2x20 kV
Tyylikäs "pylväs", jännitteestä en ole varma.
Orimattila, Huhdanoja
09.06.2005
Kuvaaja: Jarkko Voutilainen
12.06.2005 17:35
<Joni>
20-luvulla pystytetty pylväs ja 110kV. :)
12.06.2005 18:35
<calm>
Noissa on tosiaan tuossa keskellä aika kapea vaiheväli nykystandardeihin verrattuna.
05.07.2005 12:46
<jaakko.j.laine>
Imatran voimalaitokselta rakennettiin vuosina 1923..28 110 kV:n johto Imatralta Turkuun ja Helsinkiin.Johto otettiin käyttöön tammikuussa 1929.Kuvan pylväs on kiristyspylväs. Alkuperäisistä pylväistä on käytössä vielä yli 80%.
23.07.2005 00:16
<pentti_h>
Mukava kuulla että linjamies Jaakoppi on voimissaan!
01.12.2019 19:23
<Koomikko>
Rautarouvan taru lähenee loppuaan, Tönnönmäen ja Hennan välillä pystyssä yksittäisiä pylväitä, ilman johtimia ja eristimiä. Suuri osa pylväitä pilkottu romuraudaksi odottamaan kierrätystä.
01.12.2019 22:43
<Keijo>
Rautarouvan kohtaloksi taisi koitua se kun säännöllinen pylväiden maalaaminen jäi pois huolto-ohjelmasta. Jostain taisin lukea, että 60-luvulla maalattiin pylväät viimeksi. Niitä pylväitä maalattiin vissiin melko ahkeraan 1930-1960-luvuilla. Kun ei ole sinkittyä terästä niin ruoste iskee armottomasti ja kohta on teräs niin haurasta, että sortuu. 2009 taisi olla se yhden pylvään romahdus joka vauhditti tätä saneerausta ja hyvähän se on että korjasivat koko linjan, oli melkoinen pommi odottamassa. Siinäpä sitten näkee kestääkö uusi linja sen 90 vuotta.
02.12.2019 02:59
<Mikko Koho>
Imatran suunnalla rautarouvan kohtaloksi tuli muistaakseni se, että siirron tarve kasvoi ja se, että pylväät eivät olisi enää kestäneet vahvempia johtimia.
Yleensäkin aikoinaan kyllä huollettiin kohdetta kuin kohdetta, jopa tarpeeseen nähden liikaakin. Muistelen kuulleeni, että Imatralla ollut Imatran Voiman tietoliikennemasto sai aikoinaan joka kesä maalarit ylös ja päivien kulumisen huomasi siitä, että työmaa eteni kohti maanpintaa.
Kulujen lisäksi toisissa paikoissa taisi tulla jopa konevaurioita kun paikkoja on availtiin liian ahkeraan. Aiheesta "vähän" sivuun, kaasuturbiinilla voi kuulemma mennä kunnollisen "pura ja kasaa"-remontin jälkeen kuukauden yhtäjaksoista käyttöä vastaava käyttötuntimäärä ennenkuin kulumisnopeus saavuttaa normaalin tason.
02.12.2019 10:44
<Topiax>
Johdot ja ukkosköydet ovat melko painavia: yhdelle pylväälle tulee satojen, jopa tuhansien kilojen paino kannettavaksi. Paljonko lienee tyypillinen painokuorma esim 400 kV:n pylvään kannettavana?
Staattisessa kuormituksessa olevaa terästä heikentää myös vetymurtumat?
03.12.2019 08:49
<Koomikko>
Esimerkiksi teräsalumiinijohdin - - ACSR 565/72 FINCH 2,2 kg/m.
03.12.2019 11:47
<Laskuoppia>
Jos jänneväli on esim 100 m, silloin pelkkien johtimien paino, joka kohdistuu jokaiseen pylvääseen, olisi 3x2,2x100 kg ja ukkosköydet siihen lisäksi. Siis yli 700 kg /100 m johtoa. Isoissa linjoissa (400 kV) jänneväli taitaa olla paljon suurempi?
Olisiko niin että pylvään pitäisi kannatella 1500...3000 kg:n paino?
03.12.2019 18:50
<Topiax>
Jos teräsalumiinijohdin (ACSR 565/72 FINCH) painaa tuon 2,2 kg/m, niin aikamoinen paino tulee pylvään kannatettavaksi. Jänneväli 400 kV:n johdossa voi olla n. 450 m. Pelkistä johtimista tulee silloin jo 3x450x2,2 kg = 2970 kg. Jos johto on vahvistettu (2XFINCH), niin pylvästä rasittaa noin 6000 kg:n paino plus ukkosköydet lisäksi. Olisiko 7000...8000 kg lähellä totuutta?
03.12.2019 20:47
<Joni>
Ja tuohon lasketaan mukaan vielä tuuli ja lumikuormat talvella... Eniten ihmettelen eristimien kestoa. Ohut tappi ja lasia välissä
03.12.2019 21:33
<RicuP. >
Tässä Rautarouvan vanha eristin:
http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6128 Purettu linjan uusimisen aikoihin Hyvinkään Etelä-Martista. Tuommoisen ketjun osa on mulla vielä tallessa. Piti pätkiä, kun en jaksanut nostaa muuten kyytiin:D
03.12.2019 21:35
<RicuP. >
Kuorman kestoa luvataan reilut 11 000kg!