23.12.2005 21:23
<P. Ylväs>
Joutsenon 400/110 helpottanee tilannetta aikanaan.
22.01.2011 13:26
<Mikko Koho>
Uunista ja sen sähkölaitteista olisi kiva saada kuva, mielellään video, mutta niitä ei kovin helposti pääse eikä saa kuvata. Jostakin netistä luin että uunimuuntajan, joka ilmeisesti ajetaan 10kV verkosta, toisiojännite on luokkaa 1000V ja virrat sen mukaisia (mahdollisesti kolme vaihetta 25kA kun elektrodit isketään kiinni romuihin, en muista tarkkaan.) Uunia panostettaessa (kaksi kertaa noin tunnin sulatuksessa) uunista lentelee esineitä nyrkin kokoisesta jalkapallon kokoisiin ja jos sulatukseen sattuu joutumaan vettä, jäätä, jopa kranaatti, niin tilanne ei ole toivottava. Romuliikkeiden täytyy jopa putket varmistaa niin ettei siellä ole umpinaisia kohtia. Erityisesti sytytettäessä saattaa tapahtua mukava pamaus. Uunin virtoja ja tehoja ajetaan tietyn algoritmin mukaan jota en muista. Käytännössä tehot pomppivat valtavasti ja meteli uunin vieressä on sytytyksen jälkeen n.135dB ja sulatuksen lopussa "enää" 120dB. Uunin rakenteiden suojaaminen lämpösäteilyä vastaan on kokonaan oma lukunsa.
22.01.2011 13:28
<Mikko Koho>
Ja meteli on sen laatuista että vaikka olisi korvatulpat ja kuulosuojaimet niin se tulee kehosta läpi. Meteli on lähinnä jyminää ja paineiskuja.
23.01.2011 18:15
<Topiax>
Tuossa videota... siitä saa vähän kulmaa miten infernaalista meteliä valo9kaariuuni pitää:
http://youtu.be/G6Uxh-xtU-g
23.01.2011 19:10
<Topiax>
Nakkisormet: "kulmaa" po. "kuvaa" ja "valo9kaariuuni" po. "valokaariuuni".
23.01.2011 20:05
<Mikko Koho>
Taitaa ajaa vettä noihin elektrodeihin ettei ylikuumene. Ainakin kaapelit on varmasti vesijäähdytettyjä.
23.01.2011 20:16
<Mikko Koho>
http://www.youtube.com/watch?v=ijWwfcw0FOo tuossa toinen video, ihan alusta saa kun tarkkaan ja useampaan kertaan kattoo kuvan että miten hyvin tehot pomppivat. Valvomossa soi onneksi mukavasti musiikki :) Ja muistelin tuossa et uuni sytytetään (periaatteessa samalla tavalla kuin hitsari puikon) niin uunia ajetaan lyhyillä kaarilla (paljon virtaa, pieni jännite) jotta kaaret saadaan pysymään vakaina ja kun sulatus etenee niin kaaria pidennetään jotta ajosta tulee taloudellisempaa ja muistaakseni myös metallurgisesti se on edullista.
24.01.2011 00:07
<Jouko>
Videossa "tuomiopäivän" koneet työssään, jotka muistutti hieman ensimmäisiä Terminaattori elokuvia :) Aika karu paikka..
24.01.2011 06:27
<Mikko Koho>
Tuo kuona on ongelma. Imatralla sitä on laillisesti (luvat kunnossa) ja hyvällä menestyksellä käytetty teiden pohjina. Mielenkiinnolla vain odotetaan vaikkapa parikymmentä vuotta eteenpäin jolloin joku keksii että ne pitää saada pika pikaa pois. Silloin maksajaa etsitään jälleen..
29.01.2011 01:35
<Mikko Koho>
Ja uunimuuntajissa, jotka muuntavat syöttöjännitteen elektrodijännitteeksi, on kyllä käämikytkimet mutta ne pitää suunnitella ihan toiseen käyttöön kuin normaaleissa muuntajissa. Täällä päin vahvan verkon alueella normaalitilassa (ei häiriöitä kantaverkossa eikä huolto- tai vikatilanteita) käämikytkin saattaa askeltaa vuorokaudessa lukumäärän joka on laskettavissa yleensä yhden tai ainakin kahden käden sormilla. Uunikäytössä saattaa olla oikosulku päällä kun askellushetki tulee ja askellusten määrä saattaa olla esimerkiksi 40 kertaa tunnissa ja tuotanto päällä ympäri vuorokauden. Siinä on miettimistä miten ne saa kestämään..
28.02.2012 16:15
<Jouko>
Meinasin jo kysyä onko täällä uudistuksia tehty, mutta katselinpa ensin katunäkymät ja onhan niitä kuvan kojeistoissa tapahtunut:
http://g.co/maps/gc5wd
Mikä muuten tästä taka-alalla oleva tyhjä kenttä, jonka läpi useampi 10 kV johto menee, on alkujaan? vrt.
http://g.co/maps/gcmbk
28.02.2012 16:18
<Jii>
Katsoinkohan sittenkin väärin nuo ns. uudistukset..? :O
28.02.2012 19:24
<Mikko Koho>
Jouko: mitä uudistuksia meinaat. Kun yritin vertaamalla verrata niin en löytänyt (ok, olen väsynyt..)
Tuo kenttä on teollisuusalue. Sillä sijaitsi alunperin v.1935 rakennettu Outokummun kuparitehdas joka oli Euroopan suurin ja sen jäljiltä kaupunginosakin kantaa nimeä Kupari. Sijaintipaikan syynä oli Imatrankosken voimalan läheisyys, sieltä sai helposti riittävästi virtaa kun kuparin teko perustui siihen aikaan sähkösulatukseen. Itseasiassa joko Imatran vitos- tai kutoskoneen investointipäätös tuli aikoinaan sen perusteella että tuo tehdas takasi riittävän järeän kulutuksen koneiston kannattavuuden turvaamiseksi. Kutosen valmistumisen jälkeen v.1937 Imatrankoskikin kuivui lopullisesti.
Puolustusviranomaiset pitivät kuitenkin kuparitehtaan sijaintia riskialttiinna mutta joutuivat taipumaan. Heidän mielestään se oli liian lähellä Neuvostoliiton rajaa vaikka raja oli silloin paljon paljon kauempana mitä se nyt on. Tehdas oli huippumodernia tekniikkaa sisältävä, jopa siinä määrin ettei kaikkea uutta osattu edes kunnolla käyttää ja sekä kuparintuotannon tärkeyden että tehtaan tekniikan huomioiden siitä tuli "huippusalainen" laitos josta ei olisi saanut ottaa edes valokuvia.
Sitten jatkosodassa rintamalinjojen lähestyessä tehtaalle tuli lähtö yhdellä ainoalla puhelinsoitolla. Koneet räjäytettiin irti perustuksista, kaapelit kaivettiin maasta jne. Tehdas meni Harjavaltaan johon ensin rakennettiin koneet että saatiin tuotanto pelaamaan ja rakennukset sitten kun kerettiin. Paikan valintaan vaikutti taas sähkö, juuri valmistunut Harjavallan voimala oli ainut mistä sai oikeanlaista virtaa ja järeiden muuntajien ostoa ei siinä tilanteessa voinut edes harkita. Sittemmin sähköpulan takia kuparin teossa siirryttiin juurikin Outokummun kehittämään liekkisulatukseen.
Imatralle jääneisiin rakennuksiin tuli Enso-Gutzeitin Imatrankosken tehdas jossa mm. kokeiltiin metanolin tekoa, vähän samanlaista synteesiä millä nykyisin aiotaan tehdä biodieseliä tai -bensaa. Se ei kannattanut ja loppui hyvin äkkiä. Tehdas koki monta muodonmuutosta vuosien varrella mutta mäntyöljyn tislaus, mäntysuovan teko ja tärpätin tislaus jatkuivat vuosikymmeniä. 1990-luvun alussa tehdas hiljeni kun mäntyöljyn tislaus lopetettiin ja homma annettiin kokonaan Oululaisten tehtäväksi ja samalla mäntysuovan teko meni Haville ja nyt myöhemmin pois Suomesta.
1998 Vattenfall suunnitteli tontille jättimäistä maakaasuvoimalaa, siihen poltettiin rahaa ja mm. suurinosa alueen tehdasrakennuksista, mukaanlukien savupiippu, pistettiin nurin. Voimala jäi toteutumatta ja nyt siinä on ilmeisesti Stora Enson varasto.
Terästehtaan historia taas juontaa juurensa juuri kuparintekoon, siitä tuli kuonaa josta monien kokeilujen jälkeen todettiin että siitä saadaan tehtyä rautaa ja taloudellisesti. Itse OVAKO oli perustettu jo aiemmin, sillä oli pieni sulatto Vuoksenniskalla ("Lurtiska") mutta kun tuo tehdas valmistui niin sitten vanhan sulattimon ajat alkoivat olla ohi. Niissä tiloissa toimii nykyisin mm. Rämön konepaja ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen Imatran paloasema.
28.02.2012 21:43
<Jouko>
Kuten tuossa heti perään aloin epäilläkin, niin eipä siellä taidakaan olla saneerauksia tehty :0) Googlella oli vain parempia lähikuvia noista konkka-komppania-kompensointi kojeistoista ja ne hämäsi. Kiitoksia kumminkin tietoiskusta viereisen tontin historiaan..!
Mikko; ei taitais sattumoisin tuo Yllikkälän muuntoasema olla sinulla ohi kulkureittien varrella? Vai Latekos Lappeenrannan maisemissa päin oli kirjeenvaihtajana? Kiinnostais vaan tietää mitä johdon rakennus työmaalle kuuluu, kun täällä Visulahden muuntoaseman lähettyvillä elellään hiljaiseloa rakentamisen suhteen...
Onkos muuten tuo 'Pylväs Ylväksen' mainitsema Joutseno 400/110 sama projekti kuin meneillään oleva Yllikkälä-Huutokoski 400kV..? Ei taida Joutsenossa olla 400 kV muuntoa..
28.02.2012 22:00
<Mikko Koho>
Jouko menee aika paljon Luu(pää)mäelle päin siitä mistä normaalisti Lappeenrannassa kuljen, ja Yllikkälän seutu, ainakin muuntoaseman "takana" Törölässä on muistaakseni aika kettumaista kuvausseutua jos on kunnolla lunta. Tosin muistikuvista on aikaa jokunen vuosi, silloin kun harjoittelussa jouduttiin Törölässä käymään. Kutostien toiseen puoleen en olekaan tutustunut.
28.02.2012 22:03
<Mikko Koho>
Joutsenossa ei ole 400kV systeemejä, lähimmät tällä seudulla ovat Yllikkälässä. Yllikkälä-Huutokoski ei mitenkään kuulu tuohon "Vuoksen sähköaseman" suunnitelmaan, sen pitäisi tulla tänne Imatran perämetsiin. 400kV olisi tullut tänne jos tuo Vattenfallin maakaasuvoimala olisi toteutunut, silloin olisi 110kV jäänyt auttamatta liian pieneksi jännitteeksi.
01.03.2012 17:23
<Late>
YL-HK johdon rakennusvaihe eteläpäässä on edelleen se, että johtoaukko on raivattu. Sen pidemmälle ei ole vielä päästy. Odotellaan, milloin on enempi kerrottavaa...
02.03.2012 19:33
<Mikko Koho>
Ja tuosta Imatran terästehtaasta sen verran että sekin on kokenut historiansa aikana monen monta muodonmuutosta, nykyisin raaka-aineena on romu josta sitten tehdään korkealuokkaisia teräksiä, käsittääkseni tehdas on investoinut ihan lähiaikoinakin siihen että saavat entistä tiukemmat kriteerit täyttävää tavaraa ulos. Syynä on se että ns. bulkkiteräksen, eli ihan peruskaman, teko ei Suomessa ole taloudellisesti kovinkaan kannattavaa toimintaa. Imatrankin tehdas seisoi joku talvi sitten pari päivää kun sähkön hinta nousi pörssissä niin korkeaksi että tuotanto ei kannattanut.
Jos jostain haluaa Imatralaista terästä etsiä niin suosittelen purkamaan Euroopassa valmistetun auton ellei merkkinä ole Fiat tai Ferrari. Muilla merkeillä on hyvin todennäköistä että esim. moottorin tai vaihdelaatikon kovalle kuormalle joutuvista osista joku on tehty tuon tehtaan tuotteista.
26.07.2015 10:12
<Lkr>
Kun nyt tämmöinen pisti silmään Googlesta ihan muuta etsiessä, niin täytyypä kommentoida tuota mainintaa uunista lentelevistä "nyrkin kokoisista jalkapallon kokoisiin" kappaleisiin. Kun jokunen vuosi sitten kävelin tuolla Ovakon uunihallin katonrajassa, niin kyllä sinne siltanosturin kiskojen tasoille oli isompiakin romunpalasia lennellyt. Mukana silloin ollut tehtaan sähkäri myös mainitsi paljon isompiakin kappaleita lentelevän välillä. Kyseisessä nosturissahan on jouduttu sähkökäytötkin sijoittamaan hieman erikoisesti, juurikin noiden rankkojen olosuhteiden takia.
