<< ^ >>

Punottaa.JPG

- Mitäs kummaa tässä tapahtuu? Paikkaakin saa haarukoida. Kuva-arvoitus on ratkaistu. Paikka on Kuhankoski, jossa infrapunalämmittimet sulattelevat valssipadon käyttömekanismia. Vuodelta 1923. Laukaa, Kuhankoski 04.12.2012
Kuvaaja: Niila Heikkilä

06.12.2012 01:36 <Hartsa> Valssipadolta kuvattu säteilylämittimet työssään =) Olisiko Vaajakoskelta kuvattu
06.12.2012 01:58 <Jouko> Tekisi mieli vastata saman suuntaisesti, muttei Vaajakoskelta. Kameran kulmaa aika hankala hahmottaa..
06.12.2012 08:33 <Mikko Koho> Muistaakseni Vaajakoskella ei ole valsseja mutta muuten niitä löytyykin sitten enempi ja vähempi. Huomioiden sen että Tampereen uudesta padosta on täältä kuvia ja käsittääkseni Tampereella pääsee aika lähelle valssiluukkua niin veikkaisin Keskiputouksen laitosta ja sen Suomen suurinta valssiluukkua.
Yleensähän nuo patosillat on lukittu porteilla mutta Tampereella taitaa mennä kevyenliikenteen väylä padosta yli. Ja kameran kulma voi olla vaikea hahmottaa mutta tuo on ihan selvä valssiluukun toinen pää, Hammasrata- ja valssin hampaistus, jotka pitävät luukun oikeassa asennossa, ovat lähimpänä uomaa ja vasemmalla sekä ylhäällä näkyy tiivisterakennetta. Se n jäänyt minulle epäselväksi että mikä tuo "ketjumainen osuus" hammasradan toisella puolella on.
Keskiputousta puoltaisi vielä kuvan oikea suunta, eli konehuone ja käyttöketju on luukun vastakkaisella puolella ja keskiputouksella ei ole kuin yksi valssi.
06.12.2012 08:37 <Mikko Koho> On muuten pirun tärkeä pitää tuo osa luukusta sulana. Mikäli tuo luukkutyyppi pääsee hyppäämään hampailtaan niin se ei mene kiinni ja takaisin laitto on aika pirullista hommaa. Noin on käynyt Imatralla sodan jälkeen ja sodassa muistaakseni Rouhialan, sittemmin menetetyn, laitoksen valssi räjäytettiin Neuvostoliiton joukkojen toimesta alavirtaan mutta se saatiin ongittua takaisin ja laitettua paikoilleen.
06.12.2012 14:26 <Hartsa> Juu olen kanssa kuullut että jos hyppää hampailtaan niin se menee nosturihommiksi saada takaisin paikoileen.
06.12.2012 14:59 <Jouko> Rouhialasta pari linkkikuvaa, joskin osa varmaan jo vanhentuneita: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5216
07.12.2012 16:11 <NH> Vesimääriin suhteutettuna Kuhankoski on jo sen verran iso että nykypäivänä se rakennettaisiin segmenttiluukuin joissa on kiinteät sisäiset lämmittimet. Etenkin vanhojen valssipatojen kanssa muodostuu talvijuoksutuksissa aina huurreongelmaa, kun vesihöyry härmistyy suoraan käyttömekanismiin. Niin kauanhan menee hyvin kun virtaama pysyy tasaisena eikä luukkua tarvitse liikutella. Tässäkin tapauksessa vesimäärä tulee pienenemään tammikuulle mentäessä, jolloin valssia pitää pystyä laskemaan alaspäin. Mikäli lämmittimiä ei olisi, saattaisi koneistoon olla kertyneenä useampi metri jäätä. Mitä tulee puolestaan Tammerkosken valssipatoon, ei ohijuoksutusta ole isolla valssilla harrastettu kuin koneistojen remonttiin tai kosken täyttöön liittyvissä hyvin lyhytaikaisissa käyttötarkoituksissa. Talvella erittäin harvoin jos koskaan, ellei lasketa sen yli noruvaa ns. maisemavettä. Veikkaanpa ettei monikaan tamperelainen ole nähnyt isoa valssia koskaan auki.
07.12.2012 16:18 <Hartsa> kuha kävi kyllä mielessä mutta ei näyttänyt niin tutulle =) Jos kuuraa ei ois noin paljon ollut niin olisin aika varmasti tunnistanut.
07.12.2012 16:34 <Hartsa> Näissähän on ollut aikoinaan jonkiasteinen höyrylämmitys kumpaisessakin valssissa. Mutta sen toiminnasta ei minulla ole tietoja. Höyrykattilahan on edeleen paikoilaan mutta osia siitä on vuosien aikaan hävinnyt ja voi nykyään olla aika hapahko kattila käytettäviksi.
07.12.2012 17:48 <Mikko Koho> Itse olen kerran Tampereella käydessä nähnyt kun valssi oli jokusen kymmentä senttiä auki. Ja mitä tulee siihen yli lorotettavaan veteen, jossain oli aikanaan maininta että se tehdään teknisistä syistä eli sillä pidetään valssin lämpölaajeneminen kurissa.
07.12.2012 17:55 <Mikko Koho> Imatralla on aikoinaan, vuosikymmeniä sitten, ajettu kahdella valssilla pienikin virtaama ohi vaikka yksikin luukku olisi riittänyt. Syynä on veden roiskuminen mekanismeihin ja sen aiheuttama jäätymisongelma. Imatrallakin on ollut höyrysulatus mutta se on poistettu aika päiviä sitten koska ei oikein toiminut.
Nyt ajavat jaksottain yhdellä luukulla "luukku auki-luukku kiinni"-menetelmällä. En tiedä miksi. Alussa sanottiin että 900m3/s on laitoksen maksimi ja kun tonni on juoksutusmääräys niin 100m3/s pitäisi lorottaa jatkuvasti ohi. Tosin lieneekö Espoossa joku viisas lukenut esitteestä että laitoksen maksimi on 970m3/s jolloin 30m3/s jäisi luukulle ja silloin 50m3/s jaksottain juoksuttamalla saataisiin tuo menemään ohi. Ongelma on vain sama kun laivassa: konekäskyä voi laittaa melko täysille mutta sitten tulee ongelmaksi se että meteli, tärinä ja polttoaineen kulutus kasvaa mutta vauhti ei juurikaan enää lisäänny. Sama on vesivoimalassa: aina voi ajaa ihan täysiä mutta eri asia on että onko se fiksua niin koneiden kestävyyden kuin tuottavuuden kannalta koska tietyn rajan jälkeen teho ei juurikaan lisäänny suhteessa virtaamaan.
07.12.2012 22:22 <Hartsa> Kesällä taas tulee koneikkojen lämmöt kanssa vastaa ja käämipakat ei siitä tykkee......
08.12.2012 02:02 <NH> Kuinkas nopealla syklillä Imatran luukkua ajetaan ylös-alas? Tuo voisi teoriassa liittyä kovalla pakkasella myös alijäähtyneen veden hyydetaipumukseen ja sen ehkäisyyn, tai sitten vain valssin koneistojen jäätymisen välttämiseen. Kokemäellä Kolsin laitoksessa tapahtui aikoinaan sellainen käyttövaurio, että tulvaluukun ollessa kovalla pakkasella pitkään auki, segmenttiluukun alaosaan kertyi jäätä. Sitten luukkua suljettaessa toinen nostovarsista pääsi vääntymään ja luukku jäi hieman raolleen ja samalla jumiutui. Sitten alkoikin kovat talkoot.
08.12.2012 14:04 <Mikko Koho> Tuo Imatran luukun auki-kiinni-ajo alkoi jo ennen kuin pakkasista oli tietoakaan. Tuo ohijuoksutus ja toisaalta ihmisten ajattelemattomuus/tyhmyys kosken äärellä alkaa olla jo sitä tasoa ettei ole tullut edes mieleenkään kellottaa sitä tahtia millä tuolla ajetaan. Ei niitä kuitenkaan jatkuvasti rampata, välillä saa olla, padon alla olevasta vedestä päätellen, luukku melko pitkäänkin kiinni ja sitten taas ajavat auki.
Segmentit otettiin aikoinaan käyttöön paristakin syystä, toinen oli hinta ja toinen tekniset ominaisuudet kilpailijoihin verrattuna ja yksi niistä syistä oli talvikäyttöominaisuudet.
Vuoksi on hyydon kannalta aika armollinen joki koska se on ruopattu ränniksi ja sitten vielä porrastettu eli, virtaushäviöitä lukuunottamatta, ylälaitoksen alavesi=alalaitoksen ylävesi. Muistelen että viimeeksi hyytö on koettu 1980-luvulla, sen jälkeen on saatu olla rauhassa. Silloin Imatrankoskella seitsemästä koneesta viisi meni polvilleen kun välpät meni tukkoon.

© Janne Määttä 2004-2017