Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	17.10.2012 18:12 <Jouko> Näitähän on myös metsän vihreinä pömpeleinä saatavilla. Pikkuhiljaa yleistyvät mm. uusissa kaapeliasennuksissa, kun ns. runkokaapelista otetaan kuluttajaliittymät esim. lomamökeille yms.
	17.10.2012 17:30 <Tuomo Y> Noista vuorotteluista. Suomalaiset menneet wanhat puhelinavojohdot voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: äänitaajuudella (4kHz) toimineet tilaajajohdot sekä keskusten väliset yhteydet ja kantoaaltotekniikkaan perustuneet (up to 150KHz) kaukoyhteydet. Tilaajajohto on siis nykynimeltään "asiakasyhteys" . Vuorottelut olivat varsinkin keskusten välisissä ja kantoaaltoyhteyksissä hyvinkin tarkkoihin kaavoihin perustuvia. Pisin peruskaava oli 12,8km, jossa jokainen vuorottelupiste määräytyi. Peruskaavaa ei voinut lopettaa kesken ,joten etäisyyksien sovittamiseen oli lyhennyskaavoja 6,4km..3,2km...1,6...jne joita yhdistelemällä saatiin haluttu pituus täyteen. Kaavaan valintaan vaikutti etäisyyden lisäksi lankojen määrä orsilla. Vuorottelussa langat kiertyvät toistensa ympäri tietyissä jaksoissa, kuitenkin niin, että naapurijohdoilla kierymisjakso on erilainen. (Tämä sama periaate on edellen mm. tietoverkkokaapeleissa) . Äänitaajuusyhteyksillä vuorotteluväli oli 200 metrin kerrannaisina. Kaikkein tiukimmin oli vuorottelut 150kHz kantoaaltoyhteyksillä, jossa vuorotteluväli oli yleensä 100metriä (joka toinen pylväs/pari) . Jos kantoaaltolinjan pylväiden väli poikkesi, esim. tien tai vesistön ylityksen vuoksi +-5m normaalista 50 metrin nimellisetäisydestä, vuorotteluhaarukka sijoitettiin jännevälille roikkumaan, jotta nimellisetäisyys toteutui. Ohessa linkki yhteen vuorottelua käsittelevään jenkkiartikkeliin. Siinä olevat periaatteet pätivät hyvin pitkälle Suomessakin. http://www.the-electric-orphanage.org/transpositioning/
	16.10.2012 23:55 <Mikko Koho> Tuota.. En lähtisi leikkimään. Noiden antureiden pimentäminen kun on suhteessa yhtä fiksu temppu kuin heittää polkupyöräteline, penkki tai vastaava junaradalle. Voimalan seisauttamisen lisäksi kun voi mennä tulvaluukut pimeäksi ja sitten ei olekaan enää välttämättä kovin kivaa jos vedet tulevat yli äyräiden. Useasti- tai useimmitenhan nuo pinnankorkeuden mittaukset on ainakin kahdennettu eli jos yksi mittari menee sekaisin niin toinen jää vielä jäljelle. Mutta silti. Mutta käsittääkseni nuo on usein tehty painelähettimellä, eli putken päässä on määrätyssä syvyydessä anturi joka mittaa vedenpainetta. Sama periaate kuin jos sukellat syvään uima-altaaseen ja korvissa alkaa tuntua. Anturi mittaa siis yläpuolella olevan veden painoa, lähettää siitä sähköisen tiedon ohjauslaitteistolle joka, anturin signaalin perusteella, päättelee vedenpinnan korkeuden. Noissa pintamittauksissa on käytetty ties vaikka mitä tekniikkaa, uimuria, kapasitiivista mittausta jne. mutta ilmeisesti paineanturi on kaikista immuunein veden mukanaan tuomalle roskalle ym.
	16.10.2012 22:02 <Jouko> Eikös Utsjoen sähköasema juurikin ole 20kV jakeluverkon asema FG:n voimajohdossa? Onkos tuo Kinnulakin? Tuon raportin sivulla 12 kerrotaan USO:n muuntamoiden ja sähöjohtojen olevan enimmäisiältään varsin nuorehkoja, vanhimmat vuodelta 1981
	16.10.2012 21:46 <Jouko> En nyt muista mikä nimitys tuolle vedenpinnan korkeusanturille oikein oli, mutta sellaiset näkyi olevan ylävedessä heti välpän läheisyydessä täällä Huopanalla sekä Hilmolla. Kuvakin taisi tulla jos galleriasta uupunee.. Sen tarkemmin ei tullut tutkittua että saisiko niillä voimalaa äkisti seisahtumaan... ;-)
	16.10.2012 21:27 <STP> Tuossa joku vanha raportti josta näkyy Utsjoen sähkösyöttö: http://www.tem.fi/files/18210/KTM_Raportti_2007_09_14.pdf Tuon perusteella syötetään Fingridin sähköasemasta suoraan 20kV jakeluverkkoa? Kun kerran Utsjoen sähköosuuskunta ei omista yhtäkään isompaa muuntajaa.
	16.10.2012 21:07 <Mikko Koho> Ja oliko tuo ulkona oleva kaaos "seitsemästä atomipommista" peräisin vai oisko vain joku jakelumuuntaja kypsynyt tehtäväänsä ja possahtanut..
	16.10.2012 19:30 <Marko> 50 W elohopeahöyrylamppualaisin, jonka kupu ei kestä UV-säteilyä.
	16.10.2012 18:30 <RicuP.> Ei se atomipommista johtunut, vaan vika oli siinä, että sulake oli jätetty löysälle:D
	16.10.2012 18:18 <RicuP.> Tuo valaisin ei olekaan kovin vanha
	16.10.2012 18:16 <RicuP.> Mitähän sen perässä on ollut?
	16.10.2012 18:13 <calm> Jostain väärinkäsityksestä varmaankin on ollut kyse. Onhan noissa isommissa muuntajissa toki se 20 kV:n kytkinlaitoskin, mutta vain kompensoinnille.
	16.10.2012 18:13 <RicuP.> Kääntökytkimen valmistaja on Celcast Oy Karjaa. Tuon näköistä pistorasiaa en ole aijemmin nähnytkään. Kansi on roikkunut niin että seinästä on lähtenyt maalit.
	16.10.2012 18:12 <calm> Samat mainitut tavat Suomessakin ovat laajalti käytössä olleet jakeluverkoissa. Kantoaaltoyhteyksillä yleinen tapa näytti olevan, että toinen pari kääntyy joka toisella pylväällä ja toinen pari sitten limittäin joka toisella. Vähän harvempia on nämä kierretyt parit olleet kuin nykyiset CAT6. Jos puhelinpareissa oli kierre 50-400 m, niin olikohan CAT6:n vastaava mitta 12 mm.
	16.10.2012 18:07 <RicuP.> Koneen tehdas oli tuohon aikaan jo Hyvinkäällä.
	16.10.2012 18:05 <calm> Melko pärähtäneitä oli kyllä osa kuvista. Lisäksi olivat hirvittävän isoja niin pikselimitoilta kuin tiedostokooltaankin. Pikkusen jos skarppaisi seuraavassa erässä? Digikameralla on halpaa ottaa useampikin kuva peräkkäin, että voi valita sitten vähemmän tärähtäneitä julkaisuun asti..
	16.10.2012 18:04 <RicuP.> Avonaiset sähkötaulut kuuluivat Koneen valikoimiin vielä tuohon aikaan!
	16.10.2012 18:00 <RicuP.> Oli hienoja kuvia vanhoista systeemeistä!
	16.10.2012 16:46 <Hartsa> AP-KLH johto päättyy tästä vasemalle on pääte pylväs. Liekkö sitten joskus ollut yhteys kontiolahteen ??
	16.10.2012 13:59 <Mikko Koho> Kiinnostaisi tietää että miten tuon "Ohjaustapa automaatti"-napin takana oleva järjestelmä on toteutettu, "vanhalla tekniikalla" vai logiikalla. Onko koneilla jotkut pintarajat joiden perusteella niitä ajetaan päälle/seis, onko siellä joku kello joka ajaa silloin kun sähköstä saa jotain hintaakin jne..
	16.10.2012 13:51 <Kaaviokilpi> Ei varmuutta, mutta oma arvaus seuraava: KOA=Koiralampi, KOK=Kokkola, KLH=Kontiolahti, AP=Alapitkä, MJL=Majoonlampi
	16.10.2012 13:34 <Mart> Johtimien risteilyä eli vuorottelua tehtiin ylikuulumisen kompensoinniksi, jos muutama avojohto kulkee samoissa pylväissä vierekkäin. Puhelinjohtimien vuorottelua varten on 2 vaihtoehtoa, viroksi "ristatus" ja "keerdlus" ("kierteily"?). "Ristatus" näkyy kuvassa, "keerdlus" tehtään sujuuvasti 2:ssa pylväsvälissä, jossa keskimmäisessä pylvässä johto kiertyy 90 astetta.
	15.10.2012 23:20 <Hartsa> Joo on vähän kamera tärähtänyt....valitan otosta et tuli noin huono ;)
	15.10.2012 22:01 <Jii> Kahvin juontia voisi jatkossa vähentää ennen kuvausreissua ;-)
	15.10.2012 20:41 <Hartsa> voi ollA -60 luvun Alusta nämä valot
	15.10.2012 20:21 <RicuP.> Aika iso kulma varressa, kuitenkin suht kapealle tielle.
	15.10.2012 20:18 <RicuP.> Tuntematon valaisin aika ohkasen putken päässä. Epäilisin kuitenkin, että ovat jostain -60 luvulta, koska amkaa ei -50 luvulla vielä ollut.
	15.10.2012 20:10 <Hartsa> ahaa eli siis on mahdollista muuttaa tarvittessa 125W Eh lampulle.....??
	15.10.2012 20:07 <RicuP.> Konkka ja kuristin 125/80W kytketty 80W.
	15.10.2012 19:05 <Marko> Utsjoen kommenteista en löytänyt tuonsuuntaista tietoa. Monet MV:n sepustukset ovat kaikessa mielenkiintoisuudessaan sen verran vaikeaselkoista tajunnanvirtaa, ettei niistä kannattane kovin pitkälle meneviä johtopäätelmiä tehdä ainakaan ilman erityistä varovaisuutta. Fingridin uutisessakaan tuskin on mainittu jakeluverkkoa kytkettävän muuntajakoneen kolmansioon?
	15.10.2012 01:16 <RicuP.> Talo mahtuisi hyvin tuohon alle:D
	15.10.2012 01:13 <RicuP.> Kyllä ovat:) Valmistaja on luultavasti BBT France ja malli on OVR 300. Jos tarkkaan katsoo niin tuossa valaisimen kyljessä lukee kahden viivan välissä BBT. Ranskalaisia valaisimia tuohon aikaan, en olisi uskonut:D
	15.10.2012 01:08 <Jouko> Nyt kun tarkemmin katsoi niin tuo taustan tönöhän on tiilirakenteinen, ehkä vanha valvomorakennus? KKP:n kiinteistöjaotuksessa paikalle on merkitty runsaan hehtaarin kokoisen tontin rajat..
	15.10.2012 01:08 <RicuP.> Ja tämä on BBT France OVR 300.
	15.10.2012 01:05 <RicuP.> Valmistaja on luultavasti BBT France ja malli on OVR 150. En ole kyllä 100% varma.
	15.10.2012 00:31 <Jouko> Äänekoski-Petäjävesi voimajohdossakin jonkinmoisia koe-eristimiä bongailtu, liekö ihan komposiittitavaraa vai vanhempaa posliinia kuten Spireleceissä? Vrt. http://goo.gl/maps/4U6Ib Tuossa Petäjäveden kuvassakin näkyvät taaimmaisena: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=558
	14.10.2012 23:50 <Jouko> Tästä vasemmalle erkaneva johto sekä loppupäässä jököttänyt pylväsmuuntamo purettu loppukesästä. Vrt. http://goo.gl/maps/xC4zd
	14.10.2012 22:46 <Jouko> Lukemista ei oikein selkoa ota mutta näin seittemää vuotta myöhemmin 95e10 -> 1.865e !!
	14.10.2012 20:22 <Jii> Sen kun tietäis mutta veikkaan että näiltä sivuilta mm. Utsjoen kohdalla ja jostain MV:n kommentista...?! Joku sähköinssikin puhui vuosia sitten asiasta. Edellisen kommentin taustat liittyivät jossain FG:n linkkiuutisessa mainittuun 20kV kytkinlaitokseen Isoniemen sähköasemalla. Ehkä siitä jäänyt käsitys??
	14.10.2012 17:56 <Marko> Mistä tuollainen luulo on saanut alkunsa, että Fingridin muuntajiin kytkettäisiin jakeluverkkoa?
	14.10.2012 17:14 <Marko> Noita voinee jo kutsua suuriksi seisoviksi pylväiksi, toisin kuin jotain kymmenen metrin puupölkkyjä :)
	14.10.2012 15:33 <Hartsa> Varmaan vielä ovat toiminassa..
	14.10.2012 01:22 <Jouko> http://www.arjenhistoria.fi/actions/viewimage.php?id=1194937&imgres=lres Linkitetyn kuvan tiedot ko. Arjenhistorian sivulta, mikäli linkki joskus vanhenee: "Kuvanumero: 3540 Kuvausaika: 1970-1971 Paikkakunta: Mikkeli Aihe: 100 kV:n, jousella toimiva öljyn katkaisija. Laitteen on valmistanut Strömberg. Lisätiedot: Matti Niinivaaran kokoelma. Kyseinen kuva on löydettävissä IVO Sähkömuseon inventaarin kansiosta 2. Kansion selkämyksessä on teksti: Sähkömuseo inventaari v:lta 1970–1971. Varkaus. Var. käyttö. Mik.käyttö. Juv.käyttö. Pie. käyttö. Petäjävesi. Pe. käyttö. Kill.käyttö. Kansio sisältää museomateriaalia Varkauden ja Petäjäveden käyttöpiirin alueelta. Varkauden käyttöpiirissä kuvat ovat Varkauden, Mikkelin, Juvan ja Pieksämäen muuntoasemilta sekä Petäjävedellä Petäjäveden muuntoaseman sekä Killinkosken vanhan voimalaitoksen kuvia. Kansiosta löydettävä lisäselvitys kuvasta: "Kuva esittää 100 kV:n öljyn katkaisijaa. Se on järjestyksessä toinen tästä BBC:n tyypistä, joka otettiin voimalaitoksillamme käyttöön. Siinä on se ero käyttömekanismissa, että tämä on jousella toimiva, kun ensimmäinen katkaisijamalli oli moottorikäyttöinen. Tämä on ensimmäinen Suomessa valmistettu 100 kV:n katkaisija ja se on BBC:n myöntämällä lisenssillä valmistettu Strömbergin toimesta." IVO Sähkömuseon inventaarin kansio 2. Säilyttävä museo: Sähkömuseo Elektra"
	14.10.2012 00:49 <Jouko> Tekstikopio yksivaihemuuntajista Pieksämäen SA:lla Arjenhistorian ensin mainitusta linkistä: "Kyseessä on entisen Matti Niinivaara -kokoelmaan kuuluva valokuva. Kyseinen kuva on löydettävissä IVO Sähkömuseon inventaarin kansiosta 2. Kansion selkämyksessä on teksti: Sähkömuseo inventaari v:lta 1970–1971. Varkaus. Var. käyttö. Mik.käyttö. Juv.käyttö. Pie. käyttö. Petäjävesi. Pe. käyttö. Kill.käyttö. Kansio sisältää museomateriaalia Varkauden ja Petäjäveden käyttöpiirin alueelta. Varkauden käyttöpiirissä kuvat ovat Varkauden, Mikkelin, Juvan ja Pieksämäen muuntoasemilta sekä Petäjävedellä Petäjäveden muuntoaseman sekä Killinkosken vanhan voimalaitoksen kuvia. Kuvasta olevaa lisätietoa: "Pieksämäen muuntoasemalla on käytössä vielä kolme kappaletta l-vaiheisia 100 kV:n muuntajia. Tämä muuntajatyyppi oli käytössä Viipurin, Lappeenrannan ja Hikiän muuntoasemilla vuonna -28. Kullakin näistä asemista oli niitä neljä kappaletta, joista 1 oli varalla ja voitiin kytkeä minkä kolmen tilalle tahansa. Nämä muuntajat ovat teholtaan 2000 kVA, siis yhteensä muuntajateho 6000 kVA, Silloisissa oloissa se oli huomattavan suuri luku. Niitä on jäljellä nämä kolme kappaletta ja jossain vielä kuulemma on jäljellä toinen samanlainen ryhmä, joten suotavaa olisi, että tällainen neljän ryhmä saataisiin säilymään, vaikkapa vain kuoret. Täällä on myöskin muuntajasuojaukseksi asennettu 100 kV:n öljykatkaisija. Se kuuluu siihen poikkeavaan ryhmään, jossa kaikki kolme 100 kV:n vaihetta ovat viety samaan öljy tilaan, samaan säiliöön. Tämä on lisenssityönä valmistettu Strömbergin toimesta ja siitä juoruaa tämä ohjauskaappi, joka kertoo, että se on jousikäyttöinen. Sama ohjauskaappi on erillisvaiheisessa Mikkelin 100 kV:n katkaisijassa. Alkuperäinen yksipyttyinen katkaisija on löydettävissä Ruotsinkylän jakelupisteessä Tuusulan pitäjässä, Se on alkuperäinen AEG:n valmiste ja varattu museotarkoituksiin." IVO Sähkömuseon inventaarin kansio 2. Säilyttävä museo: Sähkömuseo Elektra" Sähkömuseo Elektrassa vieraillessa harmikseni unohtui noista valokuvista kysyä tarkemmin nähtäväksi :(
	13.10.2012 22:53 <RicuP.> Ja miltähän vuosikymmeneltä ja mikä valmistaja?
	13.10.2012 22:50 <RicuP.> No voi hemmetti:D
	13.10.2012 22:47 <Jouko> Kittilän Isoniemen sähköasemallahan lienee varaus liittää 20 kV kytkinasema 220/110/21 kV päämuuntajan tertiäärikäämeihin, ellei näin ole jo tehtykin. Taannoisessa katselmuksessa ei tosin yhteyksiä näkynyt paikalliseen jakeluverkkoon... Tuossa linkkikaapelijatkos MV:n kertomaan: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=566 Nivalassa 220/20 kV muuntaja ilman 110 kV käämejä
	13.10.2012 21:06 <J> Varokekuormanerotin tuo keskimmäinen kun sj-sulakkeillekin paikat; vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2146
	13.10.2012 19:12 <Jouko> Kulmapylväät purettu tästä nyttemmin paitsi etualan tolppa, joka oli sahattu noin kolmesta metristä poikki "liikennemerkkitoteemiksi". Tehtaan edustan pylväistä oli pelkät johtimet pudotettu sekä peremmeltä kaapelipäätteet purettu. Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4146 Aiemmin mainitun Savolaistenkadun kulmaukseen oli rakennettu kolmet pylväskaapelipäätteet, josta arvatenkin yksi on OR:n tehtaille, toinen ylös Savolaistenkadun koppimuuntamolle ja kolmas alkuperäisen ilmajohdon suuntaisesti Oravikatua myötäillen Tupalaan..
	13.10.2012 18:09 <Öhöm!> Huomautus oikeinkirjoituksesta: "Lehden Eifeltornt."