPubg
15.01.2019 23:56 <Mikko Koho> Datakeskuksen DRUPS-laitteiston testi Turkissa. Siististi tuntuu lähtevän diesel käyntiin.
https://youtu.be/0XrlURLPubg
16.01.2019 02:39 <muhentaja> Varmaankin diesel esilämmityksessä koko ajan, ettei tarvi kylmänä ottaa täysiä tehoja. Jollain vauhtipyöräkoneella taitaa tuo laitteisto mennä siihen saakka, että diesel ehtii mukaan. Vain n. 10% enää vauhtipyörässä reserviä jäljellä siinä kohtaa.
16.01.2019 22:29 <Mikko Koho> Jonkinlaista esitettä ja videota laitevalmistajan sivulla:
http://www.piller.com/en-GB/262/uniblock-ubtd-rotary-diesel-ups-from-500-kw-up-to-40-mw

Laskin että tuo huimamassan luona oleva prosenttiluku olisi pyörimisnopeus. Vastaa niin hyvin laitevalmistajan spekseihin, aikaan ja ilmoitettuun kuormaan.
17.01.2019 10:06 <Hartsa> Juu ne on aina esilämmityksessa termostaatin ohjaamana että pystyvät heti ottamaan 100% tehon päälle. Muuten olisi aika rääkkiä lyödä disel kylmiltään tulille.
17.01.2019 10:08 <Hartsa> Hyvin mikon videossa turbo lähtee aika kuuluvasti mukaan kun kuorma tulee dieselille ;)
17.01.2019 18:51 <muhentaja> Linja-autoja kokeiltiin aikoinaan vauhtipyöräperiaatteella: https://fi.wikipedia.org/wiki/Gyrobussi Jos englanti taipuu, niin täällä kattavammin tietoa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gyrobus
15.05.2020 17:28 <Mikko Koho> Toinen DRUPS-testi. Vähän pidempään menee ennenkuin diesel starttaa.

https://youtu.be/E96qtcoH8FQ
09.04.2021 08:32 <Mikko Koho> Ihan mielenkiintoisen kuuloinen konsepti.

"Tietokoneiden hukkalämpö lämmittää pian uimahallin Kankaanpäässä – uudenlainen malli vähentää päästöjä ja näkyy lämpölaskussa"

https://yle.fi/uutiset/3-11872994

Vähän vastaavaa olen itse miettinyt. Nykyään, kun tietokoneiden laskentatehoa pystytään kokoamaan pienemmistä yksiköistä suuremmaksi, olisiko kuvaava termi aggrekointi, niin yksinkertaisesti laskee paljonko rakennusryhmän mikäkin rakennus tarvitsee lämpöä tietyssä ulkolämpötilassa, ja jakaa palvelimet samassa suhteessa rakennusten teknisiin tiloihin. Onnistunee myös ilmajäähdytteisillä yksiköillä kun vaan huolehditaan teknisen tilan riittävästä ilmanvaihdosta ja ydinajatuksena on, että ilmanvaihdon lämmön talteenotto kaappaa poistoilman lämmön ja levittää sen pitkin rakennusta. Ilmajäähdytyksen haittana on toki pöly.
09.04.2021 20:22 <Make> Ainakin kännykkätukiaseman lämpö menee nykyään harakoille, kun tekniikka on siirtynyt maston nokkaan. Ennen laitetilassa oli melkoisen lämmin, nykyään jo aika kylmä...
26.04.2021 15:00 <Jouko> Harvoja edustavia kuvia Inkoon entisestä voimalaitoksesta, muita hyviä ulko- tai sisäkuvia ei oikein tahdo löytyä, pari kuitenkin Vuosisata sähköä Suomessa -kirjassa (1982) mm. valtavasta konesalista.

https://www.fortum.fi/media/2020/03/fortumin-inkoon-hiilivoimalaitos-purettu-maan-tasalle

https://youtu.be/vZxsySY78EU Inkoo Fortum Voimala - Purku-työmaa 2019
https://youtu.be/dC7VnU5fy6w Inkoon laitoksen piipun kaato
https://youtu.be/xJm4fkZN63Y Demolition of Fortum’s coal-fired power plant | Inkoon hiilivoimalaitoksen viimeisen piipun räjäytys

© Janne Määttä 2004-2017