<< ^ >>

IMG_20181229_192545.jpg

15V Kosteusanturina toimii ihan perus alumiiniteippi kaapin pohjalla, sekä apk:n alla. Johtimet juotettuna teippiin ja liima päälle vedonpoistoksi. Mikään urakkaversio tämä asennustapa ei ole, että varmaan valmis tuote olisi nopeampi asentaa. Vuodelta 2018. Hyvinkää, Metsäkalteva 29.12.2018
Kuvaaja: Ricu Pelkonen

30.12.2018 17:41 <Make> Ilmeisesti alumiiniin tarttuvaa tinaa on ostettu. Näköjään lyijyllisen tinan myynti kuluttajille on kielletty tämän vuoden alusta. http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=8962
30.12.2018 18:04 <muhentaja> Kolme rullaa lyijyllistä tinaa on vielä jäljellä, joskin yksi niistä mallia "hiuksenohut" 0.25mm. Nuo kun on käytetty loppuun, saapi alkaa "kypsentämään" komponentit jo harrasteluprojektien alkuvaiheessa, kun lyijytön tina vaatii paljon korkeamman sulamislämpötilan.

Viemäriliitäntöjen ulkomuodon perusteella noissa pesualtaissa taitaa olla koripohjaventtiilit. Ovat ihan kätevät kamppeet, kunhan sen idean vain osaa oivaltaa.
05.01.2019 02:20 <RicuP. > Tuo on kyllä lyijyllisellä tinalla juotettu. Ei ole lyijyttömällä juottamisesta vielä oikein kokemusta, mutta tuo kyllä tarttuu hyvin, kun kuuman kovin kärjellä raaputtaa teippiä, laittaa vähän tinaa sekaan ja painaa valmiiksi juotetun johtimen kolvilla kiinni ja pitää siinä jonkun aikaa, että alumiini lämpenee kunnolla.

Tiedän paikan, josta saa tinat, joissa kaikki lyijyt on tallella.
Ihan ihme holhousta tuokin kielto on. Juuri meni muutama sata kiloa käyttämätöntä elektroniikkaa hävitettäväksi, kun liitosjohdon juotokset oli lyijyllistä. Mikä sitten on ympäristöystävällisempää, heittää arvokasta käyttämätöntä materiaalia menemään, vai antaa sen muutaman kymmenen grammaa lyijytinaa siellä koneessa pysyä, kunnes käyttöikä päättyy..
05.01.2019 04:40 <muhentaja> Alumiini on siitä viheliäistä juotettavaa, että se muodostaa todella nopeasti pinnalleen tiiviin oksikiderroksen, samasta syystä alumiini kestää ns. ajan hammasta aivan erilailla kuin rautapohjaiset materiaalit.
Tuollain se ehkä voi tosiaan onnistua, että raaputtelee alumiinipintaa ja sitten tarpeeksi nopeasti länttää siihen tinat päälle, käytännössä varmaan jo juottimen kärjen jäämistä ensimmäiset tosiohuet kerrokset. En ole kyllä tuollaiseen teippiin koskaan kokeillut, paksumpaan alumiiniin jää kyllä korkeintaan fluxilla kiinni.
Kannattaa varmaan tuolle kosteusanturille käydä silloin tällöin tekemässä "koesoitot" vaikkapa kostutetulla talouspaperilla, tai pudottamalla muutama tippa vettä sopivasti strategisiin kohtiin, mm. isoin eristeväli, teippauksen kulmat tms., että varmasti pelaa vielä. Nyt en yhtäkkiä muista mikä olisi pienin jännite jolla alumiinin oksidikerroksesta pääsee varmasti läpi.

Päätevastustahan tähän ei voi oikein mitenkään soveltaa, vaan kumpikin silmukan johdin pitäisi viedä toisilla johtimilla takaisin "hälytyskeskukseen" jotta avoimeksi mennyt virtapiiri voitaisiin havaita ja antaa vikahälytys. Tällöin pitäisi tosin tuo tiskarien putkien ympäri oleva haara muuttaa s.e. roskistelineen alta jatkuu sinnekin teipit ja päättyvät juuri ennen teippejä jotka jatkuvat pesualtaan viemäriliitännän jälkeen kuvassa kaapin takareunaa pitkin oikealle päin. Eli koko kaapin pohja olisi toteutettu yhdellä ainoalla kiemurtelevalla ilmaisinsilmukalla, jossa ei ole haaroja.
Tällainen varmuusajattelu tuli vain mieleen, kun muistelin sitä mitä tuli joskus aikoinaan lueskeltua tuosta Wanhasta "Sähköasennukset 2" -kirjasta liittyen paloilmoitinasennuksiin.
05.01.2019 04:49 <muhentaja> Jahas, lähtipäs tuo minun ajatteluni vähän kiitolaukalle, kun ei tuo FEH 2100 taida osatakaan tuollaista järjestelyä, jossa myös valvottaisiin anturipiirien eheyttä.
05.01.2019 09:51 <Toivo Miettinen> Hankausjuotteella alumiinia olen joskus juotellut. Tekniikan Maailmassa on yhdestä pikku artikkelikin: https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/17-1982-nakoislehti/lumiweld-alumiinijuote
05.01.2019 14:46 <muhentaja> Hankausjuote on ilmeisesti kulkenut vuosien mittaan monella eri tuotemerkillä. Tuossahan tapahtuu jotain samantapaista kuin termiittireaktiossa: http://www.roadmachine.fi/oppaat/techno-weld-lyhyt-ohje/
05.01.2019 20:48 <RicuP. > En ole tuommoisesta kuullutkaan.
Tina, millä tuo on juotettu on saksalaista Fixpoint merkkistä 1,0mm Pb 38, Sn 60, Cu 2.
Paikallisesta elektroniikan kokoonpanotehtaasta joskus sain pari punaista juomatölkin kokoista kelaa tinaa, mutta tyhjeni jo ja toisen annoin kaverille.
Eräästä P:llä alkavasta kaupasta ostetulla tinalla ei tee mitään. Ei tartu sitten mihinkään, ei edes puhtaaseen kupariin. Juotokset näyttää hyviltä, mutta kevyesti irtoavat.

Tuon anturin varmuutta voi lisätä kytkemällä anturin renkaaksi.
On kyllä niin herkkä, että ohutta vesisiltaa saa olla pinnalla 20cm ja silloinkin tuo herää. Tuon anturin päällä voi kyllä pitää kaikkea tavaraa ihan huoletta. Saa soimaan, jos laittaa sormen tai jalan anturin päälle.

Tuota FEH 2100 kojetta voi toki käyttää muuhunkin tarkoitukseen, vaikka pinnan valvontaan, tai rajakytkimenkin kanssa. On aktiivinen, kunnes kuitataan ja voi ottaa ominaisuuden käyttöön, että valo palaa, kunnes silmukka on normaalitilassa. Relelähtö siinä myös on.
05.01.2019 21:24 <Make> Hankausjuote on minullekin uusi termi.
Ammattilaisille lyijyllistä tinaa kai saa myydä, millainen ammattilainen vaan pitää olla.
Ei-tarttuvassa tinassa lienee huono fluksi.

Kerran tehtiin jotain keskuksia, joihin tuli jokin kosteusanturisysteemi. En muista yhtään merkkiä, mutta testatessa oma anturi piti olla kytketty. Ilman sitä tai liittimet oikosuljettuna valitti kai anturivikaa. Anturi oli liuskamainen, eikä siinä erikoisempaa tekniikkaa kai näkynyt.
05.01.2019 22:41 <RicuP. > Kai pitää pitää todistusta mukana, kun menee ostoksille, että olen ammattilainen. Millähän tavalla se ammattilaisen käytössä sitten muuttuu vaarattomaksi. Vähän sama asia, kun ilotulitekieltokin sallii ampumisen vain ammattilaisille, että ammattikäsissä eivät pauku tai savuta... Kuinkahanmoinen ryntäys on jos aloite menee läpi sitten ilotulitekoulutuksessa.

Tinoista en oikein tiedä, kun se puoli ei varsinaiseen nykyiseen ammattiin liity, mutta fluksi lienee sitä töhnää, johon tinaa dippaillaan paremman tarttuvuuden vuoksi. Käry on mahtava, mitä lie ainetta se sitten onkaan. Onkohan tuo mun aiemmin mainitsema tina sitten kuinka hyvää noilla sekoituksilla ja mitä eroa niillä on?

Vissiin tuon FEH 2100 herkkyys ja luotettavuus piilee juuri siinä, ettei silmukassa ole vastusta. Vaatii kyllä säännöllisiä testejä, jotka tosin helppo tehdä normaalin pölyjen pyyhinnän yhteydessä.
06.01.2019 00:17 <RicuP. > Muhentajalle, että tuossa tosiaan on semmoiset viemäriventtiilit, että on nostettava leveä "kori". Kun korin painaa pohjaan, toimii se tulppana ja korin saa myös kokonaan irti, jos on tarpeen. Taitaa nämäkin olla Stalan työtä. WC:ssä taas on semmoinen kiekkoventtiili, jossa ei mitään reikiä näy ja kun kiekon painaa pohjaan, niin menee umpeen ja painaa uudestaan, niin aukeaa. Pesuhuoneessa tupla viemärit, kuten nykyään on vissiin vaatimuksena.

Tuossa Bosch Silence tiskikoneessa on joku mötikkä tulovesiputken päässä. Laitoin sen nippareilla kiinni, ettei roiku tuon hanan letkun päässä. Olisin vaihtanut poistoputken pidempään, mutta putken pää ja liitos on jossain koneen uumenissa, niin jäi vaihtamatta. Omien huolettomien putkiasennusten kanssa tuo häly on vain koriste;)
06.01.2019 19:24 <muhentaja> Tuo koripohjaventtiili on siitä kätevä, että tiskauksen ja altaan tyhjentämisen jälkeen korin voi nostaa pois paikaltaan ja kipata roskapönttöön sen ryönän, joka normaalin pohjatulpan kanssa toisinaan huomaamatta pääsisi viemäriin aiheuttamaan mahdollisia tukoksia.
Monella tiskarimerkillä on jo pidemmän aikaa ollut käytössä ratkaisu, jossa tuloventtiili on tulovesiletkun hanan puoleisessa päässä, jolloin tulovesiletku on paineeton aina kun kone ei ota vettä. Kurkkuletkun sisällä on tavanomainen tulovesiletku ja venttiilille menvät sähköjohdot. Onko tuolla takapuolella piilossa jokin "möykky", vai onko venttiili jo saatu noinkin kompaktiksi, että on vain tuollainen pötkylä?
06.01.2019 20:13 <Make> Nykyään tinassa on ainakin yleensä fluksi sisällä, joten dipattava malli lienee aika vanhaa.

Monessa, mutta ei kaikissa nykyisissä tiskikoneissa on tuo AquaStop- venttiili. Joissakin vanhemmissa koneissa oleva Pex- putki hoitanee saman asian vuotojen ehkäisyssä.

Poistoputki taitaa olla yleisempi vuotojen aiheuttaja... Kaapissa on oikein tuollainen laippa noille letkuille, yleensä on vain joku reikä.
06.01.2019 21:47 <Make> Ilotulitteista, moniko muistaa Komet Bomb 3- tapauksen ? https://www.satakunnankansa.fi/a/14026645
06.01.2019 22:42 <muhentaja> Make, tuolla "paksumpaan alumiiniin jää kyllä korkeintaan fluxilla kiinni" koetin tarkoittaa sitä, ettei varsinaista juotosta syntynyt lainkaan, vaan piuha oli vain jäähtyneen fluxin varassa kiinni. Virtaa ei kulkenut ja pikkuisen nykäisemällä lähti irti.
En kyllä edelleenkään saanut toistettua koetta, vetäsin peltisaksilla alumiinilevyn kyljestä tarkoituksellisen ohuen suikaleen, ja yritin siihen saada normaalia jostain 2006-2010 peräisin olevaa Sn60/Pb40 multicore tinaa, jolla kaikki muu on aivan hyvin onnistunut, kiinni lämmittämällä tinapisaraa juottimella ja raaputtelemalla alumiinin pintaa samaan aikaan teräspiikillä. Ei edes meinannut ottaa kiinni, vähän multicoren fluxia vain alumiiniin pintaan tarttui. Olisko sitten tuo alumiiniteippi jotain aivan omanlaista seostusta, tai sitten RicuPllä käytössä tinaa joka ei olekaan ihan tavallista Sn60/Pb40 tavaraa. Olihan aikoinaan olemassa sellainen ns. hopeatina jolla korjattiin rikki menneitä rosterisia piparkakkumuotteja, joita ei ollut toivoakaan saada takaisin kasaan normi juotostinalla.
07.01.2019 21:29 <Make> Olen myös huomannut, että jos on sopimaton aine, vain fluksi ”tarttuu” siihen. Joskus kauan sitten kai tinassa ei ollut fluksia sisällä, vaan piti käyttää erillistä. On jostain 70- luvun alusta purkki Happovapaa juotostahna, TurasTekno OY. On jotain valkovihreää töhnää. En ole koskaan alumiiniteippiin kokeillut juottaa.
15.01.2019 19:51 <RicuP. > Tuohon fluksiin dippaaminen auttaa, jos on joku huonosti tarttuva pinta, vaikka sitä olisi tinassa jo muutenkin. Tuohon alumiiniteippiin se kyllä tarttui ilman suurempia ongelmia, tosin muutaman harjoituskerran jälkeen. Yksi ongelma tuon alumiinin kanssa taitaa olla se, että se haihduttaa lämmöt tehokkaasti pois, että siksi varmaan juotokset tuppaavat irtoamaan.

Tuo on ensimmäinen mun kone, jossa on tuo venttiili. Olen tosin kaverin Mielen koneessa nähnyt samanlaisen mötikän, jota silloin ihmettelin. Tuo on kameraan päin nyt pitkittäin, niin ei koko hahmotu, mutta on semmoinen leveä ja litteä.
Ihan viisas keksintö tuo on, ettei noissa liitosletkuissa ole paine.
Tuo poistoletku piti vaihtaa uuteen pidempään, mutta menee niin vaikean näköisesti koneen sisään takaosan läpi, että ei tullut vaihdettua. Tuo laippahomma vaatisi pidemmän letkun ja mulla oli vanhassa koneessa lerppa sähköputken pätkä poistoletkuna. Laippa näkyy olevan Tulvari nimeltään ja halkeaa kahteen puoliskaan. Nämä pitäisi vielä liimata sekä yhteen, että kaapin pohjaan, mutta tuskin ehjänä saa revittyä enää irti. Saman olisi ajanut tekemällä reikä kaapin sivuun letkuille. Täällä on kyllä noita vuotohommia mietitty, kun tuo kaappiin on pohjasta vuorattu muovimatolla ja sekä APK:n, että lieden ja jääkaapin allakin on tulvakaukalot jo ihan rakennusliikkeen toimesta.
15.01.2019 21:25 <Make> Pitää kai joskus kokeilla alumiiniteippiin juottamista. Tuo lämmön pois johtuminen on tosiaan ongelma isoissa kappaleissa.

Todennäköisesti kone pitää kaataa kyljelleen ja pohjapelti pois, että poistoletkun saa irti. Tähän tyyliin oli ainakin Boschissa. En ole kuullut, että lieden alle tulisi turvakaukalo. Myös Tulvari on uusi juttu.

© Janne Määttä 2004-2017