|
11.11.2018 22:39 <Juha> Hyviä ajatuksia. Jos lähtisin tällaista hellaa suunnittelemaan, suunnittelun lähtökohtana olisi laite, mikä toimisi jännitteillä 200 voltista 400 volttiin. ”Hakkurin välijännite” siis voitaisiin tehdä eri syöttöjännitteillä. Suuremman jännitteen mahdollistama suurempi teho olisi ikään kuin automaattisesti käytettävissä. Näin tätä samaa vehjettä voitaisiin käyttää joka sortin verkoissa, maksimivirran puitteissa, aina maksimiteholla. |
![]() |
11.11.2018 22:31 <hartsa> https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005882523.html?fbclid=IwAR15oTmrCIhd9lLVINReBDmDMPH4K6TGKPkGmtsgwv8FHVt9TfTxMuEjj-k |
![]() |
11.11.2018 22:29
<Hartsa>
Hitsiltä se näyttää |
![]() |
11.11.2018 21:17
<Mikko Koho>
Ei liity kuvaan mutta sähkölasku lienee ollut iloinen. https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/mika-taalla-hurisee-rehtori-siirsi-valuuttalouhimonsa-koululle-potkut-tuli-6748605 Lappeenrannan opiskelija-asunnossa oli kuulemma joku vuosi sitten asukas ihmetellyt kun lattialämmitys paahtaa täysillä vaikka kevät lämpenee. Kiinteistöhuolto oli ihmetellyt tilannetta kun koko talossa ei ollut lattialämmitystä. Alakerran asunnon vuokraan kuulunut sähkö ja sadan megan laajakaista olivat saaneet tietotekniikan teekkarin perustamaan oman palvelinsalin. Kämppä oli ollut hieman lämmin.. |
![]() |
11.11.2018 21:01 <RicuP. > On kyllä himmeäksi mennyt. Itellä vastaavia Jussi merkkivalokalusteita asennettu kulkuvaloiksi pistorasia korkeuteen. Ovat 3W hehkulampuilla. |
![]() |
11.11.2018 20:26 <Make> Varsi on kai hitsattu pylvääseen eikä taivutettu. Valaisin näyttäisi olevan aito Sähköliikkeiden OY 8153. |
![]() |
11.11.2018 20:23 <Make> Tuo kehys ehkä vihjaa, että tekstiä on vaihdettu joskus. |
![]() |
11.11.2018 20:22 <Make> Samanlainen yhdistelmä oli hammaslääkärissä. Siinä vaan luki kompressori. |
![]() |
11.11.2018 20:19
<Make>
Liikennetuotteet ei kai ole kauheasti päivittänyt sivujaan... Vanhat ja luotettavat asiat tuntuvat olevan vähissä monella aihealueella... |
![]() |
11.11.2018 20:14
<Make>
Abikoita on kahta mallia ja on laitettu eripäin, eipä näillä liene merkitystä. Perinteisesti kai uuni tai kaksi levyä on aina samassa vaiheessa. |
![]() |
11.11.2018 19:51 <Koomikko> Generaattorimuuntaja on paikallaan. Vanhalla kentällä on vain yksi kaapelipääte. Kuvan laatu on mikä on kun on tapletin kameralla otettu ja paikanpäältä lähetetty, näytöllä oli parempi kuin mitä julkaistuja. Laitetaan lisää kuvia. |
![]() |
11.11.2018 17:53
<Jouko>
Tulisiko yksi generaattorimuuntajalta ja toinen menisi Vuoskosken linjaan? Vanhan kentän ainoa kuva on hieman epätarkka, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10670 Vanha generaattorimuuntaja lienee vielä entisellään? |
![]() |
11.11.2018 17:43 <Koomikko> https://www.google.com/maps/place/Havontie+1-5,+54800+Savitaipale/@61.1249608,27.6257981,3a,75y,326.06h,90t/data=!3m4!1e1!3m2!1sg4jD9CYR6he2LnEDHg932A!2e0!4m2!3m1!1s0x46908b2d66fdd093:0x9154d772a31d7c82 |
![]() |
11.11.2018 17:32 <Jouko> Olisiko katunäkymäkuvaa? |
![]() |
11.11.2018 11:51 <Koomikko> Tiealueen raivaamisen ja ojien puhdistamisen yhteydessä purettu. |
![]() |
11.11.2018 08:44 <Hartsa> Muhentaja...Niimpä Ja varmasti ois ollut niilekkin uutta käyttöä jollakin ihan takuulla kun uudesta asti olivat pääsääntoisesti vaan pahanpäivän varalle hankittuja....Onhan ne olleet varmasti aikanaan huipputuotteita ja hinta sen mukainen ja täyttäneet sen aikuiset VSS normit ja muut. Nykyisin on samaa noissa MICAN-Valaisimissa niitä on/oli erikohteissa varaosat on aikas hinnakaita jopa ihan vielä halogeeni jutuilla varustettuna, _mutta ovat kestäviä yms... Jokusen huoltanut ja tehnyt kärsineestä yhden ehjän käsivalon. |
![]() |
10.11.2018 23:00
<muhentaja>
Veikkaanpa että halogeenivilkku ottaa justiinsa passelisti tehoa, että ilma-alkalipariston itsepurkautuminen ei haittaa. Lampun ottotehon (LED) merkittävä pienentäminen sitten taas lisäisi hukkakapasiteetin määrää. Paikka X lienee musta aukko nimeltään SER, jonne realisointikeskuksetkin aikoinaan katosivat. |
![]() |
10.11.2018 22:35 <muhentaja> Kyllähän tuo siltä vaikuttaisi, että keittotaso ja uuni ovat käytännössä ainakin tehonsyötön puolesta erilliset yksiköt vaikka ovatkin samassa kalusteessa. Abikoilla lahtee kaksi vaihejohdinta ja sitten on kaksi nollajohdinta myös, ja L2 on kokonaan kytkemättä. Onpa tekniikasta johtuen omanlaatuisensa ratkaisu, kun kuitenkin perinteisessä vastushellassa kuormat on ripoteltu sinne sun tänne eri vaiheille. |
![]() |
10.11.2018 22:00
<Hartsa>
Tästä kun löytäisi jostain Tehovalo 90 mallia olevan ladattavan jostakin.. Tässä on punainentarra valkealla 71 tekstillä. Tässä on vielä vanhoja valoja http://liikennetuotteet.fi/tuotteet/erikoiskuljetus/tehovalot Ei kuulemma ole enään valikoimissa. Yhessä VSS-suojassa oli näitä paristo että ladattavana versiona.. Nykyää ne on hävitetty jonnekkin paikaan X |
![]() |
10.11.2018 21:55 <Hartsa> Heh =D Juu samaa ite mietin että laittas halogeenin tilalle ledin mutta lamppu on kierremallia ja en oo löytänyt kierteellä olevaa LED lamppua. |
|
10.11.2018 21:48
<Make>
Tuo Electrolux oli kai HOI630MF: https://www.electrolux.fi/kitchen/cooking/hobs/induction-hob/hoi630mf/ Lukee liitäntäteho 7350W. Siemensin kilvessä lukee melkein sama, se kai vaan sisältää myös uunin: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10727 Tehossa olisi silloin aika paljon eroa. Tuskin noissa kolmivaihesiltaa käytettäisiin, vaan olisi juuri kaksi erillistä hakkuria. |
![]() |
10.11.2018 21:35 <Make> Varmaan tuota samaa tarraa vaan käytetään kaikissa malleissa. |
![]() |
10.11.2018 21:31 <Make> Tyhjähän tuo liitin näkyy olevan. |
![]() |
10.11.2018 18:02 <Juha Kouvola> Tulipas monta kertaa. En taas osannut. |
![]() |
10.11.2018 15:14 <muhentaja> Ei nuo alkali-ilmaparistot tietääkseni täytteitä purskauta kun on tavallisesta paristosta huomattavasti poikkeava kemia, mutta tyhjenevät aktivoinnin jälkeen itsekseen merkittävästi tavallista paristoa nopeammin käyttöä vailla ollessaan. Pitäisiköhän tuommoinen ihan kurillaan ostaa, ja laittaa siihen kiinni passelintehoinen ledihässäkkä, ja ottaa aikaa kauanko jaksaa valaista.. Jos siinä patterissa on vielä ytyä jäljellä niin ei muuta kuin Hartsa työmaavilkku pihan perälle :) |
|
10.11.2018 14:07
<RicuP. >
Ei induktiotasoa vissiin voi tehdäkään kahden vaiheen välissä toimivaksi, koska koko höskän pitäisi toimia tarvittaessa ainoastaan yhdellä vaiheella. Tuossa pitäisi olla kaksi eri hakkuria kahdessa vaiheessa nollaa vasten, että saataisiin peliin myös se L2, mutta sehän jo tuplaa hinnan tason osalta. Jostain syystä kuitenkin kaikki erillistasot, mitä olen asentanut, ovat olleet 1-2N mallia, mm. Siemens, Bosch ja Gaggenau. Näissä on kai molemmissa vaiheissa kaksi levyä. |
![]() |
10.11.2018 09:58 <Hartsa> Ahaa uutta tietoa...Pitääpä nakata se paristo pois että ei purskauta täytteitä sinne sisälle....Se oli siinä valmiina kun ostin |
|
10.11.2018 03:24 <muhentaja> <Juha> saisitko jonnekin näkyville tuon hellan kytkentämanuskan? "käytettäessä 220-240 V 3N, -2N, -1N, ja Norjan mallin verkkoa" nyt tässä kiinnitti huomiota tuo "Norjan mallin verkkoa" onko se paikallinen Norjalainen erikoisuus 132V/230V maasta erotettuna vs. yleisemmin käytössä oleva 230V/400V maadoitettuna? |
![]() |
10.11.2018 03:07 <Mikko Koho> Paikallisen uimahallin kahviossa kuulin joskus että allasosastolla pitää tehdä kymmenen vuoden välein jonkinlainen remontti kun olosuhteet ovat niin kovat. Siellä "ei yksinkertaisesti mikään kestä". |
|
10.11.2018 03:06 <muhentaja> Tähän päälle vielä pikainen laskutoimitus, eli jos keittotason hakkurien välijännite tasauunnattaisiinkin yksivaihesillalla kahden 16A vaiheen välistä, niin siitähän saataisiin 400V * 16A = 6400W tehoa, vs. vaiheen ja nollan välistä 230V * 16A = 3680W. Monellakohan kodinkonemerkillä edes tällainen vaihtoehto on jännitekestoisuuden puolesta tarjolla, ja ymmärtääkö kodinkonekauppiaat edes senkään vertaa tällaisten asioiden päälle? |
|
10.11.2018 02:49
<muhentaja>
Induktioliedessä on hakkuri, joka tahkoaa välijännitteestä keittotason alla olevaan kelaan käytännössä vähintään 25kHz vaihtojännitteen. Pulssisuhdetta säätämällä sitten säädellään tehoa, mutta käytännössä ainakaan halvempien induktiokeittotasojen hakkurit eivät kykene täyteen 0-100% tehonsäätöön, vaan tehontarpeen mennessä alle jonkin tietyn rajan alle mennään päälle-pois-päälle-pois meininkiin. Tuolla isolla taajuudella saadaan kattilan pohjaan sen verran isot hystereesihäviöt, että kattila itsessään toimii lämpövastuksena. Ja siksi myös vaatii kattilan tms. johon tarttuu magneetti. Tietääkseni se ei tosiaan ole pyörrevirtahäviöitä vaan nimenomaan hystereesisilmukan häviöitä. Se miten välijännite tuotetaan on sitten valmistajan oma asia, mutta halvempaahan se toki on tehdä yksivaihesillalla (4 diodia) vs. kolmivaihesillalla (6 diodia). Tässä on nyt sitten vielä toinenkin näkökulma. Tehokertoimen hallinta on yksivaihesillalla paljon helpompaa, eli pienennetään välijännitteen suotokonkka luokkaa olemattomiin ja annetaan välijännitten olla käytännössä 100Hz brummia. Sen muuten kuulee/tunteekin joissain induktiotasoissa semmosena jännänä huminana astiassa, kun tason alla olevaan kelaan menevä >25kHz on "moduloitu" 100Hz:llä. Sitten kun hakkurin välijännite aletaan tasasuuntaamaan kolmesta vaiheesta, tuleekin tehokertoimen korjaamisesta ja harmonisien kurissa pitämisestä jo aivan uudella tavalla haastavaa. Välijännite kun ei tällaisessa tilanteessa koskaan käy nollassa vaikka suotokonkka olemattomiin pienennettäisiinkin, eli jokaisella vaiheella on jaksoja jolloin vaihejännitteen hetkellinen huippuarvo ei ylitä välijännitettä + diodisillan kynnysjönnitettä. Tähän vaaditaan sitten jo paljon monimutkaisempi PFC korjaus. Nyt kun tässä valossa tuota Juhan tapausta miettii, niin olisikohan siellä keittotason hakkurien välijännite tasasuunnattuna yhdestä vaiheesta nollaa vasten, ja sitten uunille se toinen kytketty vaihe nollaa vsten. Tähän viittaisi se, että keittotason maksimi yhteisteho on 3.6kW 16A sulakkeella, ja sitten sitä L2:sta ei ole koko hellassa kytketty minnekään ("L2-ruuvin perästä ei lähde lankaa mihinkään"). |
![]() |
10.11.2018 02:20 <Mikko Koho> Katohan, joku lienee sitten ikuistanut tyynyyn meikäläisen pärstävärkin.. x) ;) |
![]() |
10.11.2018 01:53
<muhentaja>
Noiden ilmaparistojen hyvät puolet on se, että kapasiteetti pariston kokoon nähden on suuri, ja ennen aktivointia paristo kestää hyvin pitkäaikaista varastointia. Huono puoli on taas sitten aktivoidun pariston itsepurkautuminen, eli aktivoitua paristoa ei pidä jättää käyttämättömänä lojumaan. Esim. tuommoiseen Hartsan kuvan kaltaiseen Olli-valaisimeen ei kannata laittaa 6V/50Ah ilma-alkaliparistoa vaikka se mekaanisesti sinne paikalleen meneekin, kun sen kapasiteetista käytännössä suurin osa menisi itsepurkautumisen takia ns. harakoille. Poikkeus tähän voisi olla tilanne, jossa valaisin pitäisi jostain syystä olla päällä lähes tai kokonaan 24/7. Työmaavilkkkuihin ilma-alkaliparisto sen sijaan sopii hyvin. |
![]() |
09.11.2018 23:03
<Make>
Hehkulampun sininen taitaa olla usein vähän vihertävää. Aika näyttävä vain tyynyksi. |
|
09.11.2018 23:00 <Make> Vähän tuntuu, että se on tarkoitettu johonkin 1- vaiheliittymien luvattuun maahan. |
![]() |
09.11.2018 22:55
<Make>
Tarkkaa tuntuu olevan materiaalivalinnat uimahallissa. Pari vuottako tuokin vain kesti. Ala-asteen käytävillä oli jotain rei’itettyjä kattolevyjä, olisiko ollut sitten kipsiä. Irti olleet ainakin olivat vähän kulmista kolhittujen oloisia. |
|
09.11.2018 21:47 <RicuP. > Tuota edellämainittua Hygrokittiä valmisti ainakin J.E.P Rouvinen Porvoossa, joka näkyy lopettaneen. Työmaalle on kuitenkin tullut samanlaista kittiä, jonka paperissa ei lue mitään. Vanhempi asentajaväki kutsuu, hygro-, vista-, nimien lisäksi sitä myös "insinöörin paskaksi". |
|
09.11.2018 20:25 <RicuP. > Siemensin pitäisi olla vähän parempi premium merkki ainakin tekniikaltaan. Tuota asiaa ei ole kyllä loppuun fundeerattu. |
![]() |
09.11.2018 20:23 <RicuP. > En ole tuommoisista ilmaparistoista tiennytkään. |
![]() |
09.11.2018 20:22 <RicuP. > Valoissa on yleensä pää- ja toisto-opastin. Sietää tällöin yhden pimeän, mutta jos molemmat pimenee, niin vikatila. Samaan aikaan toimivia valoja voi toki olla jokaiselle kaistalle omat, mutta käsittääkseni siltikin kahden, vaikka erivärisen eri tolpissa olevan lampun rikkoutuminen tekee vikatilan. Hehkulamput vaihdetaan n. 4krt. vuodessa, että harvoin pitäisi vilkkua. |
![]() |
09.11.2018 20:13 <RicuP. > Keskushan mittaa lampun resistanssin joka kerta, kun se on sammunut. Toleranssi on luokkaa, että jos piiri on täysin auki, niin rele ei vedä ja vikatila menee päälle. Led toki toimii normaaleissa vanhoissa valoissa ilman vikatilaa, mutta "mittausvirta" saattaa saada ne palamaan silloinkin, kun pitäisi olla pimeänä. Kun ledeihin päivitetään, tulee naamalasin tilalle Led moduuli, jossa vastus rinnan mittausvirtaa varten. Suoraan lampun tilalle kantaan tulevia Ledejä ei ole käytetty. |
![]() |
09.11.2018 20:01
<RicuP. >
Kumma, kun rosterikin pettää. Miltähän tikut olivat näyttäneet.. Sairaalan uudisosan alakatot on rei'itettyä kipsilevyä 60x 60. Painaahan nuo pirusti myös. Kannatustikut on hiltillä ammuttu betoniin. Kuormaa lisää valaisimet, kaiuttimet, ulosohjausvalot, kellot, näytöt, paloilmaisin ja sprinklerivehkeet. Aina kun on joku laite levyssä, on kipsilevyn takana myös 60x 60 6mm vaneri. |
![]() |
09.11.2018 19:51
<RicuP. >
Tuo lamppuhan on pimeänä melkein musta ja valot päällä tumman sininen, mutta pintaan heijastuva valo ei vastaa tätä. Make varmaan tarkoittaa tuota lilaa tyynyä >:) |
![]() |
08.11.2018 23:57 <Koomikko> Kuopiossa jännityskorroosiota, tutkintaselostus https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/muutonnettomuudet/tutkintaselostuksetvuosittain/muutonnettomuudet2003/b42003ykylpylansisakatonromahtaminenkuopiossa4.9.2003.html Jännityskorroosio vaikuttaa vähän erikoiselta ilmiöltä, kun osa pitäisi kestää mutta ei vaan kestä. |
![]() |
08.11.2018 23:05 <Keijo> Taisihan nuita sisäkattojen romahtamisia sattua 2000-luvun alussa useampiakin, lähinnä myymälärakennuksissa. Syynä oli vääränlaiset ja puutteeliset naulaliitokset sekä sisäkattoon ripustetun talotekniikan aiheuttama ylikuormitus. Kuopiossa romahti vuonna 2003 rauhalahden kylpylässä allasosaston sisäkatto ja kolme uimaria jäi romahtaneen katon alle. Syynä oli muistaakseni jokin alakaton ripustinlankojen korroosio sekä ylikuormitus (yli 30 kg painoa per lanka). |
![]() |
08.11.2018 22:24
<Mikko Koho>
"Sohvalla istuu melkoinen vieras..." Jos se vieras on koira tai kissa, kehoitan silittämään puolestani. Muussa tapauksessa en sano mitään.. ;) |
![]() |
08.11.2018 22:20
<Make>
Ainakin luonnonvalo taitaa olla vähän siniseen päin. Lisäksi auringosta tulee myös UV- säteilyä. Sohvalla istuu melkoinen vieras... |
![]() |
08.11.2018 21:58 <Make> Noin minäkin olen ymmärtänyt. Lamppu on varmaan tehty tärinänkestäväksi ja alijännitteellä toimivaksi. Jossain kerrottiin, että kaikkiin vanhoihin ohjauskojeisiin ei voi liittää ledejä. |
![]() |
08.11.2018 21:53 <Make> Puhallusvillaa ainakin on tullut reilusti. Naulan ja ruuvin pitävyydessä on ”hieman” eroa. Tuusulassa taisi olla joskus vastaavaa, tosin oli paljon vanhempi rakennusaikainen asennus. |
![]() |
08.11.2018 21:47 <Make> Se onkin sitten melkoisen kompaktin kokoinen. Kuulokojeparistoista on kokemusta, niistä irrotettiin sellainen teipinpala ennen käyttöä. |
© Janne Määttä 2004-2017