|
17.07.2013 20:50
<Hartsa>
Tuolla oli herätin ja magnetointikone samalla akselila Sittemin oli poistettu käytöstä otettu hiiliharjat pois ja jätetty muuten paikoilleen. |
|
|
17.07.2013 18:59
<Mikko Koho>
Ja magnetointikone tuossa akselinpäässä on aika yleinen tuon ajan koneissa. Joissakin laitoksissa oli, ennen tuota aikakautta, oma(t) genu(t) jotka ajoivat omalla turbiinillaan herätevirran koneelle. Ja sitten on vaikkapa tämä, generaattoria generaattorin perään ja sitten vielä sen lisäksi koneen huipulla yksi, koneen mukana pyörivä, apukone ennen varsinaisen generaattorin roottoria: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2123 http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2121 Oma käsitys on että sikäli, kun tekniikkaa uusitaan, nuo pyörivät magnetointigeneraattorit halutaan muuttaa tasasuuntaajiksi niin että puolijohteilta tuleva tasasähkö menee suoraan roottorille. Syynä on ainakin aikavakiot, silloin kun verkossa tapahtuu pahempi hässäkkä niin, ennenkuin tilanne stabiloituu, jokainen ylimääräinen "magneettimöhkäle" välissä haittaa tilannetta ja lisäksi hiiliharjojen määrä halutaan minimiin koska ne tuotavat pölyä ja niitä pitää huoltaa. Harjaton magnetointi taisi olla yhdessä vaiheessa sellainen että niitä sai nopeasti pyöriviin höyryvoimalakoneisiin (1500 tai 3000RPM) mutta joku tekninen heikkous esti vesivoimakäytön. En tiedä onko siitä jo päästy eroon. |
|
|
17.07.2013 18:48 <Mikko Koho> Ei liene salaista tietoa, kun se on Facebookissakin kerrottu, että tämä laitos ajaa pinnankorkeuden mukaan eri tehoportailla niin ettei ylävedenpinta ja sitä kautta itäinen haara, joka on kunnostettu kalatieksi, pääse kuivumaan. Lisäksi jos laitos menee häiriölle niin se pitää käydä paikanpäällä katsomassa ja kuittaamassa vika manuaalisesti pois ennenkuin laitos lähtee uudelleen ajoon. |
|
17.07.2013 18:44 <Mikko Koho> Kysyin asiaa itse voimalalta, heillä kun on Facebookissa ihan oma ryhmä. Tuo on juurikin sen vuoksi tuossa että kun siipiä on poikki ja akseli palasina niin vaihtoivat uuden tilalle ja vanha museoitiin pihalle, |
|
|
16.07.2013 23:06 <Jouko> Harmikseni tuolloin ei sattunut olemaan käytössä. Tämän lähemmäksi ei juuri päässyt (kuvattu jonkun korokkeen päältä) kuvan oikeassa alalaidassa näkyvän pleksilasin takia ja hyvä niinkin, jos genu olisi pyörimässä ettei liian lähelle tuppauduta katselemaan. |
|
16.07.2013 22:51 <Jouko> Savon Voima Oyj toiminee kaiketi tällä alueella.. |
|
16.07.2013 22:39 <Joke.. eikun Jouko> Ei kovin tarkkaa. Museoksi tämä kuitenkin on muutettu 2000-luvun alussa. Tuossa pari linkkiä..: http://www.tekniikanmuseo.fi/voimalamuseo.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekniikan_museo |
|
16.07.2013 21:25 <Hartsa> Harvoin aukastaan luukkua sulakkeen vaihdon vuoksi,Harvoimpa taitaa sulake palaa niistä =) |
|
|
16.07.2013 21:16 <Hartsa> Koneikko taisi tuottaa sähköa kun kävit? Pääsikö tuonne lähemäksi genua katselemaan Kierroslukumittarikin näyttää olevan lie ollut 250- 300 kierrosta minuutissa? |
|
16.07.2013 21:13 <Hartsa> katkaisia on varmaan muualta tullut kun uupuu kupariset kiskostot kokonaan =D Pölli iskenyt... |
|
16.07.2013 21:12 <Hartsa> Olisiko jotenkin mittaukseen liittyvät nuo taikka kytkentään eri pumpuille.. |
|
|
16.07.2013 21:10 <Hartsa> kupari kohillaan =) Onko joke tarkempaa tietoa milloin tämä laitos on lakkautettu ?? |
|
|
16.07.2013 21:09 <Hartsa> Sitäpä taitaa Joke tarkoittaa tai Herätinkone.....tuskin apugeneraattoria mutta epäilen vahvasti magnetointikonetta tuossa päässä |
|
|
16.07.2013 20:27 <M.Asentaja> Magnetointikonettako tarkoitat? |
|
|
16.07.2013 15:15 <Late> Asemalla on nähtävästi oma sähköliittymä jakeluverkossa ok-sähköjä varten. Sitä en osaa sanoa mikä on varsinainen sähköntoimittaja. |
|
16.07.2013 12:02 <Jouko> Mää aattelin että tämä kone olisi ollut vanhempi ulkoisesta olemuksesta, läpivientieristimien 'muotoilusta' ja flektien sijoittelusta päätellen... |
|
|
16.07.2013 11:44 <Jouko> Masto tosiaan näkyy aika kauas, kun viitostietä ajelee.. Taustalla kaiketi omakäyttömuuntaja |
|
15.07.2013 21:58 <Jouko> Tämä johto oli nyt purettu kuvan muuntajineen kaikkineen sähköasemalta alkaen. Seuraavan kuvan kolme muuta johtoa edelleen pystyssä..; http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=6845 |
|
|
15.07.2013 21:29 <Make> Valaisin on nimeltään SLO HKB10. Täällä päin näkyy alumiinipylväiden luukkujen kolmioruuvit olevan aika tiukassa, avainkin on katkennut yhteen. Niiden kiinni saamiseen on sitten tyylikkäästi käytetty melkoisesti teippiä, nippusiteitä ja jotain metallivannetta. |
|
14.07.2013 22:13
<Hartsa>
katiltahan tuo näyttää...poweria kun tarvitaan ei ihan riitä 63A syötöt =) Tähän malliin mittarit huojumaan...... http://www.youtube.com/watch?v=9JPTbwJ9Ri4 |
|
|
14.07.2013 21:25
<Mikko Koho>
Lieneekö lavan vasemmassa reunassa Catin genu? Jos on niin herää tietysti kysymys että milloin joku raahaa sen keskelle lavaa ja alkaa käyttää sitä samoin kuin Maukka Perusjätkä aikoinaan käytti moottorisahaa.. http://www.esaimaa.fi/Online/2013/07/14/Lappeenrannan+y%C3%B6t+myytiin+lauantaina+loppuun/2013116004655/4 http://www.esaimaa.fi/f/8/82/big_16003434.jpg http://www.youtube.com/watch?v=vUpsc8QicQE |
|
14.07.2013 15:26
<Mikko Koho>
Hyvä että joku jaksaa vielä naputella historiikiksi luettavia teoksia: http://finnsementti.surface.fi/files/pdf/Sesa_2004_1.pdf Sivulta 21 löytyy jotain tietoa, myös sivulla 22 ja sitten sivulla 23 tehdasta ollaan jo sulkemassa :) Sinänsä koomista että tuossa n.40km päässä uusin uuni on vuodelta 2007 ja sitä edeltävät olivat vuosilta 1957 ja 1967, vanhempi on käsittääkseni purettu vanhentuneena ja uudempi on, vaikka onkin jo wanha, vielä varauunina jos jotain kävisi. |
|
14.07.2013 13:19 <calm> Ei tässä mitkään mitat kyllä siltä näyttäneet. Joku 6-10-20 kV varmaankin on toinen puoli ja kiskopuoli vielä pienempi. |
|
14.07.2013 12:46
<Marko>
Toisessa kuvassa oli aiheesta juttua, eli sementtitehdas on lakannut joskus 1989 - 1990. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4517 |
|
|
14.07.2013 11:44 <Hartsa> Milloinka lie kaivos lakkautettu?? |
|
|
14.07.2013 11:42 <Hartsa> Olisiko ollut 45 Kv jänniteellä ?? |
|
14.07.2013 10:57 <calm> Nyt johto nähtävästi oli jopa käytössä toisin kuin 6 vuotta sitten. Jos nyt en ihan väärin havainnoinut, niin tuolla oli nyt erottimet kiinni: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2717 |
|
|
14.07.2013 02:29 <Marko> Tästä Ruotsiin menevällä 45 kV johdolla on syötetty sähöä Pajalan kaivostyömaalle. |
|
13.07.2013 22:52 <Jouko> Näin lienee tämän aiheen sarja täynnä. Nollapisteen koje vaikuttaisi tästä kulmasta jännitemuuntajalta http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=7017 |
|
13.07.2013 22:31 <Jouko> Erotin lienee mallia 'haarukkanuijakosketin', kuten joissakin arjenhistorian -sivuston sj-kojeistokuvissa mainittu.. |
|
13.07.2013 20:06 <Make> Vähän kuulostaa, että on tullut liiketunnistimen elkojen vaihdon aika. Tuossa hämäräkytkimessä lienee myös huonoimmat mahdolliset elkot... |
|
|
13.07.2013 16:15 <calm> Nokö.. Tästä on 1,3 km Äkäsjoen sähköasemalle. Toisessa suunnassa Ruotsin puolella oisko päätepiste Pajala noin 40 km päässä. Tuskinpa siellä välillä kovin montaa erotinta on, ja vaikka olisikin, niin ei osittain sähköisestä linjasta taida mitään apuakaan olla.. |
|
|
13.07.2013 16:01 <Mikko Koho> Vikapaikan rajaus? Jos menee linja pimeäksi niin ei tarvitse kävellä niin pitkää matkaa keskellä hankea helkkarinmoisessa pakkasessa? |
|
13.07.2013 15:14 <calm> Eihän sen niin pitäisi sanoa, mutta näköjään sieltä yksi @-merkki oli jäänyt puuttumaan. |
|
|
13.07.2013 14:36 <Jii> Etusivu varoittelee, Warning: file_get_contents(/tmp/tolpat/lisatty7012): failed to open stream: No such file or directory in /iso/www/tolpat/xyzzy.php on line 491 Sivuston oikkuiluja tms.? |
|
12.07.2013 01:21 <muhentaja> Rikkoutuneesta erottimestahan tuo näyttäisi alkunsa saavan. Amerikassa vain ainakin useamman youtube-videon perusteella oikosulkuvalokaarikin saa palaa ennen katkaisua kaikessa rauhassa sekunnin tai pari ainakin, ellei enemmänkin, vs. täällä yleinen 0.3s ennen katkaisijan avaamista, puhumattakaan lähes loputtomasta jälleenkytkennästä. Lisäksi kuormat (kotitialous)jakeluverkossa on maata vasten olevia yksivaiheisia "puolamalli"muuntajia, mikä varmasti vaikeuttaa tuntuvasti maasulun erottamista normaalista käyttövirrasta. |
|
11.07.2013 10:38
<Mikko Koho>
Mitenköhän tämän kokoluokan laitoksissa onnistuu täysautomaatio? Imatrankoskella (seitsemän konetta) maanantai-aamuna kaikki meni niinkuin Strömsössä, 6.07 lähti, neljän yöllä ajaneen, rinnalle kutonen ajamaan ja 6.34 oli kaikki ajossa. Siitä olisi videoleikekin olemassa mutta ohjelma kaatuu aina kun yrittää renderöidä projektia valmiiksi videoksi. Tiistai-aamu olikin sitten tahmaisempi, kaksi konetta näytti lähteneen suht kiltisti käyntiin mutta vitonen jäi seisomaan. Välillä tuntui kuin tehot olisivat hävinneet laitoksesta ja sitten taas tuntui kuin muut koneet olisivat revittäneet vitosenkin puolesta. Imatrankosken sillalla käydessä oli luukku auki jonkinaikaa ja Valtionhotellissa asuva vieras ihmetteli ohijuoksutusta kun heille oli sanottu että koskea ajetaan vaan kuuden aikaan illalla. Sitten luukun sulkeuduttua ja takaisin laitoksen alapuolelle mennessä näytti kuin kakkonen olisi tullut, poissaollessa, tehoilta alas ja teki uusintastarttia. |
|
10.07.2013 15:51 <Jari> Pyhäkosken vesivoimalan lähettyvillä |
|
|
10.07.2013 11:50 <JN> Muhoksen Pyhäkoski. |
|
09.07.2013 16:20 <Hartsa> http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194825156013/artikkeli/tuntien+operaatio+varkaat+veivat+yli+1000+kiloa+kuparia.html |
|
|
09.07.2013 16:19 <Hartsa> PM2 eivät ole bunkkeroineet =D vissiin vähän uudempi muuntaja. |
|
|
09.07.2013 00:03 <Marko> Eikös tuossa viideossa joku virrallinen liitos kipinöi, eli ei siis ole maasulkua eikä oikosulkua ennen kuin jysähtää? Jos näin niin ihan mahdollista Suomessakin, ei siinä todennäköisesti mikään suoja havahtele ja vaikka havahtelisi, ei siitä välttämättä valvomoon tietoa saataisi. |
|
08.07.2013 22:10 <calm> http://yle.fi/uutiset/sahkon_kantaverkko_remonttiin/6720326 |
|
08.07.2013 12:20
<Mr.Tarkastaja>
Fortumin verkossa näitä ainakin käsitellään vähemmän kiireisinä tapauksinä, toisin kuin näiden valkoisia vastineita, jotka tulee vaihtaa välittömästi tai vähän nopeamminkin. Syy näiden vaihtoon on sinetin pettäminen päistä ja veden pääseminen eristimen sisään, joka sitten taas johtaa eristimen katkeamiseen. Tahtoisin myös muistuttaa, että Wärtsilä on myös tehnyt saman mallisia eristimiä joita ei erota näistä kuin yhtä pitkistä lenkeistä molemmissa päissä, nämä Wärtsilät ovat myös valkoisia ja muutoin täysin saman mallisia, mutta eivät edellytä vaihtoa. |
|
07.07.2013 16:20 <Make> Ei ne taida ihan perussulakkeita olla. Noissa näkyy olevan päissä peltilätkät, jotka työnnetään tuonne jousien väliin. Vähän kuin kahvasulake. |
|
|
07.07.2013 02:09 <Mikko Koho> Itse olen pohdiskellut ideaa joka kylläkin saattaisi kaatua lakimiesten pykälöilläkikkailuun. Saimaan Kanavassahan korkeimmat sulut on sijoitettu aina kanavaosuuksien ylimpään kohtaan, Saimaalta tullessa Mälkiä on ensin ja sitten Venäjän puolella Nuijamaajärveltä lähdettäessä Pälli on ensimmäisenä ja toiseksi korkein sulku heti Mälkiän perään. Muista suluista pitää sitten juoksuttaa ylijäämävettä eri määriä ohi, eniten Rättijärveltä jossa putous on vain 5,5m jos Mälkiällä se on reilusti yli 12m. Kaikkiin paikkoihin laitosta ei ehkä saisi, ohijuoksutuksen hoitavat lapot kun samalla pitävät sulkujen välisen aaltoilun aisoissa ja vesimäärän pitäisi olla tasainen mitä se ei, lapoilla, todellakaan ole. Mutta esim. Soskualla on ensin Tuohilammen lappo, sitten on pitkä pätkä vanhaa kanavaa ja Soskuan alapuolella on ylisyöksy joka työntää vedet takaisin kanavaan. Olen pohtinut että voisiko tuota vanhan kanavan pätkää käyttää tasausaltaana ja mitoittaa ylisyöksyn viereen tehtävän voimalan vaikkapa niin että jos Mälkiällä olisi jatkuva trafiikki päällä niin siitä tuleva ylijäämävirtaama pitäisi laitoksen täydellä teholla. Lappo toki haaskaa melkoisen osan putouskorkeutta pois mutta kuitenkin sitä jäisi sen verran että vaikka vuositasolla mitaten saisi ajettua varmaan ihan kelvollisen määrän ajotunteja vaikka talvella ohijuoksutus joudutaan tekemään suluilla ja voimala olisi pois pelistä. Tuossa visiossa on vain se vika että v.1975 on päätetty että Saimaan Kanavan ei tarvitse maksaa Vuoksen voimaloille korvauksia siitä vedestä joka tarvitaan sulutuksiin ja sulkulaitteiden sulanapitoon. Voisi tulla laillinen ongelma siitä että Fortum väittäisi että kanavaa juoksutetaan voimalan tarpeisiin ja heiltä otetaan rahaa omiin taskuihin. |
|
|
07.07.2013 01:50
<Mikko Koho>
Tuossa jotain lisätietoa: http://www.vesirakentaja.fi/html/voimalaitokset/pihlajamaa.html Voimaloilla näyttää menevän ihan hyvin: http://www.vetelinsahkolaitos.fi/ajankohtaista/patanan-ja-pihlajamaan-voimalaitoksilla-ennatysvuosi/ http://www.vetelinsahkolaitos.fi/assets/assets/Toimintakertomus-2012.pdf Käsittääkseni, sikäli kun seurailin uutisointia, Patana on rakennettu ajamaan tekoaltaasta juoksutettavaa vesimäärää sähköksi ja tämä on sitten sen alapuolella ajelemassa samasta vedestä lisää sähköä. Tulvasuojelua varten tehty allashan on sinänsä vanha mutta miksi jättää hyvä putous hyödyntämättä jos sitä vettä pitää kuitenkin laskea altaasta pois ja laitoksen saa altaan yhteyteen kohtuudella tehtyä? Ja jos jokunen vuosi sitten ymmärsin oikein niin samoihin aikoihin, kun Pihlajamaa lähti käyntiin, Patana sai itsensä kuoletettua. Nykyisin, kun sähkön tuntihinta vaihtelee pörssissä pirun paljon, lienee varmasti aika hyvä jos pieni yhtiö pystyy edes osan jauhamaan itse vakaaseen hintaan eikä tarvitse olla kokonaan pörssin varassa. Ja se imagotekijä tietenkin jos yritys on ottanut tavoitteekseen olla paikallinen. |
|
|
07.07.2013 01:25
<Jouko>
Jaa, näinkin uudehko jokivoimala.. Kanavan paikalta lienee melkoisesti saanut kaivaa soraa pois vai olisiko maasto luonnostaan sorapohjaista. Siinä tapauksessa ympäröiville pelloille lienee ajettu paksulti turvetta pohjaksi. Kansalaisen karttapohjalla tämä näkyy olevan vielä luonnonmukaisessa asussa, ilmakuva kylläkin päivittynyt.. |
|
|
06.07.2013 21:20 <Mikko Koho> Tuossa käristysvideossa oisin halunnut nähdä samaan aikaan verkkoyhtiön valvomon. Jos tuo onkin lyönyt releestä jatkuvasti päälle ja pois "suojaus havahtunut"-toimintoa niin voi sitä ihanaa hälytyslistan rallia tietokoneen ruudulla ja hälytysprintterin raksutusta.. :) (Edellyttäen tietenkin että havahtumisesta on jätetty palautumisen viive pois.) |
|
|
06.07.2013 20:59
<Hartsa>
tosiaan työturvallinen kiipeily tapa =D Helppo olisi hihnaa samalla vielä ylös kun kiipiää.. http://www.youtube.com/watch?v=6UHkNyii6l8 |
