|
13.10.2012 18:09 <Öhöm!> Huomautus oikeinkirjoituksesta: "Lehden Eifeltornt." |
|
13.10.2012 17:52 <Joni> Tuossa on vielä vanhempi valaisinmalli |
|
|
13.10.2012 14:01 <Mikko Koho> En tiedä miten kävi oikeusjutussa vai onko oikeusjuttu vielä mennyt loppuratkaisuun asti. Ko. jutussa Digitan entinen mastoasentaja syyttää siviilikanteessa ex. työnantajaansa terveytensä pilaamisesta kun oli joutunut muistaakseni kolme kertaa säteilevän antennin sisään ja yksi altistus tapahtui juuri Tiirismaalla. Tapauksesta oli ohjelma tv:ssäkin aikaa sitten ja sinänsä oireet ovat kyllä sellaisia että radioaaltojen aiheuttama sairastuminen on mahdollista mutta kokonaan toinen juttu on se että kuka on vastuussa jos lähettimet eivät olekaan alennetulla teholla kuten pitäisi ja joku joutuu antennin sisään.. |
|
|
12.10.2012 23:45 <Marko> http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_radioasema |
|
|
12.10.2012 23:08 <RicuP.> Eräs perhetuttu, joka työskenteli -80 -90 -luvulla jonkinaikaa Philipsin mastohommissa, kertoi, että loisteputket paloi ilman sähköä maston lähettyvillä:D |
|
|
12.10.2012 22:01
<Mikko Koho>
Porissahan oli vanha asema joka oli rakennettu joskus sotia ennen tai heti jälkeen Olympialaisten ulkomaanlähetyksiin (kisojenhan piti olla Helsingissä jo 1940) ja kun vanhan aseman paikka jäi asutuksen ja muun toiminnan puristuksiin niin se siirrettiin uuteen paikkaan 1988. Ylehän käytti tuota ulkomaanlähetyksiin vielä 2000-luvulla mutta kun noiden lähettimien tehot ovat luokkaa 450 tai 600kW/kappale ja jostain piti säästää niin Yle luopui AM-lähetyksistä kokokaan. Muistaakseni jossakin mediassa oli tuolloin, Ylen lopetuksen aikaan, hinta paljon yhden lähettimen käyttö maksaa tunnilta. Ja muistelen jostain lukeneeni että ko. aseman rakennusten lämmitys hoituu lähettimien hukkateholla. Ilmeisesti Digita on saanut Porin asemalle jotain toimintaa muilta toimijoilta. Tuolla Lahden mastoissa voisi hyvinkin olla myös radioamatöörien antenneja, käsittääkseni paikallinen radioamatöörikerho pitää majaansa tuolla mäellä. |
|
|
12.10.2012 17:42
<muhentaja>
ULA- ja TV-lähettimet on sirretty ilmeisesti Tiirismaan mastoon jo 1967. Näissä ei siis varmaankaan ole enää muuta kuin matkapuhelinverkkoon liittyviä antenneja ellei sitten joku paikallisradio ole sinne lähetinantennia saanut. Nuo asutuksen lähellä/keskellä olevat tehokkaat AM-asemat ovat kyllä saaneet aikaan toisinaan aika mielenkiintoisia ilmiöitä, Porissakin on aikoinaan saattanut joutua kuuntelemaan lähetyksiä tahtomattaan mm. sähköuunista tai levyllä olleesta kattilasta. Muistelen jostain lukeneeni juttua, että jopa hautausmaan aidat olisivat siellä välillä soittaneet radio-ohjelmaa. Porin lyhytaaltoasemallahan oli käännettävä suunta-antenni, kentänvoimakkuus on saattanut olla melkoinen lähetyssuunnalla. |
|
|
12.10.2012 11:10
<Mikko Koho>
En tiedä onko tuossa mastossa enää varsinaisia radio- tai tv-antenneita, Lahden AM-asemahan lopetti muistaakseni 1992 enkä tiedä ovatko sen jälkeen nostaneet ylös mitään suurempitehoisempaa kuin kännykkätukiasemien antenneja ym. AM-aseman aikoihinhan antennina toimi se roikkuva vaijeri mikä oli viritetty mastojen väliin ja syöttöpiste taisi olla siinä keskellä missä oli vielä aseman lopetuksenkin jälkeen nähtävissä liitospiste paksumpana kohtana. Käsittääkseni tuo antenni"lanka" on sittemmin poistettu. Eräs eläkeläinen tiesi kertoa että kun lapsena asui tuon aseman lähettyvillä niin radioaaltojen voimakkuus oli sitä tasoa että kun laittoi kattilan kannet oikealle etäisyydelle toisistaan niin saattoi kuunnella ilman mitään vastaanotinta tuon aseman lähetystä :) |
|
|
12.10.2012 10:30 <Topiax> Käytetäänköhän tässä mastossa kaapeleiden ohella aaltoputkea? |
|
|
12.10.2012 07:38 <Mikko Koho> Ja noihin korkeiden mastojen piuhoihin saatetaan syöttää pienellä virtaamalla typpeä että pysyy lievä ylipaine kaapelin sisällä eikä kosteus pääse tekemään tuhojaan. Kuulemma ainakin aikoinaan Joutsenon tv- ja radioasemalla rännien syöksyvesiputket oli tehty mastoon menevien kaapelien sisällä käytettävästä putkesta.. |
|
12.10.2012 07:33 <Mikko Koho> Se ainakin tuli mieleen että jos koneistoa katsoo ylhäältä päin niin olisiko pyörimissuunta myötäpäivään? Päättelin sen veden tuloputken suuntauksesta. |
|
12.10.2012 01:37 <RicuP.> Olen nähnyt erään Airam 125W elohopealampun, joka oli viime syksyyn asti vuodesta -74 ollut katuvalokäytössä. Ei enää jaksanut palaa kunnolla, vaan syttyi enää vain ajoittain palamaan!:) Liekö ollut kuristimesta kiinni, miten kauan lamppu kestää. Valaisin oli joku PSO. |
|
|
12.10.2012 00:50
<Hartsa>
Neonvalo kestää =) Vain 77v palanut yhtäsoittoa... On loistaneet http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288472580084.html |
|
|
11.10.2012 21:01 <Hartsa> muistelen että aikoinaan mastossa oli 200w lämmitys systeemi jotta pysyi radiopiuhat sulina lähetystä varten, Jotta markusetä pääsi paskalle....näin oli aikoinaan tuumannut oli jäänyt mikki auki. |
|
11.10.2012 14:42
<Jouko>
Tarkemmin kun katsoo niin kaikki muut paitsi ylävasemman kuormanerotin, ovat sammutuspiiskattomia malleja joilla ei kummoisia virtamääriä turvallisesti katkaista, eli tosin sanoen pelkkiä jännite-erottimia. Kojeistorakenteen "sisäpuolella" lisäksi työ/huoltoerottimet esim. vähäöljykatkaisijan lähempää fiksaamista varten. Tiilikopissa lienee sähköaseman kaukokäyttölaitteistot sekä jonkinasteinen valvomo. Eiköhän vanhat kj-kojeistot ole sieltä jo aikoja sitten purettu... |
|
|
11.10.2012 14:24 <Jouko> Kertoisiko vastakuva tästä jotain? Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5627 |
|
10.10.2012 10:41 <STP> Raahenseudussa (paikallislehti) oli pikkujuttu tänään, että ruuhi on saatu korjatuksi ja voimalaa yritetty käynnistellä, mutta jotain ongelmaa on, eikä voimala ole vieläkään tuotantokäytössä. |
|
|
09.10.2012 23:49
<RicuP.>
''Nousin lyhtypylvääseen Kiersin lampun paikoilleen Ja taas loisti valot Moskovan'' |
|
09.10.2012 16:27
<Jouko>
Siitäpä kuvauspaikkaa arpomaan: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=403216&n=6844509&scale=80000&width=600&height=600&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi |
|
09.10.2012 16:12
<Jouko>
Kyseinen kuvauspaikka kartalla: (ilmakuvassa erottuu jopa taustan vetoeristimet) http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Rinnankytkenn%C3%A4n+pylv%C3%A4s&srs=EPSG%3A3067&y=6822695&mode=orto&x=400576&lang=fi |
|
09.10.2012 04:03
<Mikko Koho>
Ja yksi mitä protestoin nykyisin aika paljon vastaan on se että monella firmalla toimialaan katsomatta, myös sähköpuolella, on se että mitään negatiivista tietoa ei saisi lähteä firmasta ulos. Näinollen juurikin esittelypuolen ihmiset saatetaan pitää autuaan tietämättöminä siitä mitä itse kohteessa tapahtuu tai sitten kerrotaan ympäripyöreyksiä mitkä eivät kerro koko totuutta. Fakta vain on se että jos firma ei rehellisesti ja avoimesti suostu myöntämään itselleen käyneitä kämmejä, mitkä voivat isossa firmassa olla isoja ja kalliitakin, joskus jopa hengen vieviä, niin puskaradion lähettimen teho alkaa kyllä kasvamaan ja niitä puskaradion lähetysmastoja alkaa tulla entistä kattavammin. Ainakin henkilökohtaisesti näkisin mieluummin että firma kertoo itse omat kämminsä kuin että ne tulevat ns. kaupungilla vastaan. Ohjeita ja määräyksiä kyllä laaditaan sen varalle että firman julkisuuskuva saadaan pidettyä siistinä mutta samaan aikaan epävirallinen tiedonkulku senkuin lisääntyy ja sitä tiedonkulkua ei papereilla tai yksittäisiä ihmisiä vaientamalla pysäytetä. |
|
08.10.2012 21:23 <calm> Hailuoto on tuossa ihan liian lähellä, että siellä tulisi käytyä. Ainoa koko Pohjois-Suomen kunta, jossa ei vielä ole tullut käytyä, kun Kuhmon sentään paikkasin kesällä.. Mutta kyllä vielä joku päivä! |
|
|
08.10.2012 19:15 <Jouko> -Vai onkos Calm jo Hailuotoon kerennyt tutustua? ;) |
|
|
08.10.2012 19:13
<Jouko>
Kuvat eivät kerro kaikkea, sillä paljon on omin silminkin nähtävää ja koettavaa Kannonkosken seudulla. Kuvasarjalle tulee vielä jatkoa jossain määrin Hailuodosta, ja onpahan tuo Ruotsin matkan kuvasarjakin vielä kesken. Yl-VT 400 kV voimajohdostakin voi kertyä 'joitakin' rakentamisajan otoksia... |
|
|
08.10.2012 18:48
<Janne Pohjala>
Niinhän se on, että yrityskansalaisuus hoidetaan nykyään tuulivoimalla mediatemppuja tekemällä. Ei sijoittamalla historiaan. Imatralla kun olisi tarinaa vaikka kokonaiselle sähköseikkailumuseolle. Alkaen bulvaanisijoittajista, koskiosuuksista, Vallinkosken voimalaitoksesta, karbiiditehtaasta ja sen tulipalosta, konkurssista, Elektrometallurgista, Imatraknkosken ja Tainion voimaloista, patovalleista, Imatran rautatehtaasta, Kuparitehtaasta jotka sähkö mahdollisti, miten "Rautarouva" toi sähkön Suomeen. Sääli ettei tuollaista ole kosken kupeessa turistien kohteena ja tekniikasta kiinnostuneiden paikkana. Tarinaa olisi. Kärjen asemasta tuli mieleen vielä että Rautarouva-linjan käyttöönotto oli 16. tammikuuta 1929. Tähän runkoyhteyteen liitettiin sähköasemien kautta sen varrella sijainneita sähkölaitosten alueverkkoja. Mitähän oli Kärjen aseman ja Rouvan välissä alussa, jos vasta myöhemmin tuli 110 kV / 20 kV tulo? Kärki ei ollutkaan alusta pitäen Rouvassa kiinni? 1929 tapahtui Lappeenrannan seudulla muutenkin. Esimeriksi Lauritsalan 1924 avattu tasasähköverkko vaihtoi 1929 vaihtosähköön joka tuli Imatralta. |
|
|
08.10.2012 17:23
<Marko>
Kokeilin kerran 45 W energiansäästölamppua 125 W valaisimessa. Kuristimen vuoksi valo oli hyvin himmeä ja syttymisessäkin taisi olla ongelmaa. 30 W lamppu taisi palaa vähän kirkkaampana, muttei kunnolla. 15 W lamppu 50 W valaisimessa sen sijaan on toiminut. Uusi 125 W lamppu on noin neljä kertaa niin kirkas kuin 23 W lamppu, mutta 23 W lamppu voi olla kirkkaampi kuin himmentynyt 125 W lamppu. 125 W valaisin kuluttaa kuristinhäviöineen noin 140 W. Netistä luin, jotta esim. Idmanin Cupola-elohopeahöyrylamppuvalaisimia on muutettu ledikäyttöisiksi. |
|
|
08.10.2012 13:53
<Mikko Koho>
Tuo museo taisi jäädä eläköitymisen takia heitteille. Tarjouduin tuonne sillä verukkeella että kumoan väitteet siitä ettei nuorta polvea vanhat rojut kiinnosta ja olisi ollut saumaa miettiä tulevaisuuden kuvioita siinä vaiheessa muutenkin kokonaisuutena. Mitään vastausta ei kuulunut siltä joka tuon paikan omistaa, ts. ei kiinnostanut. Tuo jutussa oleva sähkömestari on/oli Lpr:n kaupungin palkkalistoilla, ei energian. Oli ennen siellä mutta kun sähkölaitos eriytettiin niin jäi "rajan toiselle puolelle." Tuo museo saatiin tehtyä juuri ennenkuin sähkölaitos muuttui osakeyhtiöksi. Vähän parempi mutta samansuuntainen kohtalo on käynyt Imatran voimalan näyttelylle. Se on aikoinaan rahaa käyttäen pystytetty. Nyt olisi korkea aika päivittää ja siistiä paikka mutta ketään ei kiinnosta eikä tunnu kuuluvan kenenkään vastuulle. Se on säilynyt likipitäen samana ainakin vuodesta 1997 lähtien, siis silloin kun firma oli IVO, näin muistini kertoo. Ihan samat tavarat on edelleen samoissa paikoissa, vain logo on muuttunut vuosien varrella ja esitteet, nekin huonompaan suuntaan. |
|
|
08.10.2012 11:47
<Janne Pohjala>
Paikallinen lehti tietää kertoa sähkömuseosta, jonka puuhamiehen mukaan Kärjen asema olisi valmistunut jo 1929: "Vuonna 1929 valmistunut Kärjen kylän sähköasema lähti Kuutostien levennyksen alta. Sen säilyttäminen ei tainnut kiinnostaa ketään, Korkiakoski sanoo." Koko juttu löytyy täältä: http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=15417 1929 olisi siinä mielessä järkevä vuosi että Imatran voimalaitos valmistui 1929. Rautarouva -linja aloitettiin 1925 ja valmistui 1929. Ja eikös se ihan siitä Kärjen edesmenneen sähköaseman läheltä mennyt? Nykyisinhän lähin sähköasema on sitten Ylikkälä. Lehtijutun mukaan Energian museo löytyy Simolantieltä Lappeenrannasta. Pitääpä joskus käydä. |
|
|
08.10.2012 09:49 <calm> Ehditpä sitten kulkemaan nämä nurkat ennen minua, kun se aina vaan oli listalla. :-) Tästä etelään oli vielä jotain rippeitä nelivitosesta jäljellä siellä täällä, mitä joskus keväällä viimeksi googlemapsia selasin. |
|
08.10.2012 08:17 <RicuP.> Harvinaisen näköset valaisimet, ei ole aikasemmin tullu vastaan:) Sekavalolampuilla. |
|
|
08.10.2012 08:03 <RicuP.> Es lamppu ja hehkulamppu toimii molemmat myös vanhan kuristimen ja konkan kanssa. |
|
|
08.10.2012 07:59 <RicuP.> Olen pari Siemenssin valaisinta modannu natikalla toimivaksi. Uudet palikat menee heittämällä paikalleen, kun on sytyttimellekin jo valmiiksi paikka. |
|
08.10.2012 00:43
<Mikko Koho>
http://www.vesirakentaja.fi/kuvat/esitteet/salevanesite.jpg http://www.vesirakentaja.fi/html/voimalaitokset/saleva.html |
|
|
07.10.2012 21:38 <J.P> Elenian... |
|
07.10.2012 14:23 <Jouko> Vuoden 2009 ilmakuvassa säiliön vedenpinta oli melko korkealla, ehkä kahta kolmea metriä vaille "täysi". Uudessa ilmakuvassa kahden satelliittikuvan rajat menevät ikävästi juuri säiliön poikki, joten vesimäärä ei niistä näy. Miten lienee aaltoilutilan tilavuuden laskenta tämän kaltaisessa vesivoimalassa, sen kertokoon joku tietävämpi..! |
|
|
07.10.2012 09:22
<jari>
Tuon kuvun alla koneisto? Mahdollisesti pystysuuntainen Kablan? |
|
07.10.2012 01:25 <Jouko> Kannonsaha on täältä etelään. Mahdollisesti Hilmosta on sähköä sinne vietykin, jos 45 kV verkkoa on saatu muinoin odotella. Kuulemma Kannonsahallakin on ollut joskus vesivoimala Kannonkoskessa (putous 10 metriä). Ilmakuvassa vanha pato siellä kyllä näkyykin, että sen puolin juu.. |
|
07.10.2012 01:01
<Hartsa>
vissiin kongonkankaan 45 odottelee purkua..ehkä... |
|
07.10.2012 00:59 <Mikko Koho> Aikamoinen sattuma.. |
|
|
07.10.2012 00:55 <Hartsa> oisko ollut tästä lähtö kannonsahalle... |
|
|
06.10.2012 17:44 <Jouko> Monia vuosia sitten soi YleX tiistai sekä perjantai-iltaisin lähinnä elektronisen musiikin ja 90'show:n kannalta. Nyt eksyin kanavalle vain sattumalta... |
|
|
06.10.2012 04:07 <Mikko Koho> Hetkonen, Joukokin kuuntelee ko. ohjelmaa? Arvasin että joku täältä taatusti mutta jostain syystä en ihan arvannut herra J:tä. Kyllä se totta on. Ja yhtä totta on sekin että siitäkin on erimielisyyttä täällä että kuuluuko musiikki ylipäätään ko. näytöksiin vai ei, ainakin mitä rannoilla kesäisin ihmisiä on kuullut ja mitä on ns. kadulla tullut kommentteja vastaan. Oma kanta on muuttunut sen jälkeen kun nyt syksyllä koski on kuohunut ilman mitään musiikkia yötä päivää ja toive lähti siitä kun kuulin yhden osan koskinäytöksen raitaa Youtubessa joko laillisesti tai laittomasti ladattuna ja sen laatu siellä voitti kosken rannan 100-0 vaikka kuuntelulaitteena oli korvanapit. Toimi autossakin paljon paremmin mitä tuolla kuvan osoittamassa paikassa. |
|
05.10.2012 22:55 <Jouko> Mäntyharjun ja Kouvolan rajamailla, ei niinkään Jaalassa: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4296 |
|
|
05.10.2012 22:41
<Iota>
Joo, sitä Tuusulan tapausta tarkoitin ja tuo onnettomuusraportti on kyllä asioita valottava. Raportin mukaan Tuusulan täyttölaitoksessa pumpataan happikaasua pulloon täyttökäyrien mukaan niin kauan, että haluttu paine-lämpötila kombinaatio toteutuu eli pullossa on 300 bar 15 asteen lämpötilassa. Täyttölinjassa on kova paine (300bar tai yli) suhteellisen korkeassa lämpötilassa ja siis happi on siinä höyrystyneenä eikä nesteenä. Silloin muinoin pullojen täyttö oli toisenlaista. Ne ajettiin yksitellen täyteen kylmällä tavaralla. Täyttöputki liitettiin ilman sen kummempia adaptereita suoraan täytettävään pulloon messinkimutterilla. Täyttäjä jätti liitinmutterin ensin vähän löysälle ja laski putkesta ja täytettävästä pullosta ensin 'löysät' pois. Sitten tavaran kylmennettyä kiristi sen liitinmutterin vauhdissa kiinni (messinkiavaimella?). Hurjan näköistä touhua, mutta ammattimies osasi sen tehdä! Itse täyttölinjassa ei kai silloin suuria paineita ollut. Jos täytettävä pullo ei olisi ollut tyhjä, vaan siinä olisi ollut jäännöspainetta, ei koko täyttö ehkä olisi onnistunut ilman pullon jäähdytystä tai tyhjennystä sen täytettävän pullon aiheuttaman vastapaineen takia(?). Normaalisti kuitenkin täytettävä pullo oli kuitenkin aina lähes tyhjä, ja tavara sinne voitiin ajaa pienellä paineella ja rauhallisesti. Myös paineen nousu, kun pullo alkaa täytön jälkeen lämmetä, on rauhallinen eikä äkkipikainen reaktio. Tuossa Tuusulan tapauksessa lämmin kaasu ajettiin suurella paineella pulloon. Kaasun virtausnopeus tyhjään pulloon nousi suureksi (lähelle äänennopeutta) ja irronneet partikkelit repi kipinää pullon rakenteista, minkä kipinän ympärillä ollut happikaasu kyllä 'huomasi'! Tuossa on Messerin ilmakaasutehtaista: http://www.messergroup.com/de/Daten/Videos/index.html jossa on mm. video ilmakaasutehtaasta 'installation of the air separation plant in Salzgitter'. Woikosken tehtaista ja historiallisesta toiminnasta on aika uusi juttu (Woikoski oli näköjään yhteistyössä AGA:n kanssa jo aikoinaan): http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=1237 Teollisuusneuvos Sven Palmberg (1909–1993). Tuon yllä oleva ei mainitse Woikosken toimineen Voikkaan tehtailla Kouvolassa, vaikka eihän Woikosken omakaan toimipaikka Jaalassa niin kaukana siitä ollut. Voikkaan tehtailla oli kuitenkin sekä happitehdas että karbiiditehdas. Kotonakin oli aikoinaan asetyleenikehittimet kaasuhitsausta varten johon kalkkikarbidia tarvittiin. Jostain se kalkkikarbidi niihin tuli, olisiko sitten ollut sieltä Voikkaan tehtailta? En tiedä. Adolf Messerkin näyttää olleen jo asetyleenin ’isiä’ 1800-luvulla. Onko sinulla enemmän tietoa noista karbiditehtaista ja niiden ja muiden happitehtaiden koneistoista? Wikipedia Voikkaan tehtaista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymmene |
|
|
05.10.2012 22:41 <Jouko> Liekö sama "Mikko Imatralta" joka kertoi Daruden soivan koskinäytöksissä ja toivoi radiosoittoa kys. artistin kappaleelle DJ Orionin iltaohjelmassa YleX:llä? :o) |
|
|
05.10.2012 18:16 <Jouko> Erotinasema on/oli edelleen 45 kV käytössä, kun elokuun puolivälissä saman kuvakulman tsekkasin. Ainoastaan Konginkankaan linjaerotin oli aukiasennossa, muiden ollessa kytkettyinä. Jokseenkin oli vesakoitunut tämä etualan maasto ettei kunnon kuvaa meinannut saada zoomailtua, joten yllä oleva kuva pysynee toistaiseksi ainoana lähikuvana.. |
|
|
05.10.2012 16:51
<Jouko>
Itsellä on pari vanhaa kauhavalaisinta kierrätetty käyttöön, joista kummassakin on kuristin ohitettu ja eh-lampun tilalle laitettu hehkulamppu sekä 23W energiansäästölamppu. Jälkimmäistä katsellessa näin pimeään vuodenaikaan eroa eh-lampun ja e.s-lampun välillä ei mahdottomasti ole, mutta virran kulutuksessa näitä polttaisi liki nelisen kappaletta yhden sijaan. Kylmiltään syttyessäkin ajallinen ero on varsin pieni.. Onkos muilla kierrätyskauhavalaisimia tms. käytössä? |
|
|
05.10.2012 14:47
<Marko>
Itse sain tietoa suunniteltavasta kiellosta keväällä 2008. Alkuperäisen esityksen mukaan kielto olisi tullut voimaan jo noin kolme vuotta sitten, mutta siirtymäaikaa lisättiin viidellä vuodella. Vielä asetuksen julkaisemisen jälkeenkin asennettiin uusia elohopeahöyrylamppuvalaisimia. Ilmeisesti tieto kiellosta ei saavuttanut heti kaikkia ammattilaisia, tai siihen ei muuten vaan reagoitu, vaan suunnitelmat tehtiin kuten aina ennenkin. Luulempa, ettei tietoa tulevasta valaisimien uusimistarpeesta ole vieläkään esim. monella kerrostaloyhtiöllä, vaan asiaa aletaan ihmetellä siinä vaiheessa, kun piha pimenee. Lähes kaikkiin uudempiin elohopeahöyrylamppuvalaisimiin olisi mahdollista asentaa natikan kuristin ja sytytin, mikä olisi ekologista, koska koko valaisinta ei tarvitsisi uusia. Tämä olisi kuitenkin luullakseni vähän työläämpää ja laillisuudenkin kannalta ehkä tulkinnanvaraista. Mitä tässä vaatimuksia ja tuotetietoja vähän silmäilin, niin kyllä, korvaavat natikat poistunevat 2015, mutta korvaavia monimetallilamppuja taitaa saada. Vielä ehtii ostaa lamppuja varastoon, jos haluaa. Uusittaessa valaisimia olisi mahdollisuus kiinnittää huomiota valaisimien valonjakoon ja optiseen hyötysuhteeseen, mutta usein näin ei tehdä. PS: BILTEMAan on juuri nyt tullut myyntiin elohopeahöyrylamppu-ulkovalaisin :D |
|
05.10.2012 07:36
<Mikko Koho>
Hyvää perjantai-huomenta lukijat! http://www.youtube.com/watch?v=hZCl6Ux8zz0 |
|
|
05.10.2012 02:26 <RicuP.> Nyt siihen tulee joko Siteco tai philips, kun jälkimmäinen ajoi Idmanin alas. |
