Kommentit

Kuva 10962
<Make> Nuo Thorn Pomelot ovat häipyneet... Ne oli kai lisätty joskus noiden Idmanin hatullisten pallojen seuraksi: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10961

Sen sijaan tuo Acrilux on tosiaan pesty jossain välissä.
Kuva 10961
<Make> Nyt ovat nuo kuvan hatulliset pallot häipyneet... Tilalla on Kokkolan näköiset ledilampuilla. Miksi noihin ei voinut vaihtaa lamppuja?
Kuva 11513
<Froggy> Aika harvalla sellaisia heijastimia on. AEC:llä ja Iguzzinilla on kyllä ainakin.
Kuva 11498
<RicuP. > Aika erikoista, että on jätetty noin. Saako noihin edes kunnollista suojaa, kun kaapelit ei mene suoraan. Täällä Hyvinkäällä noissa ei myös ole mitään aitaa ja kaapeleita ja päätteitä on 4 joista yksi varalla.
Kuva 11513
<RicuP. > Samoja havaintoja, että valaisin joskus palaa ja joskus ei. Myös nyt pari vuotta vanhoissa valaisimissa valo on alkanut vihertää huomattavasti vissiin juuri linssien ja Ledin pinnan kellastumisen vuoksi.
Itse olen juuri heijastinoptiikan kannattaja juuri tuon linsseistä johtuvan turhan hajavalon takia. Uskomaton määrä valoa menee hukkaan hajavalona. Heijastin optiikan etuja on juuri se, että valoa voidaan rajata hyvin tarkkaan. Esim. AEC Italo valaisin on tässä mielessä aivan huippu.
Kuva 11513
<muhentaja> Hajavalon roiskimisessa ero tosiaan selvä tuollainen "kärpäsensilmä" vs. heijastimellinen ratkaisu. Sitä on vaikea tieten pimeässä koettaa demonstroida kameralla, kun valaisin lähiympäristöineen ns. palaa puhki joka tapauksessa, mutta esim. pyöräillessä ero on helppo havaita.
Kuva 11513
<Froggy> Kouvola on täynnä näitä. Vikoja näkyy aina joskus.
Kuva 11498
<Muoviputki> Ei voi olla lopullinen. Mikä urakoitsija kehtaisi tuollaisen asennuksen jättää. Ja ihme jos asiakas on hyväksynyt.
Kuva 11513
<tolppa-apina> Vika herkin valaisin, mitä itse olen laittanut.
Kuva 3226
<Koomikko> Vanhan kartan mukaan vierellä on ollut Merikosken voimalaitokselta linja Raaheen.
Kuva 8104
<Make> On ainakin melkoiset suunnitelmat. Dali tuntuu tulevan monesti jo aika pieniin kohteisiin.
Kuva 11048
<Make> Kun kaikki muu on jo melkein kielletty, niin normaalit sytyttimet saisi kieltää myös. Tai ainakin niissä pitäisi olla joku kertakäyttöinen lämpösulake.

Joissakin Osrameissa on kai ollut noita oikosulkeutuvia konkkia. Tuo on kai 1990-luvun malli, viistetty pää ja mustat tekstit päässä.
Kuva 7666
<Make> Englantia tarvitsee näköjään ihan kotiovellakin... Kävi jotakin Greenpeacen kaupustelijoita, esitteet ja puhe englanniksi! Kuukausilahjoittajaksi ilmeisesti olisivat halunneet. Ei varmaan kovi moni täällä ymmärrä, mistä on edes kyse.
Kuva 11514
<calm> Jaa, siellä oli joku botti saanut pyydettyä palvelimen sisäiseen välimuistiin tuommoisen vähemmän toimivan osoitteen linkkiin. Jospa se nyt taas olisi siivottu oikeammaksi. Kyllähän täällä https on tarjolla, mutta toki sitä pitää pyytää oikealla nimellä, ip:llä tulee vain virheilmoitusta selaimelta.
Kuva 11514
<Mikko Koho> Ylläpidolle ilmoitettu. Vanha http:// ei ole kovassa huudossa vaan kaiken pitäisi nykyään olla salattua.
Kuva 11048
<RicuP. > Pumput on Kymi-Strömberg Oy ja itse paketti on Landis&Gyr Högfors Oy

Suurin syy noiden putkien aiheuttamiin paloihin on halpa sytytin + pölyinen valaisin. Valaisimen iällä ei ole juuri mitään merkitystä sen paloturvallisuuteen. Loistevalaisimia on vuosikymmenet valmistettu samalla rakenteella. Tärkeintä olisi tehdä muutakin, kun vaan vaihtaa uusi putki, eli siivota valaisimet ja muutenkin tarkastaa, sekä käyttää turvasytyttimiä.
Yhtään ko. tapausta tuntematta voisin sanoa, että on ollut laatikkovalaisin, jonka heijastimien takana kuristimien ympärillä, sekä rungon ja katon välissä ollut paljon pölyä. Sytytin jämähtänyt kiinni ja kuormitus siirtynyt kuristimelle. Tämä olisi voitu estää käyttämällä esim. ST 171 tai TS6+ sytyttimiä, jotka esim. sairaaloissa on ehdottomia. Normaalit sytyttimet olisi pitänyt kieltää jo ajat sitten.
Kuva 11514
<Make> Sama juttu täällä. Firefoxiin tuli päivitys ja sen jälkeen tapahtuu noin.
Kuva 11048
<Make> Lieneekö "vika" ollut vaihtamaton loppuunpalanut lamppu. Huonolla tuurilla ehkä myös häiriökonkka.

Töissä juuri hajosi vanhahko Osram St111- sytytin. Ilmeisesti sen konkka meni oikosulkuun. Lampun päät vaan hehkuivat ja vähän välkkyivät vaaleana. Sytyttimen irrottamalla lamppu syttyi ja tilalle tuli sitten Aura Quick Strike. Lampun päät ovat tuon seurauksena aika tummat, saa nähdä, kauan kestää.
Kuva 8744
<Make> Pallovalaisimet ovat välillä aika haastavia tunnistaa...
Kuva 370
<RicuP. > Kuorman kestoa luvataan reilut 11 000kg!
Kuva 370
<RicuP. > Tässä Rautarouvan vanha eristin: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6128 Purettu linjan uusimisen aikoihin Hyvinkään Etelä-Martista. Tuommoisen ketjun osa on mulla vielä tallessa. Piti pätkiä, kun en jaksanut nostaa muuten kyytiin:D
Kuva 370
<Joni> Ja tuohon lasketaan mukaan vielä tuuli ja lumikuormat talvella... Eniten ihmettelen eristimien kestoa. Ohut tappi ja lasia välissä
Kuva 11514
<Koomikko> Jotain outoa tässä on kun etusivulta ei pääse kommentteihin, mutta kun avaa jonkun kuvan, sitten kommentit toimivat.
Kuva 11514
<Topiax> Tuolla osoitteella http://85.29.84.211/tolpat/kommentit sivusto kyllä löytyy. Palvelin ei tarjoa ainakaan vielä https-protokollaa. Jos poistat URL:sta s:n, sivusto toimii oikein.
Kuva 11514
<Froggy> Ei liity kuvaan, mutta sivusto käyttäytyy oudosti. URL-osoitteeksi tulee joku https://85.29.84.211/tolpat/kommentit eikä https://calm.iki.fi/kommentit ? Ja tulee joku tietosuoja varoitus. Korjaantuu kun korjaa osoitteen,tai sitten ei.
Kuva 370
<Topiax> Jos teräsalumiinijohdin (ACSR 565/72 FINCH) painaa tuon 2,2 kg/m, niin aikamoinen paino tulee pylvään kannatettavaksi. Jänneväli 400 kV:n johdossa voi olla n. 450 m. Pelkistä johtimista tulee silloin jo 3x450x2,2 kg = 2970 kg. Jos johto on vahvistettu (2XFINCH), niin pylvästä rasittaa noin 6000 kg:n paino plus ukkosköydet lisäksi. Olisiko 7000...8000 kg lähellä totuutta?
Kuva 8744
<Samuel > Tuommoisia näin ykspäivä, mietinkin että mikäköhän tämä on.
Kuva 8104
<RicuP. > Eipä juurikaan. Kamat ja rakenne on suurin piirtein suunniteltu, mutta pitäisi olla viikko vapaata, että sen saisi vaikka töissä omalla ajalla kasattua.
Semmoinen kahdesta pisteestä roikkuva siitä pitäisi tulla, tai sitten useammasta, että voisi käyttää eristettyä ohuempaa lankaa johtimina.
Alumiinirungon sisälle tulisi hyvin tehokas Cct nauha, sekä RGB ja uloneviin kulmiin suora kapeakeilainen valaistus alas, sekä päälle systeemi, jolla saa tähtitaivas efektin kattoon, sekä ylhäältä alas heijastettuja kohdevaloja esim. tauluille niin, ettei itse valonlähdettä tai valaisinta näy ollenkaan. Juuri tähän liittyen on vielä pari eri toteutustapaa mietittävänä.

Keittiön pöydän päälle on suunnitteilla kolme kirkasta roikkuvaa kupua, joissa epäsuora Cct ylös ja alas, sekä RGB ja suora kapea alasvalo pöydän päälle joka kuvusta.

Kohtuu yksinkertaisesti nuo pystyy toteuttamaan, mutta noin monen pisteen erikseen ohjaus tuottaa vähän haasteita, kun en sitä Dalia viitsisi hankkia.
Kuva 11512
<Samuel > Tuota RST:n spiraalia tarkoitinkin.
Kuva 370
<Laskuoppia> Jos jänneväli on esim 100 m, silloin pelkkien johtimien paino, joka kohdistuu jokaiseen pylvääseen, olisi 3x2,2x100 kg ja ukkosköydet siihen lisäksi. Siis yli 700 kg /100 m johtoa. Isoissa linjoissa (400 kV) jänneväli taitaa olla paljon suurempi?
Olisiko niin että pylvään pitäisi kannatella 1500...3000 kg:n paino?
Kuva 370
<Koomikko> Esimerkiksi teräsalumiinijohdin - - ACSR 565/72 FINCH 2,2 kg/m.
Kuva 370
<Topiax> Johdot ja ukkosköydet ovat melko painavia: yhdelle pylväälle tulee satojen, jopa tuhansien kilojen paino kannettavaksi. Paljonko lienee tyypillinen painokuorma esim 400 kV:n pylvään kannettavana?

Staattisessa kuormituksessa olevaa terästä heikentää myös vetymurtumat?
Kuva 370
<Mikko Koho> Imatran suunnalla rautarouvan kohtaloksi tuli muistaakseni se, että siirron tarve kasvoi ja se, että pylväät eivät olisi enää kestäneet vahvempia johtimia.
Yleensäkin aikoinaan kyllä huollettiin kohdetta kuin kohdetta, jopa tarpeeseen nähden liikaakin. Muistelen kuulleeni, että Imatralla ollut Imatran Voiman tietoliikennemasto sai aikoinaan joka kesä maalarit ylös ja päivien kulumisen huomasi siitä, että työmaa eteni kohti maanpintaa.
Kulujen lisäksi toisissa paikoissa taisi tulla jopa konevaurioita kun paikkoja on availtiin liian ahkeraan. Aiheesta "vähän" sivuun, kaasuturbiinilla voi kuulemma mennä kunnollisen "pura ja kasaa"-remontin jälkeen kuukauden yhtäjaksoista käyttöä vastaava käyttötuntimäärä ennenkuin kulumisnopeus saavuttaa normaalin tason.
Kuva 11366
<Simo> *katkaisija
Kuva 370
<Keijo> Rautarouvan kohtaloksi taisi koitua se kun säännöllinen pylväiden maalaaminen jäi pois huolto-ohjelmasta. Jostain taisin lukea, että 60-luvulla maalattiin pylväät viimeksi. Niitä pylväitä maalattiin vissiin melko ahkeraan 1930-1960-luvuilla. Kun ei ole sinkittyä terästä niin ruoste iskee armottomasti ja kohta on teräs niin haurasta, että sortuu. 2009 taisi olla se yhden pylvään romahdus joka vauhditti tätä saneerausta ja hyvähän se on että korjasivat koko linjan, oli melkoinen pommi odottamassa. Siinäpä sitten näkee kestääkö uusi linja sen 90 vuotta.
Kuva 11513
<muhentaja> Hajavaloa tuosta virityksestä lähtee myös melko railakkaasti. AEC heijastimineen suuntaa valon paljon tehokkaammin sinne mihin se tarvitaan. En vain kerennyt tepsuttaa kameran näin hyvän luonnonvalon aikana sinne saakka mistä noita AEC Italoja oli löytynyt.
Kuva 11512
<Keijo> Itse olen huomannut samaa värähtelyä ja hytkymistä ohuissa puhelinkaapeleissa (killu) joissa on paljon lunta ympärillä. Vaikka olisi täysin tyyni keli niin johto pomppii ja värisee edestakaisin paikallaan, yleensä olen nähnyt tilanteen siinä jännevälillä missä puhelinpiuha menee pylväästä talon seinään.
Kuva 9349
<Make> Nyt noissa Indaluxeissa on oikein tuoretta eh-valoa! En ole ennen nähnyt niitä edes päällä. Yksi taisi olla välillä irti seinästä, on laitettu takaisin.
Kuva 11513
<Make> Jonkin verran on tullut sellaisia nähtyä, ei kuitenkaan kauhean paljoa. Isommat tuntuvat toimivan paremmin.
Kuva 370
<Koomikko> Rautarouvan taru lähenee loppuaan, Tönnönmäen ja Hennan välillä pystyssä yksittäisiä pylväitä, ilman johtimia ja eristimiä. Suuri osa pylväitä pilkottu romuraudaksi odottamaan kierrätystä.
Kuva 11512
<Samuel > Onko muuten ihan normaalia että PAS-linja väräjää pakkasella niin paljon että jompi heiluu? Eikö siinä pitäisi jo olla värähtelynvaimentajat eli semmoset spiraalit. Johdot värisi ainakin yli parikymmentä senttiä!
Kuva 11511
<muhentaja> Taikasana on DPI, eli pikseleitä per tuuma. Nykyään pusketaan jo läppärinkin ruudulle sama määrä tauhkaa kuin tyyliin 24-30 tuumaiselle työpöytänäytölle.