09.01.2013 22:35
<Hartsa>
2,2 A ja 265W millähän lampulla alunperin on varutettu ?
10.01.2013 00:07
<RicuP.>
Ne on varmaan maksimi arvot lampulle. Alumperin on ollut hehkulampulla tai sekavalolampulla.
10.01.2013 00:18
<muhentaja>
Sekavalolampussahan on kuristimen tilalla hehkulanka (eli resistiivinen komponentti) rajoittamassa virtaa, joten ei tehokertoimen pitäisi noin huono olla. Vai voiko hehkulangan kanssa sarjassa oleva purkausputki muuttaa tehokerrointa noin paljon? Edellisessä kuvassa näkyvä jakorasia on turhan ahtaan oloinen, mutta voisiko tämän osan sisälle mahtua kuristin, joka olisi sittemmin poistettu?
10.01.2013 10:30
<Topiax>
Mikä tuon valaisimen tehokerroin sitten on? Missä sinä sen näet?
10.01.2013 17:32
<M.Asentaja>
W/V*A
10.01.2013 17:36
<RicuP.>
Ei sinne kuristinta mahdu. Rasian sisällä on vain posliininen kytkentälaatta. Kuristinmallissa on liitäntärasian tilalla iso laatikko, jonka sisällä on romppeet. Kts:
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=6216 Joissain malleissa olen nähnyt kuristimen soikeassa kotelossa valaisinosan yläpuolella.
10.01.2013 17:51
<RicuP.>
Nyt kun katsoin yhden vanhan kuristimen tietoja, niin kyllä se otta 2,2A virtaa ja kuluttaa 265W lampun kanssa. Siihen aikaan kun näitä valaisimia käytettiin niin kuristin ja valaisin myytiin erikseen, niin ei ollut pakko laittaa kuristinta.
10.01.2013 18:04
<RicuP.>
Tämän valaisimen kuristimen cosφ olisi~ 0.55
10.01.2013 19:44
<muhentaja>
Liekö sitten vain käytetty härskisti samaa tyyppikilpeä kummallekin mallille ja ruuvattu valaisinosa tarpeen mukaan kiinni jakorasiaan tai kuristinkoteloon.
11.01.2013 09:26
<Topiax>
Tuon tehokertoimen (0,55) ymmärtää, jos valaisimeen kuuluu kuristin. Muussa tapauksessa tilanne on toinen. Itselläni on vielä käytössä yksi ulkovalisin, jossa on sekavalolamppu. Millainenkohan on sen tehokerroin?
03.07.2016 17:50
<RicuP.>
Tuossakin kilvessä näyttäisi, kuin olisi 6 ollut ykkösen alla..
03.07.2016 21:31
<Make>
Ehkä siihen on tullut lyöntivirhe.
18.12.2018 19:09
<Make>
Tuli vähän katsottua 50 W eh:n + kuristimen arvoja Opal AEH957-kulutusmittarilla. Syttyessä teho oli jotain 28 W ja cosfii 0,16. Syttyneenä arvot ovat 60W, 0,6A ja 0,44. Lamppuna Leuci HLF 50W ja kuristin Tridonic ECM 50 A90, ei kompensointia.
19.12.2018 18:29
<Make>
Nyt on mittausvuorossa tuo kysytty sekavalolamppu. Lamppuna Airam HgSL 160W jostain vuosituhannen vaihteesta ja mittarina em. Syttyessä teho oli joku 200W ja cosfii 1. Palaessa taas 152W ja 0,95. Ilmeisesti purkausputki vähän vaikuttaa tehokertoimeen?
22.12.2018 15:22
<muhentaja>
Purkausputki on epälineaarinen kuorma, ja putken lämmetessä ja kaasun paineen kohotessa kasvaa sen yli oleva jännite, eli epälineaarisen kuorman osuus lampun ottamasta tehosta. Tämä vaikuttaa tehokertoimeen. Samaten tämä "kynnysjännitteen" nousu aiheuttaa sen, että lampun ottama kokonaisteho laskee. Sama ilmiö aiheuttaa myös sen, että kuuma lamppu ei välttämättä syty heti jännitekatkon jälkeen, vaan vaatii ensin hetken jäähtymisen ennen kuin kaasun paine on laskenut sen verran, että pelkkä verkkojännite jaksaa sytyttää purkauksen uudelleen.
Suurpainenatriumin purkausputkessa taas on kylmänäkin jo sen verrran painetta, että putken sytyttämiseen tarvitaan suurjänniteimpulssi valaisimen sytyttimeltä.
22.12.2018 17:09
<Mikko Koho>
Yhdessä ATEX-valaisimessa oli aikoinaan se ongelma että lamppu syttyi ja sammui melko tiheään tahtiin. Ilmeisesti kaasutiiveyden tuoma lämpötiiveys oli liikaa polttimolle.
Saimaan kanavan Mustolassa näki, ainakin aikoinaan, natriumkatulampuista oliko sulusta mennyt laiva. Alueen sähköverkko on jostain syystä melko heikko ja alaporttien hydrauliikkapumput ottavat melkoisen käynnistyspiikin. Vanhan hydrauliikan pumpuissa piikki oli niin raju että ainakin yksi katulamppu jäi loppuyöksi sammuksiin. Nykyisinkin piikki väläyttää valoja ja jättää jotkut joksikin aikaa pimeäksi.
22.12.2018 17:11
<Mikko Koho>
Tarkoitin katulampuilla sillan valaisimia. Myös yhden merimerkin elohopeapolttimo näkyy olevan ilmiön piirissä.
22.12.2018 20:18
<Make>
Mahtaako hehkulanka palaa alkuvaiheessa vähän yliteholla, vai onko mitoitettu tuohon... Eh: n kanssa käy kai päinvastoin, kun ottoteho on aluksi pienempi ja tehokerroin todella huono.
Vilkkuva natikka tarkoittaa ainakin yleensä loppuunpalanutta lamppua. Sama juttu on erään pallokentän heittimessä, palaa aina hetken aikaa ja on jonkin aikaa pimeä. Riippuu varmaan sytytinlaitteesta, miten yrittää uudelleen sytytystä.
22.12.2018 20:50
<muhentaja>
Sekavalolampun ja EHn ero on se, että sekavalolampussa on käytännössä etuvastus (hehkulanka) ja EHssa kuristin.
Sekavalolampussa aluksi purkausputken palojännite on pieni, jolloin hehkulangassa palaa paljon tehoa. Purkausputken palojännitteen noustessa lämpenemisen myötä lampun näennäinen resistanssi kasvaa, mutta muuttuu samalla epälineaarisemmaksi (josta tehokertoimen lasku) purkausputken ottaessa enemmän tehoa osalleen.
Kuristimen tehokerroin on periaatteessa 0, koska kuristin ottaa ainoastaan kupari/rautahäviöidensä verran akttiivista tehoa verkosta ja muuten vain reaktiivista tehoa, ellei sen kanssa mitään muuta sarjassa ole. Aktiivinen komponentti EHssa sitten taas tulee purkausputken ottamasta tehosta, joka kasvaa palojännitteen noustessa putken lämmetessä (vaikka epälineaarinen onkin). Jos EH-valaisimen kytkee mittariin joka ottaa tehokertoimen huomioon watteja ilmoittaessaan, niin silloin on hyvinkin mahdollista, että teholukema watteina kasvaa lampun lämmetessä.
23.12.2018 22:30
<Make>
Eli purkausputki on kylmänä vähän kuin oikosulku, se selittää kaiken.
28.12.2018 22:28
<RicuP. >
Juu, niinhän tuo on samoin, kuin vaikka loistelamppu, tai natikka. Kaikkia yhdistää, että tarvitsevat tietyn jännitteen, ennenkuin muuttuvat johtaviksi, että millään duspolin mittausjännitteellä ei johda. Loistelamppukin muuttuu johtavaksi vasta, kun sytytyskaasu on saanut muut kaasut tulille. Kuormittamaton kuristin päästää täyden jännitteen läpi, jolloin lamppu saa korkeamman sytytysjännitteen, kuin mitä lopullinen polttojännite on. Kuristin sitten on alussa se, joka syö tehoa, ennen kuin purkausputkeen saadaan painetta, jolloin lampun vastus kasvaa ja teho tasoittuu kuristimen kanssa.
Ledeissä vähän sama periaate, paitsi että virtaa rajoitetaan katkomalla, että kynnysjännite ei alitu, eikä sävy muutu.
07.01.2019 14:13
<Koomikko>
Näköjään 80 W:n elohopealamppu on säilynyt kunnossa vaikka sitä oli yritetty käyttää ilman kuristinta ja sulake poltettu. Lamppuna Splendor SHL 80 W.
07.01.2019 21:19
<Make>
Ja eh- lampussa on apuelektrodit, varmaan siksi, että syttyy verkkojännitteellä.
En on kokeillut ilman kuristinta... Taitaa olla vanhempi lamppu, kun on outo merkki. Joskus olen kai nähnyt tuon merkkisiä loistelamppuja.
08.01.2019 21:08
<Make>
Näyttää olevan oikeasti Philips. Voi hyvin olla 1990- luvun alusta, sieltä tuo minunkin havainto on.
